Vauvan kitinä öisin

Kysyjälle tiedoksi että jos on ongelmia pieremisen kanssa ( yrittää pinnistellä jne.) niin apteekista on saatavilla cuplaton nimisiä tippoja joita sekoitetaan n.lusikalliseen maitoa ja annetaan ennen syöttöä. Hajoittaa vatsassa olevia kaasukuplia ja tekee piereskelyn helpommaksi.

Jep, sulla kuulostaa olevan harvinaisen helppoa.

Jos nyt kuitenkin koet ongelmaksi niin nuku silloin kun vauva nukkuu ja laita isälleen (jos luotettava, eikä pahoinpitele lasta) yöksi tuttipullon kanssa välillä.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 22:46"]

kuten edellä joku vinkkasi, isä mukaan hoitamiseen. Tämänkin osalta aloitus on epäselvä. Aloittaja asuu erillään lapsen isästä, mutta siis osallistuuko isä kuitenkin  vauvan elämään/hoitoon? Jos ei, niin sitten suosittelen aloittajaa nopeasti kokoamaan ympärilleen tukiverkoston mummoista, kavereista tmv. Tai jos sellaisia ei ole, niin ottamaan asian esille neuvolassa. Hoitoapua kyllä saa kunnalta/kaupungilta, jos sitä uskaltaa ja osaa pyytää! Tsemppiä aloittajalle.

[/quote]

Allekirjoitan tämän ohjeen. Minustakin kun tuntuu, että ap:n uupumuksen syy ei ole pelkästään yöheräily, vaan se, että päälle joutuu hoitamaan ihan kaiken sen muun arjen. Itse ainakin myönnän auliisti, että olisin ollut täysin hukassa neljä kertaa yössä syötettävän kanssa, ellei ympärilläni olisi ollut ihmisiä, jotka todella antoivat minun keskittyä pelkästään vauvan hoitoon. Nyt muutaman kuun ikäisen kanssa moni asia on jo helpottanut, mutta joulun sukulaisvierailut menivät kyllä nukkuessa pitkiä päiväunia vauvan isän ja sukulaisten vahtiessa tarvittaessa vauvaa, joka harvoin  nukkuu päivällä yli 45 minuuttia kerralla. 

Minä olin ihan rikkipoikki tuossa alussa vauvan kanssa nimenomaan meilläkin tarvitun 3 tunnin välein syöttämisen takia. Jotenkin ne herätykset osui itsellä aina siihen syvimmän unen vaiheeseen ja siitä kun herää niin on ihan totaalisen pihalla.

Mua helpotti lupa syöttää vauvaa sen oman rytmin mukaan ja perhepeti, vauva kun oli vieressä niin heräsin itse "helpommin" jo pieniin kitinöihin, sitten vauvalle tissi suuhun ja unta palloon.

Mä en valittaisi turhaan, jos se ei olisi kiinni myös mun sokereista. Suuri väsymys vaikuttaa sokereihin, vaikka niitä hoitaisi hyvin.

Olen alkanut toipua raskausmyrkytyksestä, sekstiosta ja nyt se on itseasiassa johtanut siihen, että korkea verenpaine on laskenut radikaalisti(ennen oli 130-145). Tänään kun annoin vauvan hetkeksi mummolleen hoitoon, kun piti hoitaa tärkeä asia kaupunkilla, niin tuli tilanne eteen, jossa pyörryin eräässä liikkeessä, koska alle 5 minuutissa tuli oksettava olo, jota seurasi samantien silmien sumeneminen ja lopulta lattialle luuhistuminen. Päivystyksessä todettiin, että verenpaine laskenut liian alhaiseksi. Sama tilanne meinasi toistua saunan jälkeen, jossa olin erään ystävättären kanssa. Siksi haluaisin myös pitää huolta yöllisistä nukkumisista.

Ja lisäisin vielä, että on lapsen isä mukana elämässä. Meillä kahdella on vain menossa aikalisä yhdessäasumisen suhteen. Hän rakastaa poikaansa ja huolehtii kyllä siitä päivittäin.

Mikäs tarve täällä on herjata aloittajaa? Tuo vaihe on hirvittävän raskas ja varsinkin perussairauksien kanssa.

Mun tyttö ruokaili samalla rytmillä tuossa iässä, ja olin itsekin aivan väsymyksestä sekaisin. Viiden syötön jälkeen alkoi karmea ähinä, puhina ja vikinä, joka hellitti kun vaihdoin rintaruokinnasta korvikkeeseen. Lisäksi mikään perhepeti-imetys ei rintojen anatomiasta ja lapsen temperamentista riippuen tullut kyseeseen... Tyttö nukkui kapaloituna sitterissä, pääpuoli hiukan koholla, olohuoneen toisessa nurkassa.

