En kutsu tänä vuonna vanhempiani jouluksi - ottivat nokkiinsa
Vanhempani ovat näitä aktiivisia, hyväkuntoisia ja hyvävaraisia osittain eläkkeellä olevia. Ovat vielä yrityksissään toiminnassa mukana, vaikka jo eläkeikäisiä virallisesti.
Aikoinaan, kun lapsemme olivat pieniä, oli tietysti joulu lasten myötä ihanaa hulinaa ja juhlaa. Vanhempani olivat aina mukana, joulua juhlittiin monta päivää ja hauskaa oli.
Nyt kun pojat ovat murrosikäisiä, ei joulu ole enää mikään juhla sillä tavalla. Eli syödään hyvin ja sitten nämä lapset jo vetäytyvätkiin omiin oloihinsa ja me aikuiset sitten omiimme.
Tänä vuonna ajattelin, että ei pidetä ollenkaan mitään puoliväkisin sukujuhlaa, vaan ollaan ihan keskenämme eikä järjestetä mitään. Voisin huilata itsekin.
Joten omille vanhemmilleni alkoi nyt pikkuhiljaa selvitä, että meille ei tosiaankaan ole ketään kutsuttu, eikä ketään tulossa, enkä ole mitään juhla-ateriaa 12 hengelle järestämässä.
Tämän olen siis sanonut heille jo pitkin syksyä ja monen monta kertaa. Mutta kun ei uskota.
Nyt sitten ollaan aivan raivoissaan ja soitellaan tikusta-asiaa puheluja kiihtyvällä tahdilla, kun tosiaan meinasin pitää pääni enkä kutsua heitä.
Taustaa: mieheni vanhemmat ei ole enää elossa eikä hänen sukuaan meillä ole jouluisin ollutkaan kuin joku velipoika käymässä. Siis ei päiväkausia joulua viettämässä. Meillä on iso talo ja tilaa ollut kutsua sukua.
Minun vanhemmat asuvat senverran kaukana, että ovat aina yötä ja samalla penkovat kaappini ja äiti haukkuu kun minulla ei ole lakanat prässätty. Hotelliin olisi rahaa, mutta eivät raski kuitenkaan mennä.
Ei ne joulut pienten lasten kanssa meillä ollessa ole ikinä haitanneet. Päinvastoin, ne oli ihania.
Nyt en vaan tänä vuonna jaksais. Enkä halua. Mutta ei näköjään anneta mahdollisuutta.
Kysyin äidiltäni, että eikö ne aio lähteä esim. jonnekin reissuun jouluna. Niin ei tule kuulemma kysymykseenkään "tämmöisenä aikana" . En tiedä mitä tämä aika sitten on.
Sitten minua syyllistetään kaikista vanhoista synneistä. Puoliksi kiristetään että "olisi meillä ollut lahjakin, mutta et sitä nyt sitten voi saada".
Miksi ei voi ottaa vaan ihan rau-hal-li-ses-ti ja antaa joulun nyt vaan olla. Kutsuisin heidät esim. tapaninpäivänä kylään, syömään joku ateria ja sen jälkeen kukin vaan omille tahoilleen. Kuten sanottua, lapset ovat niin isoja, että heillä on jo omat menonsa.
Nyt näyttää tästä tulevan vielä draamaa, syyttelyä, marttyyrin kärsimystä, kun olisin vaan halunnut olla rauhassa.
Kommentit (8)
Rajat selviksi, ja jos niitä ei kunnioiteta, välit poikki määräajaksi.
Mielenkiintoni tuollaisen väninän kuuntelemiseen on tasan nolla.
Noh, sanot vain sen kutsun tapaniksi, ja sillä selvä. Ken syyttä suuttuu, lahjatta leppyy. Älä pyytele anteeksi, äläkä itse murjota.
No mikä ihmeen pyhä päivä se 24.12. on? Miksi 26.12. voi kutsua ihmisiä? Siis tällä tarkoitan että eikö voi kerran vuodessa olla läheisten kanssa ja sitten 364 päivää ihan oman perheen kesken?
Mä ainakin ole ihan riittävästi tämän ydinperheen kanssa, juhlat haluan viettää muidenkin kanssa, jotta ne tuntuvat juhlilta.
En ymmärrä sua, mutta oma on päätöksesi. Ehkä seuraavana vuonna saatte ihan luonnollisesti olla keskenänne jos vanhempasi ovat esim. kuolleet.
Joulu on vain kerran vuodessa. Jos vanhemmillesi joulu on iso juttu, eivätkö he voi tulla pariksi päiväksi? Tilanteet muuttuvat ja kyllä niitä jouluja tulee, kun saatte olla keskenään. Eikö olisi kuitenkin vielä helppo viettää yhteisiä jouluja, kun lapset ovat vielä murkkuja ja asuvat kotona? Muutaman vuoden päästä pojat viettävät joulun tyttöystävien perheiden luona, vanhempasi ovat kuolleet ja silloin yhteinen joulu ei olisi hullumpi.
