Lue keskustelun säännöt.
En pääse ystävän häihin, hän kilahti
17.12.2013 |
Onko ystäväni jotenkin epätasapainoinen ihminen?
Hän ilmoitti jo puolitoista vuotta sitten, että ensi heinäkuussa on hänen häänsä. Että kaikki varmasti tietää. Häiden ohjelma, puvut, kaikki on ruodittu jo moneen kertaan läpi.
No, nyt sitten saimme tietää, että miehen siskolla on samana päivänä häät. Jouduin sanomaan ystävälle, että emme pääse hänen hääjuhlaansa.
Onneksi ystävän vihkiminen on jo klo 13 ja miehen siskon vihkiminen klo 15. Ja kirkkojen välillä matkaa vain noin 35 km. Eli ehdimme kuitenkin ystävän vihkiäisiin. Häävastaanotolle emme ehdi, koska he haluavat mennä kirkosta juhlapaikalle (ja välissä kuvaajalle) hevosella ja siihen tuhrautuu tolkuttomasti aikaa.
Ystävä sai ihan kamalan raivarin. Juuri SIKSI hän on ilmoittanut hääpäivänsä hyvissä ajoin etukäteen, että kaikki varaavat sen varmasti HÄNEN juhliaan varten. Hän ei voi ymmärtää, miten menemme ennemmin sellaisiin juhliin, joihin meidät on kutsuttu vasta nyt. Hän oli ensin ja sillä hyvä.
Yritin selittää, että miehen siskon häät ehkä kuitenkin menevät tärkeysjärjestyksessä edelle... ja pääsemmehän kuitenkin vihkiäisiin, se on kaiketi koko päivän päätapahtuma.
Kuulemma ei tarvi sitten tulla kirkkoonkaan, jos emme tule juhliin.
Miten ratkaista tämä tilanne?
Kommentit (67)
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:26"]
ONNESTA kilahtaa.
[/quote]
Kilari kilahtaa myös vihasta. Se on sellainen kilari = kiukkupussi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:39"]
Useampi kaveri meni viime kesänä naimisiin ja siinä oppi yhtä sun toista aika monestakin ihmisestä meidän kaveripiirissä. Jollekin polttareiden tuoma 100€ lisämeno oli liikaa tai ainakin aiheutti harmaita hiuksia. Yksi ei voinut tulla hääjuhlaan, joka oli vain aikuisille (mikä on mielestäni ihan ymmärrettävä toive, hääpari nimittäin halusi ottaa märkää vieraidensa kanssa), vaikka olisivat kyllä saaneet yhden lapsensa hoitoon. Yksi kaveri taas laiskuuttaan ja itsekkyyttään laittoi kaikenmaailman kissanristiäisiä häiden ja polttarien edelle.
On se kyllä kumma miten joiltain puuttuu kunnia omasta toiminnasta kokonaan. Jos pitkänajan lapsuudenystävä menee kerran elämässään naimisiin, niin onko se liikaa vaadittu raivata kalenterista kaksi päivää juhlistamiselle (häät ja polttarit) + raivata lompakosta muutama satku mitä noihin pippaloihin menee. Minä ainakin olen saanut noille satasille viimekin kesänä vastineeksi unohtumattomia elämyksiä polttareissa ja häissä.
[/quote]
Joillekin se satanen voi olla iso raha, jos muutenkin on talous tiukalla. Itse kyllä söisin vaikka kaurapuuroa kuun viimeisellä viikolla, mutta jos on lapsia niin ei niiden ruokarahoja voi käyttää omiin menoihinsa. Ja kyllä minäkin jättäisin ihan mielelläni viinallaläträysbileet väliin, jos vain sille olisi joku hyvä tekosyy. Enkä ainakaan tuollaisesta syystä haluaisi laittaa pientä lasta hoitoon, eikä se ole edes tekosyy. Mieluummin näen kavereitani selvin päin.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:39"]
Useampi kaveri meni viime kesänä naimisiin ja siinä oppi yhtä sun toista aika monestakin ihmisestä meidän kaveripiirissä. Jollekin polttareiden tuoma 100€ lisämeno oli liikaa tai ainakin aiheutti harmaita hiuksia. Yksi ei voinut tulla hääjuhlaan, joka oli vain aikuisille (mikä on mielestäni ihan ymmärrettävä toive, hääpari nimittäin halusi ottaa märkää vieraidensa kanssa), vaikka olisivat kyllä saaneet yhden lapsensa hoitoon. Yksi kaveri taas laiskuuttaan ja itsekkyyttään laittoi kaikenmaailman kissanristiäisiä häiden ja polttarien edelle.