Mikäs tarve täällä on herjata aloittajaa? Tuo vaihe on hirvittävän raskas ja varsinkin perussairauksien kanssa.

Mun tyttö ruokaili samalla rytmillä tuossa iässä, ja olin itsekin aivan väsymyksestä sekaisin. Viiden syötön jälkeen alkoi karmea ähinä, puhina ja vikinä, joka hellitti kun vaihdoin rintaruokinnasta korvikkeeseen. Lisäksi mikään perhepeti-imetys ei rintojen anatomiasta ja lapsen temperamentista riippuen tullut kyseeseen... Tyttö nukkui kapaloituna sitterissä, pääpuoli hiukan koholla, olohuoneen toisessa nurkassa.

Jos vauva nukkuu päivät hyvin, ja saat helpommin päiviksi hoitoapua, niin olisiko mahdollista muuttaa omaa unirytmiäsi niin, että nukkuisit enemmän päivällä? En tiedä käsitinkö oikein, mutta tuli vaikutelma että vauva syö pullosta, joten jos saisit jonkun (isän?) hoitamaan vauvaa kahden syötön yli päiväsaikaan, saisit jo aika hyvin nukuttua. Turhaan yrität noin pienen vauvan äitinä [ja etenkin ihmisenä jolla a) on vakava perussairaus ja b) joka on vasta toipumassa isosta leikkauksesta ja raskausmyrkytyksestä ja c) jolla on tapahtunut iso muutos parisuhteessakin vielä] olla päivän aikana skarppina ja tehdä asioita tehokkaasti. Päivällä hereillä olo edellyttää sitä, että pystyy yöllä nukkumaan. Ehkä se kolmen tunnin väli on sinun unirytmillä tappava. Jos olet päivällä nukkunut kunnolla, voit yöllä vielä torkkua lisää, mutta ehkä se herääminen ei ole niin vaikeaa silloin. Ja yöksi korvatulpat tosiaan, vauvan sänkyyn mahdollisesti pääpuolelle korotus jos on refluksia.

3h ruokaväli ei ole tiheä, päinvastoin. pari herätystä per yö on ihan normaalia, ja noin pieneltä vauvalta voisi odottaa enemmänkin heräämisiä.

röyhtäiseekö vauvan syönnin jälkeen? tai nukkuuko paremmin esim sun olkapäätä vasten kuin makuulla?

Kiitos todella paljon hyvistä vinkeistä! Olen tänä yönä anopin luona, jossa on myös lapsen isä. Vauvan sängyn patjan alle laitettiin kirja, joka nosti vähäsen vauvan päätä. Saa nähdä, että miten alkaa nukkua...

Niin ne vauvat ovat erilaisia. Meillä tuo alkuaika oli auvoisen ihanaa; vauva vain käytännössä nukkui ja söi. Oli iso vauva niin nukkui alusta asti kuuden tunnin pätkiä. Kaikille kehuin kuinka helppo vauva meillä on! Vauvanhoito vaikeutui vasta noin 3kk iässä ja nyt puolivuotiaana on ihan kamalaa; vauva heräilee tunnin välein ryömimään pinnasängyssään ja on niin isokokoinen että vauvan kanniskelu on selälle kivuliasta.

Tuon ikäisellä ei ole vielä selvää päivärytmiä. Rytmi alkaa hahmottua ehkä muutaman kuukauden ikäisenä. Alussa vauva saattaa imeä rintaa/juoda maitoa vähän väliä. Omasta kokemuksesta voin kertoa että minua yllätti ja järkytti se tuntimäärä minkä vauva saattoi viihtyä tissi suussa yhdellä sessiolla kun yksi imetys tuossa vaiheessa saattoi kestää tunninkin ja kohta sama uudestaan. Kun sinulla on diabetes niin mä kyllä antaisin sun tilanteessa korviketta reippaasti lisäksi. Imetys kuitenkin imee tosi paljon energiaa. Korvikkeen antaminen vie vähemmän aikaa kyin imetys. Ehditkö itse syödä kunnolla? Korvikkeen lisäksi suosittelen tuttia. Me kärvisteltiin melkein kuukausi ilman tuttia ja voi sitä hiljaisuutta kun vauva sai 1 kk iässä ensimmäisen tuttinsa. :)

Ihmettelin hieman että pääsitte kotiin vaikka vauvan verensokerit eivät pysy tasaisena?

tätä ihmettelin koska meidät pidettiin sairaalassa niin kauan että vauvan sekä minun verensokerit olivat tasaiset.

voisiko johtua esim. Sokereista yö kitinä? Meillä käytiin todella matalilla sokereilla (alle 1) ja tällöin vauva kitisi sairaalassa yöllä.

myös vatsavaivat alkoivat samanlaisella kitinällä.

vaikka onkin ehkä vaikea ajatella että päivä kerrallaan, mutta meillä auttoi Se ajattelu kaikista väsyneimpinä öinä, joka päivä kasvetaan ja joku päivä tilanne voi olla ihan erilainen mitä Se oli edellisenä päivänä :) tsemppiä teille!:)

Onko sulla siis todettu raskausajan diabetes vai jo ennen sitä olet sairastunut??