Hymistelyvastaus: Kyllä sinun pitää ottaa huomioon, ettei sitä ikinä tiedä miten kauan vanhempasi enää ovat edes tulossakaan teille. Taikka mihinkään muualle. On epäreilua heitä kohtaan, että ensin kutsutaan ja laitetaan ruokaa ja vieraspetejä vuosikaupalla ja sitten ei enää kutsutakaan. Onhan ne sun vanhemmat ja sun hyväksesi paljon tehneet. Että kiitollisuutta vähintään pitäisi osoittaa ja siksikin kutsua.
Riidanhaastajan vastaus: No on se kumma että sitten kyllä Tapaninpäivänä sä jaksaisit laittaa niillekin ruokaa. Että jouluaattona ei jaksais. Vaikka on aina aikaisemmin kyllä jaksanut. On tainnut sullekin tuo viini alkanut maistua ns. ruokajuomana vähän liikaa. Ei kait se sitten ole kummakaan ettei jaksa vanhempiaan sitä viinankanssa läträämistä katsomaan. Ja niiinhän ne on lapsillakin omat menonsa, kuten sanoit. Kun ei nekään jaksa sitä ördäämistä, niin kait ne koettaa jonnekin lähteä.
Lopeta vaan se ryyppäminen, laita joulua ja kutsu vanhuksetkin. Parempi näin. Aamen.
Normaali järjellä ajateltu vastaus: Vanheneminen on luopumista ja luopuminen on tuskaa. Heistä on varmasti ikävää ja surullista itsekin huomata, että taas on vuodet vierineet, ja nyt jo niin pitkälle, ettei lapsenlapsetkaan enää ole pikku pilttisiä jotka posket hehkuen odottaa ja juhlii joulua. Kun juuri he muistavat, kuinka sinä itse olit lapsi ja he nuoria ja kiireisiä perheenäitejä ja -isiä.
Sitten se suru purkautuu ehkä huonona käytöksenä ja pahoina sanoina. Ymmärrä heitä siinä, ja muistuta että tapaninpäivänä on pitkä brunssi, joka päättyy ajoissa että kaikki ehtii koteihinsa ja huilaamaan. Kyllä se siitä. Kaikilla ne on samat kasvukivut edessään.
Naulan kantaan nuo mallivastaukset! Täällä samanlainen, jonka äiti tulee yökylään käymään ja katsoo samoin tein oikeudekseen käydä läpi:
Liinavaatekaapit: huonossa järjestyksessä eikä näköjäns ole viitsitty silittää näitä ollenkaan. Kamalaa nukkua semmoisissa lakanoissa.
Kuivakaapit: Törkeessä siivossa. Etkö tiedä, että jauhot ja murot ja ryynit pitää laittaa erikseen kannellisiin muovirasioihin, kaikki samanlaisiin. Ja kuinka vanhat nää hyllypaperit on??
Viinakaappi: Hui kamalaa kuinka paljon täällä on viinaa. Kuka täällä näin paljon oikein juo. Onko se tuo Peku ihan juopoksi heittäytynyt . -- Ei kun se Peku tuo noita konjakkeja ja viskejä työmatkoiltaan kun ne on vähän erikoisempia ja siten myös kalliimpia. Ihan varovasti niistä maistellaan, kuten olet varmaan huomannut.
En jaksa kuunnella pikkuvittuilua enkä piikittelyä 364 päivänä vuodesta, joten en sitten pysty venymään siihen yhteenkään. On ollut aika kovatahtinen syksykin tuossa meillä. Haluamme olla tosiaan ihan keskenämme.
Kuinkahan moni nykyperhe käyttää kaikki veronpalautukset ja laittaa kortit tappiin, että pääsee täysin ylihinnoitetulle kaukolomalle jouluna, ettei tarvi niitä mummoja ja pappoja väkisin viihdyttää.
Ap haluais tänä vuonna, siis yhden kerran, olla jouluna perheen kanssa. Go for it! Minä kutsun sukua käymään koko pöydällisen uutena vuonna. Silloin on paljon väkeä ja hulinaa, joten muorin kommentit hukkuu sinne..
Oma tupa oma lupa.
Jos muukin perhe on sitä mieltä että vietätte joulun oman perheen kesken ilman mitään ylimääräistä hössötystä niin sittehän vietätte.
Ilman kutsua nyt vaan ei kukaan...edes lähisuku...voi tulla teille moneksi päiväksi passattavaksi.
Älä anna periksi vaikka kuinka sinua nyt painostetaan sillä toki aikuinen ihminen saa jo päättää itse kuinka joulunsa viettää vai viettääkö joulua ollenkaan.
Kuka nyt edes väkisin kehtaa yrittää tupata vieraaksi!