Lue keskustelun säännöt.
Ystävä, joka näkee ihmiset ja asiat mustavalkoisina ja saattaa yhtäkkiä katkaista välit, miksi hoimii näin?
06.10.2020 |
Olen tuntenut tämän ystävän jo vuosia. Ensin luulin, että hän oli riidellyt joidenkin kanssa niin pahasti, että välit olivat menneet, kunnes kuulin, etteivät nämä rntiset ystävät olleet varsinaisesti tehneet tälle ystävälle mitään pahaa, olivat vaan pitäytyneet omassa mielipiteessään tai muuta vastaavaa.
Tämä mustavalkoinen ihminen kertoo myös työpaikallaan olevista ihmisistä korostetun positiivisesti tai vaihtoehtoisesti negatiivisesti. Eli joko työkaveri on todella hyvä tyyppi tai täysluuseri.
Mietityttää milloin itse joudun hampaisiin, vai joudunko koskaan...
Onko tällaiselle käytökselle olemassa syytä ja voiko tätä ennsltaehkäistä, että ei joutuisi itse hampaisiin?
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
häh? onko hän värisokea?
Ri mutta ajattelussa tavallaan on.
Juu.
Taidat puhua tuntemastani hlöstä.
Emotionaalisesti epävakaat luokittelevat ihmisiä mustavalkoisesti. Samoin narsistit mutta eri syystä. Kumpikin voi katkaista välit äkisti ja suuttua jostain täysin mitättömästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En luottaisi tuollaiseen tyyppiin. Väleissä ja tekemisissä voitaisiin olla, mutta pitäisin pientä henkistä etäisyyttä, enkä uskoutuisi hänelle mistään luottamuksellisesta asiasta. En myöskään kertoisi hänelle kenenkään muiden asioita tai kuulumisia, enkä ainakaan arvostelisi ketään hänen kuultensa.
Ette voi tietää, miten pitkältä ajalta hän on mielipiteensä muodostanut. Joskus vain ns riittää. Vaikka vuosien pituinen skeidan vastaanotto samasta asiasta ilman järkevää tulosta tai keskustelua - eiköhän tää ollu tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu.
Taidat puhua tuntemastani hlöstä.
Näitähän onkin suomessa vain yksi.
Jos hänellä on joku asperger tms.?
Minulla varmaan on ,koska saatan pyyhkäistä jonkun ihmisen pois elämästäni noin vaan.
Lisäksi esim riidan tullessa en älyä pyytää anteeksi, jos vastapuoli ei ota enää yhteyttä niin en minäkään vaikka olisin syyllinen riitaan. Saattaa olla että vuosien päästä muistelen asiaa ja huomaan,rttä sehän olisi voinut selvitä pelkästään anteeksi pyytämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihan tuurissaan, joudutko hänen hampaisiinsa vai et.
Itselläni on lähipiirissä ollut kaksikin hyvin mustavalkoisesti ajattelevaa ihmistä, äitini, ja ex-ystäväni.
Ainakin äitini kohdalla homma menee niin, että jos joku sellainen ihminen, johon hän ei halua välejään katkaista, sanoo asian, jota hän ei voi allekirjoittaa, hän "ei kuule" sitä. Esim. erästä harrastustani hän ei pysty sellaisenaan hyväksymään, joten hän kääntää sen päässään sellaiseksi, jonka hän pystyy hyväksymään. Näin hän pystyy pitämään minut "hyvänä ihmisenä" harrastuksestani huolimatta. Taas joku vähemmän merkittävä henkilö voi joutua epäsuosioon jopa vääränlaisen ilmeen vuoksi.
Kirjat, erilaiset aatteet ja filosofiat. Voi kuule, niitä on ylistetty maasta taivaisiin, ja sittemmin haukuttu alimpaan he**ttiin lukuisia.
On niitä sellaisia.
Kuuntelin vuositolkulla sitä, miten väärin häntä on kohdeltu tämän/tuon/sen toimesta.
Kunnes tuli oma vuoroni. Tosiaankin olin vain eri mieltä henkilöstä, jonka molemmat tunsimme. Sitten sain huomata kuuluvani akanoiden joukkoon. - Silloin tuli mieleen, että olisi ehkä ihan kiinnostavaa kuulla se toinenkin näkökulma esim. siltä huonolta exältään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni ihminen tekee päätökset tai johtopäätökset niin, että onko joku mukava vai ei. Ei siihen aina liity draamaa. Olisi tietenkin kiva jos hän voi keskustella kiihkottomasti (joskus), vaikka toinen on eri mieltä, mutta se ei kaikilta nuorena onnistu. Tai jos hän tekisi johtopäätökset aiemmin, ei aina ensin tutustu jokaiseen innolla, vaan katsoo olisiko jotain yhteistä. Ehkä hänen on helpompi toimia noin, se tukee häntä, kuin olla tekopyhästi jonkun kaveri. On olemassa kyllä mustavalkoisesti ajattelevia siten, että kun syntyy väärinkäsitys, olet heidän vihalistallaan - se vasta hankalaa onkin vaikka se olisi vain kaupan kassa.