Kyllä vauva nukkuu superhyvin jos ei tarvi imettää kun muutaman kerran yössä. Onnekas olet!

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 21:03"]Olen kahden viikon ikäisen poikavauvan väsynyt äiti. Kotiuduttiin jouluksi. Olen miettinyt viimeiset 3 yötä, että mikä auttaisi pienokaisen kitinään ja ääntelyihin. Hän syö 3 tunnin välein painonsa ja verensokereidensa takia. Sokeiden on pysyttävä tasaisena, joten siksi syö usein. Syynä mun diabetes, mutta se muuttuu ajan myötä, kun ne ei ala enää laskemaan. Päivät hän on rauhallinen ja nukkuu ellei innostu seurustelemaan.

Yössä syöttöjä on 2 ja yleensä 2-3 aikaan ja 5-6 aikaan. Hän syö hyvin ja ruoka maistuu, mutta kun syöttö loppuu ja hän on uninen sen seurauksena, alkaa hetkeä myöhemmin kitinä ja lyhytkestoinen hikka, joka kestää aamuun asti. Olen epäillyt vatsavaivoiksi. Tätä ongelmaa ei ollut sairaalassa lainkaan, vaan hän nukkui yönsä hyvin. Kotiin tullessa kaikki muuttui ja nyt alkanut ottamaan niin paljon voimille, koska asun lapsen isästä erillään. Mies ei ymmärrä, vaan pitää ääntelyitä normaalina vauvaääntelyinä. Olen vain niin väsynyt, että alkanut miettimään korvatulppia tai vauvan muuttoa olohuoneeseen nukkumaan sängyn kanssa(asun kaksiossa), jotta ei tarttisi kuunnella ylimääräistä ääntä. Nälkäitkun ja vaipanvaihtoitkun ymmärtäisin ja siihen puuttuisin, mutta kitinä koko yön ottaa voimille.

Onko kellään vastaavia kokemuksia ja miten olette selvinneet tilanteesta? Oletteko tehneet mitä?

[/quote]

Kahden viikon jälkeen olet väsynyt??

Miten jaksat lastasi seuraavat 18 vuotta? :D

En imetä juurikaan, sillä vauva saa rintaraivareita ja maito ei riitä. Olen antanut omaa maitoa vain pumpattuna  silloin tällöin. Muuten korvikkeilla  mennään.

sairastan ihan 1. Tyypin diabetesta  ja sairastanut yli 13 vuotta.  Vauva oli sairaalassa jouluun asti, jolloin sokerit olivat jo koholla. Itse pääsin kotiin jo 3. iltana ja vauva siis yli viikon jälkeen. Kävin vain osastolla päivittäin. Kaks viimeistä yötä, jolloin olin vauvan kanssa yöt huomasin, että vauva kitisi vain silloin kuin se vaatii vaipanvaihtoa tai ruokaa. Ilmoittanut kotoutumisen jälkeenkin, että milloin on ruoka-aika. Muuten nukkui hiljaa ja mulle oli sanottu vieraillessakin, että hiljainen poika, joka ei kitise turhia.

Jätit siis ensimmäisen lapsen sairaalaan ja lähdit itse kotiin? Kun synnytin esikoiseni, olimme sairaalassa 6 päivää - yhdessä. Ei olisi tullut mieleenkään jättää vain häntä sinne ja lähteä itse kotiin ! Siis jos ei vauva joidu teholle tms. ettette VOI olla yhdessä.

Sitten toinen asia että taidat olla aika prinsessa itsekin, etkä ole koskaan joutunut itsenäisesti näkemään vaivaa oman onnesi tai muiden hyvinvoinnin eteen? Siltä sinun Kitinäsi ainakin kuulostaa.

Nytkin on mies ja anoppi auttamassa ihan yötä myöden ja silti Sinä olet muka väsynyt !? Aika monet joutuu kuule olemaan vauvan kanssa ihan YKSIN ja kyllähän ne vauvat tosiaan ääntelee, joillain jopa huutaa useamman tunnin putkeen eikä rauhoitu. Onneksi kohdallesi ei ole sattunut moista tilannetta, psyykeesi ei varmaan olisi kestänyt. Tai sitten se olisi voinut tehdä ihan hyvääkin sulle, oppisit olemaan kitisemästä turhasta ! (《--Samaahan sinä vaadit vauvaltasi jo 2 vk iässä??)

Gaviskonia voit kysyä neuvolan lääkäriltä ja kokeile nukuttaa vaunuissa tai sitterissä.