vuonna 84 syntyneet

Valmistuin korkeakoulusta kuusi vuotta sitten. Töissä olen ollut jo ennen valmistumistani ja vakituisessa toimessa neljä vuotta. Asun omistusasunnossa. Minulla ei ole lapsia. Parisuhteeni on melko tuore, emmekä asu vielä yhdessä. Olen aktiivinen harrastukseni parissa.

Elämäni on mallillaan, eikä kolmenkympin kriisistä ole tietoakaan!

30v. Kriisikö iskenyt? Itse olen naimisissa, 2 lasta, talo, työ, koira..ja avio kriisi.

Naimissa, ei lapsia, gradu puuttuu (olen tekemässä), ok työpaikka on, asutaan vuokralla, olen matkustellut paljon ja asunutkin ulkomailla pariin otteeseen. Hyvä tilanne mielestäni, ei ikäkriisiäkään :).

Gradu kesken, masentunut, vuokralla avomiehen kanssa. Ei lapsia, saa nähdä onko koskaan varaakaan hankkia. Tulevaisuus pelottaa.

Sinkku. Asun vuokralla. Opiskelen amiksessa. Tilillä rahaa 56,07.

Me kasineloset olemme selvästi menestyvää vuosikertaa ;)! Jostain luin, että meidän ikäiset ovat pahiten kärsineet 90-luvun lamasta, tai siis kun olimme silloin lapsia lamaperheissä. Meidän ikäisissä on paljon syrjäytyneitä, mielenterveysongelmaisia ym. 

#2

Pitkässä parisuhteessa hyvän miehen kanssa, valmistunut ammattiin kuutisen vuotta sitten, tehnyt siitä asti sijaisuuksia samassa paikassa, (lähes) oma asunto hyvällä alueella. Pitäisi olla hyvä tilanne, silti ahdistaa tällä hetkellä.

Ihan hyvässä. Gradu viimeinkin ohi, työpaikkakin alkaa kohta selvitä. Pitkästä aikaa on rahaa taas ja parisuhde hyvällä mallilla.

Noin puolitoista vuotta sitten kävin elämäntilanteessani rankan masennuskauden, joka johtui juuri kesken olleesta gradusta. Nyt kaikki hyvin siihen verrattuna.

Olen naimisissa ja meillä on yksi lapsi. Valmistunut amk:sta viisi vuotta sitten ja ollut siitä lähtien vakituisessa työpaikassa, jossa ei suuria ylenemismahdollisuuksia, mutta ei kiinnosta ura. Käyn töissä maksaakseni elämisen. Asutaan omistusasunnossa. 

Naimisissa, ollut kohta 10v. Kaksi lasta, 9 ja 6v. Ammattitutkinnon suorittanut, olin pitkään kotona lasten kanssa, viimeiset kolme vuotta töissä ja nyt työttömänä. Asumme aso-asunnossa. Tarkoitus opiskella toinenkin ammatti tässä nyt kun olen työttömänä (omaehtoista koulutusta) 

Lähes täysin syrjäytynyt, en työelämässä, ei ihmissuhteita, ei lukion jälkeistä koulutusta, erittäin masentunut, ahdistunut ja neuroottinen. Perintöä kuitenkin tullut sen verran että taloudellisesti menee ihan kivasti.

Naimisissa oltu 4 vuotta, lapset 3 v, 2 v ja puolivuotias vauva :) AMK opinnäytetyö korjauksia vaille valmis, tein sen nyt viimeisen äitiysloman aikana. Valmistuminen helmi-maaliskuussa. Vakituinen työ opiskeluajalta palveluajalta, ei tosin oman alan työ eli se puuttuu. Rakennutimme just 180 neliön omakotitalon ihanalle alueelle, velkaa toki jonkin verran. Mies hyvässä työssä ja huippu pakkaus isänä ja puolisona. Kun tämän näin kirjoittaa niin tuleepa mieleen että olen kyllä onnekas. Noh, olen kyllä tyytyväinen elämääni kaiken kaikkiaan, lapset terveitä ja suloisia ja kaikki kunnossa :)

Naimisissa, yksi lapsi, toinen tulossa, vakituinen työ, akateeminen tutkinto, omistusasunto (tosin miehen omistama). Ei aikaa harrastuksille, mutta muuten elämä on onnellista nyt.