Mun sisko. Suuttui viimeeksi jostain täysin mitättömästä asiasta veljelle ja sen vaimolle. Olen ollut itse myös mustalla listalla, samoin vanhempani. Sisko pitää vihaa monta kuukautta. Aina yllättää että se oikeasti pistää välit poikki sukulaisiin, eikä edes yritä tulla puolitiehen vastaan.
Tunnen myös hänen entisiä työkavereita hyvin. Eräs Kertoi että jatkuvasti siskollani oli joku hampaissa, ja sitten se käytös oli ala-arvoista, kunnes taas kohde vaihtui. Kaikilla meillä lapsilla on ollut ns hyvä lapsuus, eikä siskoa kohdeltu mitenkään huonommin kuin meitä muitakaan. Silti kukaan muu ei käyttäydy yhtä lapsellisesti kuin hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jätän ihmisia elämästäni toisinaan, palaute on aina että ajattelen liian mustavalkoisesti. Ei se kuitenkaan puskista tule, ja tarina on aika toinen jos kysyy niiltä keitä en ole heivannut, tai jos vaikkapa kuulee minun puoleni tarinasta. :D
Viimeisin ystävä jonka heivasin, oli ystäväni teini-iästä saakka. Kasvatettu kuvittelemaan että nainen on esine, minä olin hänen ainoa naispuolinen kaverinsa. Kuvittelin tyhmänä että ehkä jos minä siedän hänen paskoja puoliaan, se auttaa häntä edes vähäsen kun pääsee näkemään että ihminen minäkin vain olen.
No eipä auttanut. Talloi rajojani, lähetteli kuvottavia ja joskus vain täysin outoja kuvia eri kehonosistaan vaikka kielsin, jakoi koko ajan seksielämästään infoa vaikka sanoin etten halua kuulla...
Hän sattui olemaan tietyn asian kova fani, tunnistamisen välttämiseksi sanotaan vaikkapa jääkiekon. Sanoin että nyt tää oli tässä, mun ei tarvii kuunnella tätä kamaluutta enää enkä halua herätä tekstariin jossa on kuva sun varpaasta kun "naiset tietää mikä tässä on vikana miks mun varpaaseen sattuu". En halunnut enää kuunnella valitusta siitä miten "en saa naista kun naiset on valikoivia, haluisin vaan jonkun joka olis mun kotona ja kun tuun töistä kotiin, hän hoivaa mua ja tykkää samoista sarjoista kun minä ja antais aina kun haluun".
Kaverin mielestä olen joustamaton kusipää joka hylkää hänet koska hän on "jääkiekkonörtti", heitti perään tuon "ei elämä ole niin mustavalkoista, mussa on muutakin kun jääkiekko".
Yhden kaverin jätin koska oli täynnä rasismia, salaliittoteoriapuppua ja erinäisiä vihaongelmia. Yritin aikani keskittyä häneen hyviin puoliinsa mutta kun hän aina halusi keskustella siitä mitä kaikkea hän vihaa.
Usein mustavalkoisesti ajattelevat ovat oikeasti sitä, kuten moni ketjun esimerkki. Mutta joskus muut eivät tiedä koko taustaa, ja silloin minusta on aika mustavalkoista ajatella että "no sen pikkuriidan takia jätti kaverinsa", kun on ollut vain sen pikkuriidan kuulemassa. Eikä kaikkea sitä muuta sontaa jota on kestetty vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Minä jätän ihmisia elämästäni toisinaan, palaute on aina että ajattelen liian mustavalkoisesti. Ei se kuitenkaan puskista tule, ja tarina on aika toinen jos kysyy niiltä keitä en ole heivannut, tai jos vaikkapa kuulee minun puoleni tarinasta. :D
Viimeisin ystävä jonka heivasin, oli ystäväni teini-iästä saakka. Kasvatettu kuvittelemaan että nainen on esine, minä olin hänen ainoa naispuolinen kaverinsa. Kuvittelin tyhmänä että ehkä jos minä siedän hänen paskoja puoliaan, se auttaa häntä edes vähäsen kun pääsee näkemään että ihminen minäkin vain olen.
No eipä auttanut. Talloi rajojani, lähetteli kuvottavia ja joskus vain täysin outoja kuvia eri kehonosistaan vaikka kielsin, jakoi koko ajan seksielämästään infoa vaikka sanoin etten halua kuulla...
