Vanhempani veljeilevät entisen petturimieheni kanssa
Erosin entisen puolisoni kanssa viisi vuotta sitten. Avioliittomme päättyi siihen kun mies petti minua kaksi kertaa. Kykenimme kuitenkin eroamaan suhteellisen hyvissä väleissä, lasten takia en halunnut riitoja. Vanhempani suhtautuivat jo tuolloin eropäätöksen tehtyäni minuun jotenkin "kylmästi", sanoivat että eivät halua olla erossa "kummankaan puolella". Minulle tuli tuolloin todella paha mieli, koska itse ajattelen että omat vanhempani ovat minun puolellani ja tukevat minua 100%. Varsinkin kun toinen oli ollut uskoton ja minua oli petetty, olisin tarvinnut paljon tukea. Tuolloin petyin heidän käytökseensä ja vetäydyin enemmän kuoreeni ja kokeilin selviytyä asioista yksin tai sisarusteni avulla, heiltä sain paljon tukea ja ymmärrystä.
Nyt erosta on kulunut aikaa ja kuulin pojaltani että tänä kesänä isäni oli ollut kalastamassa tämän entisen puolisoni kanssa. Sitten tällä viikolla kuulin että entinen puolisoni on tekemässä heillä saunaremonttia! Minulla on todella huono ja petetty olo. En yhtään ymmärrä minkä takia vanhempani toimivat näin! Kyseessä on kuitenkin ihminen joka on aiheuttanut minulle ja lapsilleni valtavaa murhetta pettämällä, meidän perheemme meni rikki ja elämämme uusiksi sen takia että hän oli uskoton ja petti minut ja lapsensa.
Minä en oikein tiedä miten tässä tilanteessa tulisi toimia vai reagoinko mitenkään. Ainakaan minulla ei ole mitään mielenkiintoa tällä hetkellä olla kanssakäymisissä vanhempieni kanssa eikä varsinkaan mennä heille "saunomaan" nykyisen miesystäväni kanssa eksäni remontoimaan saunaan. On tosi paha olo ja tuntuu että vanhempani eivät yhtään välitä miltä minusta tuntuu tällainen toiminta ja minkälaisen signaalin he minulle (ja muillekin) antavat; että on ihan OK pettää meidän lasta, emme me jätä sinua vaan olet aina osa perhettämme. Minä en vaan jaksa tätä ymmärtää.
Mitä mieltä te muut olette tällaisesta kuviosta? Mielestäni tämä on väärin, mutta olenko minä sitten vaan väärässä, en tiedä :(
Kommentit (12)
Kiitos vastauksestasi, hyvin kirjoitettu. Todella ikävää että sinullakin on tuollainen kokemus :( Jotenkin toivoisin sisimmässäni että omat vanhemmat olisivat sellainen taho johon voisi luottaa täysillä ja jotka puolustaisivat lapsiaan viimeiseen hengenvetoon. Mutta ei se niin taida ollakaan. Olen tosi pettynyt ja harmissani, myös sinun puolestasi kun olet joutunut sisaruksesi pahoinpitelyä kokemaan :(
-ap
Mull on samanlaiset perseilijävanhemmat. Itsekkäitä ovat ja se oma lapsi ei heille merkitse kovinkan paljon. Vähennä yhteydenpitoa tai ota no contact-linja käyttöön. Mulla ollut nyt pari vuotta no contact ja tänä aikana se perseily on vaan kiihtynyt. Ei kiinnosta olla yhteyksissä.
Täytynee vaan alkaa hyväksyä se asia että en todellakaan oikeasti merkitse heille kovinkaan paljon :( En olisi sitä halunnut uskoa, mutta kyllä tässä nyt teot alkavat puhua todellakin puolestaan.
-ap
Jos kysymyksessä olisivat miehen vanhemmat, jotka pitävät yhteyttä ex-miniäänsä, täällä hyristäisiin tyytyväisenä.
Eivätkö ihmiset voisi aikuistua ja ymmärtää, että vanhemmilla on oma elämänsä? Jos he kohtaavat ihmisen jonka seurassa viihtyvät, vaikka sinun kauttasi, niin antaa pitää yhteyttä ihan vapaasti. Usein täälläkin valitetaan, kuinka vanhemmat sotkeutuvat aikuisen lapsensa elämään, määräilevät miten asioiden pitää olla jne. Reilua olisi, että homma pelaisi samalla tavoin kumpaankin suuntaan. Jos sinä vihaat exääsi, ei vanhemmillasi tarvitse olla samaa tunnetta.
Tajuan tunteesi ap. Itselläni on karsea anoppi joka on puhunut minusta tosi ilkeitä juttuja ympäriinsä. Kuitenkin oma tätini on heittäytynyt häntä mielistelemään, ostelee lahjoja anopilleni jne. Luulee pääsevänsä piireihin anopin kautta. En siis oleta että täti jotenkin puolustaisi minua tai puuttuisi asioihin. Olisi vain etäällä. Sen tiedän että oma äitini joka on kuollut ei ikinä veljeilisi lastaan satuttaneen ihmisen kanssa. Siinäpä ero äidin ja tädin välillä, tädillä ei niin väliä miten minua kohdellaan kun emme ole niin läheisiä. Uskon miten kurjalta sinusta tuntuu kun takinkääntäjä on oma vanhempasi!
