Onko täällä ketään, jolla ei ole materiaan liittyviä haaveita?

Kyllä riittäisi kaikki nuo, jos olisivat ok. Perustarpeisiin liitän,että parisuhde kukoistaisi.

Haaveeni on, että tavaraa olisi nykyistä vähemmän. Olen jopa miettinyt pienempään asuntoon muuttamista. En aio tavaraa vähentäessä korvata kahta halpista yhdellä laadukkaalla tuotteella vaan käytän loppuun ne mitä on.

Joo, en kaipaa materiaa vaan ympärilläni tilaa, elämyksiä ja kokemuksia.

No minä en suoranaisesti haaveile materiasta, mutta kyllä minunkin haaveeni liittyvät rahaan. Haaveilen mm. vaikituisesta työpaikasta, koska se tuo taloudellista turvaa. Ja hauaisin matkustaa paljon ja nähdä paljon erilaisia maita ja ihmisiä, mutta tämäkin vaatii paljon rahaa (ja lomaa töistä, mutta jos olis paljon rahaa, voisi ottaa töistä palkatonta...)

Täällä yksi. Olen tyytyväinen siihen mitä minulla on enkä kaipaa muuta.

Täällä yksi. Olen tyytyväinen siihen mitä minulla on enkä kaipaa muuta.

Täällä yksi. Olen tyytyväinen siihen mitä minulla on enkä kaipaa muuta.

Sori spämmäys. Windowsluuri.

Minulla ei ole sellaisia haaveita. Nykyisellä elintasolla ansiosidonnainen työttömyyskorvaus riittäisi tuloiksi. Säästelen sitten eläkkeeseen, kun en usko, että meille sitä enää kukaan muu maksaa. Työni on mielekäs ja mukava, mutta on kiva tietää, ettei sitä olisi ihan pakko tehdä. Osa-aikaisuus kiinnostaisi, mutta ei ole ikävä kyllä mahdollista. Se ehkä olisi suurin haaveeni tällä hetkellä.

No nuo kaikki ap:n mainitsemat ovat mitä suurimmassa määrin materiaa. Jotta ne saa pidettyä, täytyy olla säännölliset ja riittävät tulot.

Mä en jaksaisi aina näitä aloituksia, joissa ei suostuta ymmärtämään, kuinka hyvin asiat ovat jos on varaa ottaa asunto, ruoka ja turvallinen elämä itsestäänselvyytenä, ja kiillottaa kruunuaan siitä ettei kaipaa mitään enempää. 

Meinasin sanoa, että minä olen etsimäsi henkilö, mutta sitten muistin, että haaveilen paremmista työvälineistä. Ensin vähän halvemmista paremmista ja sitten vähän kalliimmista ja paremmista. 

Täällä yks. Meillä on asiat siinä mielessä hyvin, että rahaa on sillä tavalla riittävästi, että se riittää kattamaan nykyisen elämämme. Tulot on suhteutettu menoihin, eli rahaa jää muuhunkin kuin pakolliseen. Asumme edullisesti vuokralla ja ostamme harkiten, emme kerää tavaraa. Voimme syöd ulkona ja matkustella silloin tällöin. Lapsille on varaa ostaa haalarit, kengät yms, kun tarve tulee ja harrastuksiin riittää myös rahaa. Jos omistaisimme paljon, tämä ei olis mahdollista. Mutta- valintojen maailma. :)

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 19:41"]

No nuo kaikki ap:n mainitsemat ovat mitä suurimmassa määrin materiaa. Jotta ne saa pidettyä, täytyy olla säännölliset ja riittävät tulot.

Mä en jaksaisi aina näitä aloituksia, joissa ei suostuta ymmärtämään, kuinka hyvin asiat ovat jos on varaa ottaa asunto, ruoka ja turvallinen elämä itsestäänselvyytenä, ja kiillottaa kruunuaan siitä ettei kaipaa mitään enempää. 

[/quote]

Just näin!

Mitäs ne perustarpeet ovat, lähdetäänkö siitä. Mennäänkö tarvehierarkiassa ihan siellä pohjalla vai saako vaatteet esim. olla nättejä, vai riittääkö vain, että lämmittävät? Entäs toi henkinen puoli, saako antimaterialisti virkistää itseään ja matkustella vaikka ihan vähän vaan, (eihän ole ahnetta, jos nyt kerran vuodessa Tallinnassa käväsee, kun ei se edes maksan niin paljon) vai meneekö tuo jo yli perustarpeiden. Jospa ap kertoisi, millaisesta materiasta on kysymys ja missä menee sallitun raja.

Ap ei kiillota kruunua vaan vilpittömästi on kiinnostunut kuulemaan, onko täällä muitakin, joille riittää kohtuus, mitä se sitten tarkoittaakin. Aloitukseni oli suunnattu suunnilleen keskiluokkaisille tavallisille suomalaisille, joiden elämäntyyli on jotain kehitysmaan slummissa elävien ja Solsidanin Fredden ja Mickanin välillä.

Älkää nyt sanoko, että Afrikan nälkäänäkevä lapsi kärsii jos en uusi älypuhelinta tänä vuonna vaikka olisi varaakin.

Onko maailmanympärimatkan toteuttaminen materiaan liittyvä haave? Kyllähän palveluihin ja elämyksiin saa rahaa kulumaan siinä missä tavarahankintoihinkin.

Materiaalisessa maailmassa elämme, enkä ole antimaterialisti. Perustarpeet jokainen saa määritellä itse. Jos talvikengät hajoavat, oletan että muiden seikkjen ohella löhes jokainen valitsee myös esteettisyyden. Mutta riittäisivätkö yhdet talvikengät vai pitääkö olla viidet? Iso upea vaatehuone vai pari juhla-asua ja kahdet farkut, neuletakki ja viisi trikooyläosaa arkeen? Minulle auto ei ole perustarve, mutta olenkin lapseton aikuinen.

ap

Ap vielä miettii virkistystä ja elämyksiä: pitääkö uusi harrastus aloittaa aina niin, että hankitaan kaikki mahdolliset vempaimet siihen ja harrastetaan jos vielä jaksetaan? Vai harrastetaanko itse asiassa harrastusvälineiden hankintaa? Tunnistan tämän itsessänikin lukuharrastuksen osalta. :)

Minä toivon joulupukilta, että lasteni tunne-elämä kohenisi... Mitään muuta en kaipaa, mutta lapsilleni terveyttä.

Ihanaa, että muut voi satsaa muuhun...

Olen onnellinen, erittäin onnellinen elämääni. Kaikkea on riittävästi mitään ei puutu haaveet ovat toteutuneet!

Ihan tavallinen kohtuus, haave tumma komea hyvä mies saatu kaksi lasta sain, ok-talo ei velkaa, pari koiraa, olen saanut olla kotona ja edelleen vaikka lapset muuttaneet pois. Kaksi autoa ja voimme syödä mitä haluamme ja vaatettaa ja matkustaa jos huvittaa. Joskus haavelin minkkiturkista ja timanteista, niitäkin sain muttei tule käytettyä. Arvostan pieniä kivoja asioita joita ei rahalla saa, kyuten öapsenllapsen nauru tai koiran hännän heilautus!