3 vuotta naimisissa, tällä hetkellä odotan esikoista. Maisterin paperit taskussa. Ihan kiva ja mielenkiintoinen oman alan vakityö, josta jään pian äitiysvapaalle (ja johon aion myöhemmin palata). "Oma" paritalonpuolikas pk-seudulla (lainaa vielä riittämiin). Taloudellisesti menee kivasti, myös miehellä hyväpalkkainen vakityö, kummallakaan ei pelkoa työttömyydestä. Ollaan matkusteltu paljon, myös asuttu useammassa maassa joitakin vuosia kussakin. Tulevaisuudessa lapsi toki varmasti vähentää reissaamista. En voi valittaa elämäntilanteesta.

Minullakin on ollut masennuskausia koko elämän ajan, nyt onneksi on ollut parempi kausi jo jonkin aikaa. Synnytyksen jälkeinen masennus vähän pelottaa, muuten suhtaudun tulevaisuuteen myönteisesti.

Naimisissa 8 vuotta, yhdessä oltu 10 vuotta. Kolme lasta; 7,6 ja 5 vuotiaat. Asutaan ok-talossa, jota ollaan vuosien saatossa rempattu. Koira ja farmariauto :D

Olen ollut töissä nykyisellä alalla 17 vuotiaasta asti, nyt olen toimipisteeni esimies. Työnteon vakityössä aloitin 15 vanhana. Ei mainittavaa koulutusta lukion lisäksi. Muutamia 60opintopisteen koulutuksia alaan liittyen.

Olin useita vuosia kotona lasten kanssa, tehden samalla keikkatyötä (silloin myös opiskelin osan kursseista) . Nyt vihdoin tänä syksynä pääsin aloittamaan yliopisto-opinnot, uusi ala.

Elämä on varsin hyvää ja mukavaa. Ruuhkavuodet... :) mutta erittäin antoisaa!

Ensi vuonna 30 vuotta tulee täyteen. Huikeata, vihdoin alkaa tuntua, että numerot vastaa habitusta ja henkistä tilaani :)

Amk:sta valmistuin kolme vuotta sitten, samalla työnantajalla ollut yhdeksän vuotta. Naimisissa ollut neljä vuotta, kaksi alle kolmevuotiasta lasta, joiden kanssa olen kotona. Asutaan omistusasunnossa. Elämä on ihan hyvää, mitä nyt univelat painaa ja omaa aikaa ei hirveästi ole.

Vakituisessa työssä hoitoalalla, naimisissa ja yksi lapsi, toinen työn alla. Oma asunto jota remontoidaan ajan ja rahan puitteissa. Alanvaihto mielessä, tosin vaatinee lottovoiton. Elän kolmenkympin kriisiä, mietin paljon sitä että tätäkö elämällä on antaa. Kaipaan muutosta, paikkakunnan vaihtoa. 

Yläasteen jälkeen lähdin ammattia opiskelemaan josta valmistuin v. 2003, jonka jälkeen töihin. Avoliittoon v. 2004. Naimisiin v.2007, samana vuonna toinen ammattitutkinto. Uuden työpaikan sain 2008 eräästä yrityksestä, jossa viihdyin hyvin. Kaikki muuttui kuitenkin v. 2010, kun lähdin tyttöporukalla Reading festareille Britteihin. Rakastuin rocktähteen, jätin työpaikkani Suomesta, jätin myös mieheni (iso virhe!). Pari vuotta sitä hullunmyllyä kesti, reissattua tuli ympäriinsä, juhliminen meni liiallisuuksiin ja huumeetkin tuli tutuksi. Viime vuonna suhde päättyi syihin, joita en viitsi täällä kertoa. Nyt yritän vieroittautua huumeista, olen palannut Suomeen pysyvästi ja etsin taas töitä. En nyt sentään ihan narkkina itseäni pidä, mutta ajoittain muisti pätkii ja oloni on usein epätodellinen. Pakko ryhdistäytyä, meinaan kyllä vielä töitä saada. Ex-aviomies ei ottanut takaisin, on menossa jo uusiin naimisiin...

8 lasta eri naisten kanssa. Juon bisseä ja kuuntelen musiikkia. Käyn röökillä ja yksin verisiä ysköksiä aamuisin. Otan rennosti ja yritän elää terveellisesti. Sain Nokialta jälleen potkut. Ainiin olen vuosikertaa 78.

T: 11cm mies

Naimisissa, yksi lapsi, toinen tulossa, amk-tutkinto suoritettu 5 vuotta sitten, vakityöpaikka odottamassa. Asutaan rakentamassamme talossa josta toki jkv velkaa, kaksi autoa.