On se kyllä kumma miten joiltain puuttuu kunnia omasta toiminnasta kokonaan. Jos pitkänajan lapsuudenystävä menee kerran elämässään naimisiin, niin onko se liikaa vaadittu raivata kalenterista kaksi päivää juhlistamiselle (häät ja polttarit) + raivata lompakosta muutama satku mitä noihin pippaloihin menee. Minä ainakin olen saanut noille satasille viimekin kesänä vastineeksi unohtumattomia elämyksiä polttareissa ja häissä.
[/quote]
Joillekin se satanen voi olla iso raha, jos muutenkin on talous tiukalla. Itse kyllä söisin vaikka kaurapuuroa kuun viimeisellä viikolla, mutta jos on lapsia niin ei niiden ruokarahoja voi käyttää omiin menoihinsa. Ja kyllä minäkin jättäisin ihan mielelläni viinallaläträysbileet väliin, jos vain sille olisi joku hyvä tekosyy. Enkä ainakaan tuollaisesta syystä haluaisi laittaa pientä lasta hoitoon, eikä se ole edes tekosyy. Mieluummin näen kavereitani selvin päin.
[/quote]
Kaikkien polttarit ei ole mitään viinallaläträysjuhlia... Omissa polttareissani oli drinkkikurssi ja aterialla viiniä + kuoharia, mutta ei kukaan kännännyt. Ja kaikki ei edes juoneet alkoholia.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:39"]
Useampi kaveri meni viime kesänä naimisiin ja siinä oppi yhtä sun toista aika monestakin ihmisestä meidän kaveripiirissä. Jollekin polttareiden tuoma 100€ lisämeno oli liikaa tai ainakin aiheutti harmaita hiuksia. Yksi ei voinut tulla hääjuhlaan, joka oli vain aikuisille (mikä on mielestäni ihan ymmärrettävä toive, hääpari nimittäin halusi ottaa märkää vieraidensa kanssa), vaikka olisivat kyllä saaneet yhden lapsensa hoitoon. Yksi kaveri taas laiskuuttaan ja itsekkyyttään laittoi kaikenmaailman kissanristiäisiä häiden ja polttarien edelle.
On se kyllä kumma miten joiltain puuttuu kunnia omasta toiminnasta kokonaan. Jos pitkänajan lapsuudenystävä menee kerran elämässään naimisiin, niin onko se liikaa vaadittu raivata kalenterista kaksi päivää juhlistamiselle (häät ja polttarit) + raivata lompakosta muutama satku mitä noihin pippaloihin menee. Minä ainakin olen saanut noille satasille viimekin kesänä vastineeksi unohtumattomia elämyksiä polttareissa ja häissä.
[/quote]
Ei maksa vaivaa. Kun eroavat kuitenkin parin vuoden päästä.
Toiseksi, polttarit on pelleilyä. Kuka niistä jaksaa oikeasti innostua. Ja häät on nähty jo niin monta kertaa, ettei kiinnosta. Kun todella ei viitsitä edes pysyä naimsissa.
