En pidä kummilapsestani :(.
Vietimme sukujoulua, siellä oli myös 9v kummipoikani. Tajusin että pidän kummipoikaani jollain tavalla "vastenmielisenä". Hän on rasavilli, väittää vastaan, riehuu, ei kunnioita vanhempiaan.. Sitten tajusin vielä etten edes pode huonoa omaatuntoa tästä tunteesta.
Pidän kyllä lapsista, meidän oma lapsemme on 2v, pidän ystävieni lapsista ja pidän muista sukulaisten lapsista. Vain tuo kummipoika on mielestäni "rasittava kakara".
Onko muilla samanlaisia tunteita? Oletteko tunnustaneet kenellekkään tätä? itse tunnustin aviomiehelleni.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 10:42"]Olen tässä joulunpyhinä kauhistellut useaakin rsavilliä lasta. Tuntuu olevan muotia nykyään tuo tottelemattomuus. Onko normaalia esimerkiksi se että kolme vuotias potkii mummoaan ja mummo nauraa samoin kuin muutkin ympärillä olevat. Minusta potkiminen ei ole vitsikästä tai hauskaa koskaan.
[/quote]
Riippuu tilanteesta, periaatteessa joo ei ole hauskaa, mutta ehkä mummo ja muut huomasivat tilanteessa jotain sellaista, mitä sinä et.
Ap, anna kummilapsellesi aikaa :) Hänestä voi vielä kasvaa hyvinkin hieno nuori(mies?). Voi olla että ripillepsyn aikaan jo pidätkin hänestä kovasti.
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 01:33"]Sellaisia tunteita ettei pidä jostakusta, josta ihmiset olettavat sinun pitävän.
[/quote]
Joo kyllä, en pidä...
- mieheni lapsista, ovat ilkeitä isälleen, käyttäytyvät rumasti ja eivät ole kiinnostuneita kuin itsestään
- yhden kaverini esikoisesta, puhuu aina äidilleen rumasti ja on itseään täynnä