Apua parisuhteeseen?

Taustatietoa : Itse en ole koskaan seurustellut tai ollut naisten kanssa lähemmässä kontaktissa.

Olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa vuoden verran ja olemme tosi rakastuneita kumpikin toiseemme, kuitenkin pari kuukautta sitten sain kuulla hänen entisistä seurustelu suhteistansa. Jo seurustelumme säätö vaiheessa tyttöystäväni sääti toisen pojan kanssa ja päätyi suutelemaan toista poikaa, josta loukkaannuin.

Seurustelun alkuvaiheessa tyttöystäväni kertoi aikasemmista suhteistaan, että hän on seurustellut 2 viikon teinisuhteessa. Eikä maininnut sanallakaan pitemmästä suhteestansa, vaan antoi minun ymmärtää että hän on yhtä kokematon kuin minäkin ja valehteli viattomuudestansa.

Myös seurustelumme alkuvaiheessa tyttöystäväni antoi heti ymmärtää, että hän ei ole tyytyväinen joka osaani minun kehossani, joka loukkasi minua erittäin paljon. Kommentoimalla negatiivisesti ja vitsailemalla siitä, ihan kuin ei olisi tajunnut, että se voi satuttaa minua.

Olen itse rakastanut tyttöystävääni aina sellaisena kuin hän on, enkä voisi parempaan toivoakkaan.

Ongelmat suhteessamme alkoivat, kun hän kertoi entisestä suhteestansa (9kk suhteemme alettua), jonka jälkeen tunsin itseni vielä epävarmemmaksi ja vanhat asiat nousivat mieleeni, kun luulin koko suhteemme ajan, että koemme kaikki asiat yhdessä ensimmäistä kertaa ja että tyttöystäväni ei voisi ns. verrata minua kenenkään muuhun. Pystyin kuitenkin itsekin päättelemään, että tyttöystäväni vain vertasi minun kehoanikin vain aikaisempaan poikaystäväänsä, eikä ollut tyytyväinen minuun, kun suhteemme alkuvaiheessa siitä usein kommentoi.

Loukkaannuin tästä kaikesta ja tunsin itseni erittäin epävarmaksi monen kuukauden ajan, kunnes havahduin itse siihen että aiheutan vain pahaa oloa tyttöystävälleni mielen vaihteluillani. Loukkasin tämän aikana monesti tyttöystävääni (sanoilla) ja suhteemme koki erittäin kovia.

Tuntui siltä kuin tyttöystäväni ei olisi edes ymmärtänyt, miksi minuun sattui.

Sain tuhottua oman itsetuntoni ja myös tyttöystäväni itsetunnon tuona aikana. Tarvisin tukea nyt jostain, mutta en voi sitä tyttöystävältäni enään pyytää, kun tyttöystäväni pitää minua manipuloijana tai narsistina, vaikka en ole. Minun pitäisi olla nyt vahva ja tukea tyttöystävääni, vaikka olen itse hajoamis pisteessä koko ajan.

Jos kerron omasta pahasta olostani tyttöystävälleni, se loukkaa häntä vielä enemmän eikä asiamme etene yhtään.

Yritän nyt vain olla suhteessa ja tukea tyttöystävääni ja välistä vain toivon, että tyttöystäväni jättäisi minut. 

Tämä on vain henkisesti raskasta, kun tyttöystäväni syyttää nyt minua itsetuntonsa pilaamisesta/syyllistämisestä ja lukee vanhoja lähettämiäni viestejä ja muistelee vanhoja. 

Ymmärrän kyllä, että se on oikein minua kohtaan. Itsehän olen tilanteen aiheuttanut, mutta en vain kestä vaikka rakastanki tyttöystävääni enemmän kuin mitään muuta.

Viime päivinä tyttöystäväni on myös kertonut, kuinka vanhat säätönsä ovat olleet ihania ja kertonut mies ihanteistansa, jota en ole itse lähelläkään, sekin on myös satuttanut minua.

Minusta vain tuntuu koko ajan, että tyttöystäväni haluaa jättää minut koko ajan ja en saa enään selkoa omista ajatuksistanikaan. Vaikeampaa tästä tekee se, että oma perheeni rakastaa tyttöystävääni ja tulee hänen kanssaan hyvin toimeen.

Olen itse ollut koulukiusattu ja epävarma ihminen koko elämän ajan, nyt vain tuntuu siltä etten enään kestä. Tunnen syyllisyyttä/epävarmuutta ja olen loukkaantunut samaan aikaan.