Meillä tämä meni niin päin, että mieheni pettäjä-ex, joka sitten myös eron halusi, koitti pitää tiiviisti yhteyttä miehen vanhempiin. Nämä vanhoina, kohteliaina ihmisinä eivät saaneet sanottua, ettei olisi niin väliksi. Lopulta sanoivat miehelleni ja minulle asiasta ja välitimme viestin.
Vierailija kirjoitti:
Jos kysymyksessä olisivat miehen vanhemmat, jotka pitävät yhteyttä ex-miniäänsä, täällä hyristäisiin tyytyväisenä.
Eivätkö ihmiset voisi aikuistua ja ymmärtää, että vanhemmilla on oma elämänsä? Jos he kohtaavat ihmisen jonka seurassa viihtyvät, vaikka sinun kauttasi, niin antaa pitää yhteyttä ihan vapaasti. Usein täälläkin valitetaan, kuinka vanhemmat sotkeutuvat aikuisen lapsensa elämään, määräilevät miten asioiden pitää olla jne. Reilua olisi, että homma pelaisi samalla tavoin kumpaankin suuntaan. Jos sinä vihaat exääsi, ei vanhemmillasi tarvitse olla samaa tunnetta.
No en kyllä (onneksi) tunne ketään miespuolisen petetyksi tulleen vanhempia jotka kaveeraisivat poikaansa pettäneen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tajuan tunteesi ap. Itselläni on karsea anoppi joka on puhunut minusta tosi ilkeitä juttuja ympäriinsä. Kuitenkin oma tätini on heittäytynyt häntä mielistelemään, ostelee lahjoja anopilleni jne. Luulee pääsevänsä piireihin anopin kautta. En siis oleta että täti jotenkin puolustaisi minua tai puuttuisi asioihin. Olisi vain etäällä. Sen tiedän että oma äitini joka on kuollut ei ikinä veljeilisi lastaan satuttaneen ihmisen kanssa. Siinäpä ero äidin ja tädin välillä, tädillä ei niin väliä miten minua kohdellaan kun emme ole niin läheisiä. Uskon miten kurjalta sinusta tuntuu kun takinkääntäjä on oma vanhempasi!
Kiitos! Tuntuu tosi pahalta sinun puolestasi, varmasti sinulla on ikävä äitiäsi joka olisi varmasti ollut puolellasi <3 toivottavasti sinulla on hyvä mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kysymyksessä olisivat miehen vanhemmat, jotka pitävät yhteyttä ex-miniäänsä, täällä hyristäisiin tyytyväisenä.
Eivätkö ihmiset voisi aikuistua ja ymmärtää, että vanhemmilla on oma elämänsä? Jos he kohtaavat ihmisen jonka seurassa viihtyvät, vaikka sinun kauttasi, niin antaa pitää yhteyttä ihan vapaasti. Usein täälläkin valitetaan, kuinka vanhemmat sotkeutuvat aikuisen lapsensa elämään, määräilevät miten asioiden pitää olla jne. Reilua olisi, että homma pelaisi samalla tavoin kumpaankin suuntaan. Jos sinä vihaat exääsi, ei vanhemmillasi tarvitse olla samaa tunnetta.No en kyllä (onneksi) tunne ketään miespuolisen petetyksi tulleen vanhempia jotka kaveeraisivat poikaansa pettäneen naisen kanssa.
Niinpä. Olen tuo aiempi kirjoittaja. Ihmettelin itse suuresti, miten ex-miniä ihan vilpittömästi kuvitteli, että ex-appivanhempien suhtautuminen häneen ei mitenkään muuttuisi, vaikka petti useamman kerran ja sitten jätti heidän poikansa. Hän vilpittömästi uskoi, että saa mm. edelleen kutsut juhliin ja joulunviettoon. Facessa kommentoi sydämin ex-anopin joka postaukseen, jotta kaikki näkisivät kuinka ollaan läheisiä. Oli mielenkiintoista seurata tätä, kun samaan aikaan kuuli toisen osapuolen ei niin kovin nättejä sanoja ex-miniästä. Ihmiset on outoja.
Onko tästä poistunut ihan asiallisia kommentteja vai mistä on kyse?
Ei ole tainnut poistua vastauksia välistä.
-ap
Usein vanhemmat kuvittelevat olevansa puolueettomia, jos suhtautuvat pettäjään ja petettyyn samalla tavalla. Todellisuudessa he asettuvat silloin pettäjän puolelle mitätöiden petetyn kokemuksen.
Omat vanhempani olivat omasta mielestään puolueettomia, kun kieltäytyivät puuttumasta vanhemman sisarukseni tekemään jokapäiväiseen pahoinpitelyyni, koska eivät olleet tekohetkillä paikalla. Todellisuudessahan se oli pahoinpitelijän puolelle asettumista (hänenhän mielestä tällaista ei tapahtunut) ja minun valehtelijana pitämistä. Aivan varmasti oli myös vain helpompaa sulkea silmänsä toisen lapsen jatkuvalle pahoinpitelylle.