Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit mun tilanteessa?
05.10.2020 |
Olen 28-vuotias ja kärsinyt masennuksesta jo pitkään. Oikeastaan kohta pari vuotta se on ollut jo pahana. Ongelma on siinä, että en saa haettua apua. En pysty. Olen sulkeutunut, en pysty puhumaan kenellekkään.
Oikeastaan pääni on täynnä ajatuksia, etten riitä, en kelpaa, olen huono ja en pärjää. Sattuu helvetisti sieluun. Oon ihan täysin rikki. Mun pitäis käydä töissä, opiskella ja niin edes päin. Kyllä näin teenkin, mutta autopilotilla. Muisti ei toimi vaan pätkii.
Mä haluisin vaan kuolla pois. Mulla ei ole paikkaa minne mennä - välit lapsuudenperheeseen ovat huonot, lähdin kotoa pois tosi nuorena. Äitini on sanonut, etteivät he ole enää perhettäni. Miehelläni on perhe, mutta se on hänen perhe, enkä siihen kuulu. Mulla on muutama lukiokaveri, mut eo juuri ystäviä.
Auttakaa oikeasti, mun tilanne on lohduton :(
Kommentit (23)
Vielä jatkan - ulkoapäin asiat näyttää hyvältä. Olen muiden mukaan kaunis, pukeudun kivasti koska se on ainoa ilo mitä nyt tällä hetkellä on, on ihana lemmikki ja rahaa tilillä. Ei sekään tunnu miltään. Moni ei varmaan uskoisi, että olen näin ongelmallinen. Itseasiassa kun kerroin eräälle työkaverille tästä hieman, hän sanoi "lopeta, olet nättikin". Pelottaa esim. Jos haen jälleen apua, minua ei oteta vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et pysty puhumaan, niin auttaisiko kirjoittaminen? Ja ihan ilman mitään suodattimia tai vaatimuksia, kirjoitat vain kaikkea ulos. Voi olla aluksi hankalaa, mutta kun saa pään auki, niin alkaa sujua ja helpottaa. Voi myös saada monenlaisia oivalluksia, vastauksia omaan pahaan oloonsa
Tai sitten jokin muu toiminnallinen terapeuttinen juttu? Joko ohjatusti tai omin päin?
Vierailija kirjoitti:
Vielä jatkan - ulkoapäin asiat näyttää hyvältä. Olen muiden mukaan kaunis, pukeudun kivasti koska se on ainoa ilo mitä nyt tällä hetkellä on, on ihana lemmikki ja rahaa tilillä. Ei sekään tunnu miltään. Moni ei varmaan uskoisi, että olen näin ongelmallinen. Itseasiassa kun kerroin eräälle työkaverille tästä hieman, hän sanoi "lopeta, olet nättikin". Pelottaa esim. Jos haen jälleen apua, minua ei oteta vakavasti.
Hae silti apua, se kannattaa. ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä jatkan - ulkoapäin asiat näyttää hyvältä. Olen muiden mukaan kaunis, pukeudun kivasti koska se on ainoa ilo mitä nyt tällä hetkellä on, on ihana lemmikki ja rahaa tilillä. Ei sekään tunnu miltään. Moni ei varmaan uskoisi, että olen näin ongelmallinen. Itseasiassa kun kerroin eräälle työkaverille tästä hieman, hän sanoi "lopeta, olet nättikin". Pelottaa esim. Jos haen jälleen apua, minua ei oteta vakavasti.
Mt-toimistoon meet juttusille, kyllä ne siellä uskoo. Toisin kuin joku työtoveri.
Hae apua ensin kirjoittaen, kuten täällä onkin ehdotettu. Kirjoita jollekin, joka vastaa tai kirjoita itsellesi vaikka tarinaa. Jätä seurakunnan sivuilla oleville rukouspyyntöpalstoille rukouspyyntöjä puolestasi. Vaikka et itse uskoisikaan sen toimivan, niin anna muiden uskoa puolestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvauksesi perusteella olet syvästi masentunut. Silloin ei paljoa auta ns. ulkoiset asiat, raha, kauneus, mies yms. Ihmiset, jotka olettavat niin eivät tiedä mitä masennus on. Kumpa löytäisit jostain terapeuttisen lääkärin, jolle pystyisit avautumaan ja joka pystyisi kuuntelemaan sinua kunnolla.
Mene ammattilaisen puheille. Työkaverit ei ole tuollaista varten. Itselläni auttoi kun kävin ihan vain keskustelemassa. Sillä pääsi pahimman yli ja pystyin alkamaan työstämään itsekseni loppuun. Lääkkeisiin asti ei tarvinnut mennä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelliseen lisäys... kävin siis keskustelemassa säännöllisesti vajaan vuoden verran. Ei yksi kerta vielä ihmeitä tee. :)
Pyydä sitä miestä tukemaan avun hakemista. Pyydät häntä varamaan yksityiseltä psykiatrilta ajan. ( yksityiseltä siksi, että saatte ajan nopeasti.) Pyydä häntä tulemaan mukaan kanssasi, vaikkakin jää oven ulkopuolelle.
Jos lääkäri suosittelee esim. psykoterapian hankkimista, niin pyydä mies sieltä odotushuoneesta sisälle kuuntelemaan, että miten ja mistä sitä terapiaa pitäisi hankkia. Mies sitten hankkii sinun kanssasi.