Vanhemmassa iässä on se mukavaa, että nykyään menee häihin mielellään. Ihmiset pitävät pieniä ja intiimejä häitä. Ei lapsellisia polttareita, ei häälahjalistoja, ei jonottamisia, ei typeriä leikkejä, eikä tyhkää kulissien näyttämistä. Vain kahden aikuisen ihmisen rakkaus ja parhaat ystävät sitä juhlistamassa.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:03"]
Olenko vain liian nuori vai miksi en ymmärrä, että mies menee ystävien edelle? (En tarkoita tätä nimenomaista tapausta, jos miehen sisko kerran on ap:lle tärkeä.) Miksi mies ja ystävät eivät voi olla samalla viivalla? Ovathan kaksi eri asiaa. Miksi pitäisi integroitua mieheensä? Voi yhä olla yksilö, vaikka olisikin pariutunut. Jotkut eivät enää näe edes ystäviään miehen saatuaan, enkä itse aio tällaisiä "ystäviä" ottaa enää takaisin elämääni, kun ero tulee ja seura alkaa taas kelvata. Sekin on outoa, jos kaveripiirissä on paljon seurustelevia, kukaan ei halua tavata uusia ihmisiä vaan aina nyhjätään sillä samalla porukalla eristyksessä muusta maailmasta. Plaah.
[/quote]
Olet nähtävästi aika nuori vielä. Esim, vanhempani olivat naimisissa 52 vuotta ennen isäni kuolemaa. Kyllä siinä iässä oli jo ystäviä tullut ja mennyt elämäntilanteiden muututtua. Kavereita menee ja tulee, tulee ja menee. Mies on ja pysyy, samoin perhe.
Usko tai älä, mutta ne kaverit, joiden kanssa olet vielä 40 vuoden päästä tekemisissä, ovat todella harvassa. Toivottavasti miehesi on pysynyt matkassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:43"]
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
[/quote]
Ai jaa? Mulla aikoinaan oli samana päivänä serkun lakkiaiset ja ystävän häät, en todellakaan mennyt lakkiaisiin. Ystävät on tärkeämpiä.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:43"]
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
[/quote]
Ai jaa? Mulla aikoinaan oli samana päivänä serkun lakkiaiset ja ystävän häät, en todellakaan mennyt lakkiaisiin. Ystävät on tärkeämpiä.
[/quote]
Mulla ei kyllä serkkuja tärkeämpää ystävää olekaan. Mutta ehkä lakkiaiset on kuitenkin eri tason juhla kuin häät. Pitäisin häitä ihmisen elämän juhlallisempana perhejuhlana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:43"]
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
[/quote]
Ai jaa? Mulla aikoinaan oli samana päivänä serkun lakkiaiset ja ystävän häät, en todellakaan mennyt lakkiaisiin. Ystävät on tärkeämpiä.
[/quote]
Mulla ei kyllä serkkuja tärkeämpää ystävää olekaan. Mutta ehkä lakkiaiset on kuitenkin eri tason juhla kuin häät. Pitäisin häitä ihmisen elämän juhlallisempana perhejuhlana.
[/quote]
Itse pidän ystävääni, joka on ollut elämässäni monta vuotta ja jota oon joskus tavannut jopa päivittäin, monta kertaa tärkeämpänä kuin serkkua tai tätiä, jotka ilmoittavat olemassaolostaan vuosittain joulukortilla ja sukulaisjuhlissa muutaman vuoden välein.
Ystävän häät >>>> serkun häät
Ja lisäksi mielestäni häiden pitäminen sukujuhlana on todella vanhanaikaista. Ajattelin kutsua häihini ihmisiä, jotka ovat olleet merkittäviä elämässäni, enkä niitä, joiden ainoa "meriitti" elämässäni on samankaltaiset geenit.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:43"]
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
[/quote]
Ai jaa? Mulla aikoinaan oli samana päivänä serkun lakkiaiset ja ystävän häät, en todellakaan mennyt lakkiaisiin. Ystävät on tärkeämpiä.
[/quote]
Mulla ei kyllä serkkuja tärkeämpää ystävää olekaan. Mutta ehkä lakkiaiset on kuitenkin eri tason juhla kuin häät. Pitäisin häitä ihmisen elämän juhlallisempana perhejuhlana.
[/quote]
Itse pidän ystävääni, joka on ollut elämässäni monta vuotta ja jota oon joskus tavannut jopa päivittäin, monta kertaa tärkeämpänä kuin serkkua tai tätiä, jotka ilmoittavat olemassaolostaan vuosittain joulukortilla ja sukulaisjuhlissa muutaman vuoden välein.