Hän sattui olemaan tietyn asian kova fani, tunnistamisen välttämiseksi sanotaan vaikkapa jääkiekon. Sanoin että nyt tää oli tässä, mun ei tarvii kuunnella tätä kamaluutta enää enkä halua herätä tekstariin jossa on kuva sun varpaasta kun "naiset tietää mikä tässä on vikana miks mun varpaaseen sattuu". En halunnut enää kuunnella valitusta siitä miten "en saa naista kun naiset on valikoivia, haluisin vaan jonkun joka olis mun kotona ja kun tuun töistä kotiin, hän hoivaa mua ja tykkää samoista sarjoista kun minä ja antais aina kun haluun".
Kaverin mielestä olen joustamaton kusipää joka hylkää hänet koska hän on "jääkiekkonörtti", heitti perään tuon "ei elämä ole niin mustavalkoista, mussa on muutakin kun jääkiekko".Yhden kaverin jätin koska oli täynnä rasismia, salaliittoteoriapuppua ja erinäisiä vihaongelmia. Yritin aikani keskittyä häneen hyviin puoliinsa mutta kun hän aina halusi keskustella siitä mitä kaikkea hän vihaa.
Usein mustavalkoisesti ajattelevat ovat oikeasti sitä, kuten moni ketjun esimerkki. Mutta joskus muut eivät tiedä koko taustaa, ja silloin minusta on aika mustavalkoista ajatella että "no sen pikkuriidan takia jätti kaverinsa", kun on ollut vain sen pikkuriidan kuulemassa. Eikä kaikkea sitä muuta sontaa jota on kestetty vuosikausia.
Juu, parempi kertarytinä kuin ainanen kitinä, mutta kyllä se vaan kummaksuttaa että joillekin näitä ”viimeisiä pisaroita” tuntuu elämässä kertyvän. On siskosta saatu tarpeeksi, samoin äidistä. Mies vielä menee, mutta miehen sisko on ihan kamala, ei olla väleissä enää siihen eikä siihen ja sekin ja sekin teki jotakin väärää joten niitäkään ei ole enää yhteystiedoissa. Ikinä. jne
Narsistit toimii noin. Haluavat pitää kaikki varpaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos hänellä on joku asperger tms.?
Minulla varmaan on ,koska saatan pyyhkäistä jonkun ihmisen pois elämästäni noin vaan.
Lisäksi esim riidan tullessa en älyä pyytää anteeksi, jos vastapuoli ei ota enää yhteyttä niin en minäkään vaikka olisin syyllinen riitaan. Saattaa olla että vuosien päästä muistelen asiaa ja huomaan,rttä sehän olisi voinut selvitä pelkästään anteeksi pyytämällä.
Aina jos joku on kusipää, yritetään selitellä että on varmaan asperger. Ärsyttävää! Aspergerit eivät ole kusipäitä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hänellä on joku asperger tms.?
Minulla varmaan on ,koska saatan pyyhkäistä jonkun ihmisen pois elämästäni noin vaan.
Lisäksi esim riidan tullessa en älyä pyytää anteeksi, jos vastapuoli ei ota enää yhteyttä niin en minäkään vaikka olisin syyllinen riitaan. Saattaa olla että vuosien päästä muistelen asiaa ja huomaan,rttä sehän olisi voinut selvitä pelkästään anteeksi pyytämällä.Aina jos joku on kusipää, yritetään selitellä että on varmaan asperger. Ärsyttävää! Aspergerit eivät ole kusipäitä!!
Eivät aina, mutta osa kyllä on joissakin asioissa. Tuota edellä mainittua harrastavat usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hänellä on joku asperger tms.?
Minulla varmaan on ,koska saatan pyyhkäistä jonkun ihmisen pois elämästäni noin vaan.
Lisäksi esim riidan tullessa en älyä pyytää anteeksi, jos vastapuoli ei ota enää yhteyttä niin en minäkään vaikka olisin syyllinen riitaan. Saattaa olla että vuosien päästä muistelen asiaa ja huomaan,rttä sehän olisi voinut selvitä pelkästään anteeksi pyytämällä.Aina jos joku on kusipää, yritetään selitellä että on varmaan asperger. Ärsyttävää! Aspergerit eivät ole kusipäitä!!
Eivät aina, mutta osa kyllä on joissakin asioissa. Tuota edellä mainittua harrastavat usein.
Mutta aspergerit eivät yleensä suutu silmittömästi jollekin mielipiteestä tai pidä vihaa ja draamaa yllä. Aspergerit saattavat tahdittomuuttaan suututtaa kyllä muita, mutta eivät kyllä tee sitä tarkoituksella, koska ovat johonkin kettuuntuneet. Siinä on vissi ero.
Hoimii - toimii