Jos psykiatri suosittelee uutta käyntiä hänen luonaan esim. viikon- kahden päästä, niin mies hankkii sinun kanssasi.
Olen ikuisesti kiitollinen ystävälleni, joka tilasi minulle psykiatriajan, ja tuli kanssani vastaanotolle. Terapioihini on mennyt monta tuhatta euroa, mutta olen viettänyt niiden avulla onnellista elämää jo 15 vuotta. Masennuin, kun olin sinun ikäisesi ap. Elämäni fiksuin päätös oli pyytää ystävääni apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakeudu terapiaan. Saat todennäköisesti sen Kelan tukemana. Voit hakeutua yksityiselle psykiatrille, joka tekee diagnoosin ja lausunnon Kelan terapiaa varten. Sinulla on kaikki mahdollisuudet vaikka mihin, olet nuori vielä. Tsemppiä ja voimia!
Ihmiset sanoo todella herkästi "lopeta" tai "älä nyt viitsi" ym vähättelevää ja mitätöivää kun tämän tyylisistä asioista yrittää kertoa. Tiedän että se vain lisää sulkeutumista, mutta kohde on vain ollut väärä. Itsellä samantyylisiä ajatuksia vaikka asiat ns hyvin. En vain oikein tiedä mistä sitä lähtisi purkamaan. Toivottavasti löydät apua. Olet ansainnut iloa. 🧡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvauksesi perusteella olet syvästi masentunut. Silloin ei paljoa auta ns. ulkoiset asiat, raha, kauneus, mies yms. Ihmiset, jotka olettavat niin eivät tiedä mitä masennus on. Kumpa löytäisit jostain terapeuttisen lääkärin, jolle pystyisit avautumaan ja joka pystyisi kuuntelemaan sinua kunnolla.
No sepä juuri kun avunpiiriin pitää hakeutua. Kun voimavarat on muutenkin vähissä, ei pysty hakemaan apuakaaan. Eri asiahan olis jos ois vaikka jalka murtunut - siihen sais heti avun.
Hakeudu esim. työterveyden kautta psykologin juttusille. Tarvitset ammattiapua. Se askel on nyt vain otettava. Hyvin se menee!
Olisiko sinulla jotain läheistä, joka voisi tukea sinua avun hakemisessa? Esimerkiksi miehesi? Oletko jutellut hänen kanssaan tästä asiasta? Tai joku ystävä? Joka voisi varata sinulle ensimmäisen ajan ja vaikka lähteä tueksi ensimmäiselle kerralle tai lääkäriin kanssasi? Joillain paikkakunnilla saa aika matalalla kynnyksellä apua, isommilla paikkakunnilla se voi olla vaikeampaa.
Ymmärrän hyvin, että pelottaa.
Hienoa että olet jo ottanut ensimmäisen askeleen kohti apua; kirjoitit jo tänne, että tarvitset apua.
Onkohan Sekasin24/7 sulle tuttu? Anonyymisti chattaaminen voisi ehkä olla sellainen matalan kynnyksen startti kohti parantumista. Ikäsi puolesta kuulut myös tuon palvelun kohderyhmään. Muitakin auttavia tahoja on, mutta tuo tuli ekana mieleen.
Tsemppiä <3
Kuule, jos pääset töihin, pääset varmasti työterveyteen vastaanotolle. Ei ainakaan meillä hoideta pelkästään kroppaa vaan myös päätä. Sun pitäisi hakea apua, koska seuraava vaihe on psykoosi. Ja jos et sinne, niin puhu miehellesi että veisi sinut vaikka yksityiselle psykiatrille. Masennusta pitää hoitaa, hoitamattoman lopputulos on kauhea.
Kauheinta on omaiselle kun ei ole tiennyt eikä tiedä, vaikka olisi halunnut auttaa. Onko välisi sisaruksiisikin noin huonot? Ei äitisi voi yhteydenpitoasi heihin kieltää. Ihmettelen äitiäsi että hylkii omaa lastaan. Tunteetonta touhua. Ei ihme jos masennut.
Sinä olet arvokas omana itsenäsi. Et ole huono, et ole riittämätön. Olet ihminen ja välillä ihminen väsähtää. Voi kun voisin halata sinua.
N51v
Tässä sinulle vielä linkki mielenterveysliiton valoa-chattiin, joka aukeaa viiden minuutin kuluttua. Sinne voi kirjoittaa anonyymisti, jutella noista ajatuksista ja myös kysyä neuvoa avun hakemisen suhteen. Voisiko se olla sinulle ensimmäinen askel?
Kovasti voimia ja lämpöä ja rohkeutta! Asioiden on mahdollista muuttua ja sulla on jo monta asiaa hyvin! En tarkoita sillä sitä, ettenkö tarvitsisi tai ansaitsisi apua, vaan sitä, että sinulle on hyvä lähtötilanne avun hakemiseen ja elämän on mahdollista muuttua vielä paljon valoisammaksi :)
Sinulla on sentään mies. Puhu hänelle. Tilanteesi on kaukana lohduttomasta, ymmärrän toki tuskasi. Mutta olet nuori vielä, elämä on edessäsi ja sinua rakastetaan.