Miehelläni ei ole koskaan mitään mielipidettä
Kaikki on sille ihan okei. Kaikki matkasuunnitelmat, viikon ruuat, uudet hankinnat (halvat sekä kalliit) jotka hälle ehdotan on ihan okei. Halusin asumuseron ja se oli et okei. Tulin katumapäälle ja halusin muuttaa takas, niin sekin oli okei. Kaikki saatanan asiat on sille ihan okei eikä se suutu koskaan mistään. Onko sillä joku mielisairaus?
Kommentit (27)
Jos tässä joku sairas on, niin ei se ainakaan ole mies joka on rauhallinen, tasapainoinen ja pienestä onnellinen ja tyytyväinen. Zen-mestari, joka ei juoksentele triviaalisten asioiden perässä muiden sopuleiden tavoin.
Hyvin olet miehesi kouluttanut. Mun miehellä on jotain mielipiteitä asiasta aina vasta sen jälkeen, kun olen sitä ensin yrittänyt tiedustella ja vastaamatta jättämisen jälkeen ryhtynyt toimimaan tietyllä tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aikalailla samanlainen mies. Ei se oikeen sano mitään mihinkään, kaikki käy. Se pelkää jotenkin riitatilanteita niin paljon et saan kaikki läpi (paitsi yksi koirarotu on ehdoton ei) samoin sen lapset saa kaiken läpi viimeistään jankkaamalla.
Mistään ei voi reklamoida, ei tollasesta nyt mitään tartte, ostetaan vaan uus yms. Monen sadan remppavehje esim, kun ei vaan voi viedä sitä takas liikkeeseen. Joskus toivois sille enemmän munaa, vois vaikka kerran huutaa mulle. Mut ei, jos vaikka joku suuttuu.
Muut asiat tajuan, mutta miksi hitossa sä haluat että sulle huudetaan? Etkö sä osaa olla itseksesi tasapainossa, vaan tarvitset jonkun sinua komentamaan että olet onnellinen? Täh?
Mun miehellä riittää mielipiteitä liiankin kanssa. Ihan. Joka. Asiaan.
Aleksityyminen? Tosi lattea tunne-elämä, voi olla myös (hyvä)psykopaatti, eli mikään ei oikein tunnu missään. Jotkut psyykelääkkeet voivat myös aiheuttaa tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Aleksityyminen? Tosi lattea tunne-elämä, voi olla myös (hyvä)psykopaatti, eli mikään ei oikein tunnu missään. Jotkut psyykelääkkeet voivat myös aiheuttaa tuollaista.
Usko tai älä, mutta se ei vaadi mitään sairausdiagnoosia jos ihmisellä ei ole erityisen voimakasta tunnereaktiota vaikkapa koristetyynyjen määrään tai verhojen väriin tai muuhun vastaavaan. Jos tunne-elämä on hallinnassa, niin isommatkaan asiat eivät saa hysteeriseksi. En tiedä onko tämä sitten sitä kuuluisaa sukupuolien eroavaisuutta.
Hallelujaa!