Kriittinen ikä parisuhteelle?

Meillä ensimmäinen kriisi tuli n. 6v. kohdalla ja selvittiin puhumalla. Toinen tuli 14v. kohdalla ja siihen ei enää puheet auttaneet. 

Oma teoria tähän on, että luonnon kiertokulku jollain tavalla seuraa 7v. sykliä. On sanonta, että on aina 7 lihavaa ja sitten 7 laihaa vuotta tarkoittaen, esim. viljasatoa, helteitä tms. Joskus joku tiedemieskin oli yhdessä dokumentissa selittänyt, että se johtuu jostakin auringon kierrosta ja asennosta, että moni luonnon asia seuraa tätä 7v. sykliä. Siinä oli esitetty myös lohen elämää ja heillä myös tuo 7 sykli toistuu. Lohet uivat mereltä 7v. välein jokiin kutemaan. Siksi esim. Tenojoella kalat ovat usein n. 7 ja 14 vuotiaita.

Jollain tavalla tämä näkyy myös luonnonmullistuksissa, omassa elämän kulussa jne. Vuodet eivät ehkä niin tarkkoja ole, mutta sen suuntaisia. Kun ympäristössä jokin muuttuu, niin se muuttaa ihmistä ja saa hänet käyttäytymään eri tavalla. Se voisi selittää, miksi suhteen dynamiikka muuttuu ja kumpikin joutuu sopeutumaan uuteen vaiheeseen. Jos ei sopeudu, niin tulee ero. 

Seitsämän vuotta on kriittinen aika. Tiedän monia itseni mukaan lukien joilla tuli ero 7 vuoden kohdalla.

Otsikosta kuvittelin, että keskustelu koskee sitä, minkä ikäisenä ihmisen on viimeistään "päästävä" parisuhteeseen tms. Olisin itse käyttänyt pikemmin sanaa kriittinen kesto parisuhteelle.

Lukematta ketjua ajattelin 6-7v.

Usein lähdetään, eikä edes syitä perata. Kiitti riitti, adios

Kriittiset ajat on siinä 1-2 vuoden kohdilla kun suhde muuttuu arkiseksi, sitten juurikin 5-7 vuoden kohdilla "7 vuoden kriisi", ja viimeisenä on kun osapuolet täyttää tasakymmeniä (ikäkriiseillään kaikesta kokemattomasta jne).

Itse juuri erosin 7 vuoden suhteesta...