Ystävän häät >>>> serkun häät
Ja lisäksi mielestäni häiden pitäminen sukujuhlana on todella vanhanaikaista. Ajattelin kutsua häihini ihmisiä, jotka ovat olleet merkittäviä elämässäni, enkä niitä, joiden ainoa "meriitti" elämässäni on samankaltaiset geenit.
[/quote]
No, minä taas tapaan serkkujani monta kertaa vuodessa. Vain harvaa ystävää tapaan useammin. Käymme yhdessä teatterissa, syömässä, kyläilemme toistemme luona, vietämme yhteisiä juhannuksia ja mökkiviikonloppuja. Joka vuosi teemme serkkuporukalla viikonloppuretken johonkin sopivaan kohteeseen. Kaikki ei toki aina pääse mukaan, mutta yleensä 80-90% sakista on koossa.
Serkut ovat minulle lähes yhtä läheisiä kuin sisarukseni. Olleet lapsesta saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:43"]
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
[/quote]
Ai jaa? Mulla aikoinaan oli samana päivänä serkun lakkiaiset ja ystävän häät, en todellakaan mennyt lakkiaisiin. Ystävät on tärkeämpiä.
[/quote]
Mulla ei kyllä serkkuja tärkeämpää ystävää olekaan. Mutta ehkä lakkiaiset on kuitenkin eri tason juhla kuin häät. Pitäisin häitä ihmisen elämän juhlallisempana perhejuhlana.
[/quote]
Itse pidän ystävääni, joka on ollut elämässäni monta vuotta ja jota oon joskus tavannut jopa päivittäin, monta kertaa tärkeämpänä kuin serkkua tai tätiä, jotka ilmoittavat olemassaolostaan vuosittain joulukortilla ja sukulaisjuhlissa muutaman vuoden välein.
Ystävän häät >>>> serkun häät
Ja lisäksi mielestäni häiden pitäminen sukujuhlana on todella vanhanaikaista. Ajattelin kutsua häihini ihmisiä, jotka ovat olleet merkittäviä elämässäni, enkä niitä, joiden ainoa "meriitti" elämässäni on samankaltaiset geenit.
[/quote]
Serkut, jotka ovat olleet elämässäni mukana syntymästäni tai heidän syntymästään saakka, ovat kyllä merkittävämpiä ihmisiä elämässäni kuin jotkut ystävät. Olen ollut heidän kaikkien ristiäisissä (jotka syntyneet mun jälkeen), rippijuhlissa, lakkiaisissa, syntymäpäivillä, häissä, kellä nyt mitäkin juhlaa on ollut.
Veri on vettä sakeampaa.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:59"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:43"]
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
[/quote]
Ai jaa? Mulla aikoinaan oli samana päivänä serkun lakkiaiset ja ystävän häät, en todellakaan mennyt lakkiaisiin. Ystävät on tärkeämpiä.
[/quote]
Mulla ei kyllä serkkuja tärkeämpää ystävää olekaan. Mutta ehkä lakkiaiset on kuitenkin eri tason juhla kuin häät. Pitäisin häitä ihmisen elämän juhlallisempana perhejuhlana.
[/quote]
Itse pidän ystävääni, joka on ollut elämässäni monta vuotta ja jota oon joskus tavannut jopa päivittäin, monta kertaa tärkeämpänä kuin serkkua tai tätiä, jotka ilmoittavat olemassaolostaan vuosittain joulukortilla ja sukulaisjuhlissa muutaman vuoden välein.
Ystävän häät >>>> serkun häät
Ja lisäksi mielestäni häiden pitäminen sukujuhlana on todella vanhanaikaista. Ajattelin kutsua häihini ihmisiä, jotka ovat olleet merkittäviä elämässäni, enkä niitä, joiden ainoa "meriitti" elämässäni on samankaltaiset geenit.
[/quote]
Serkut, jotka ovat olleet elämässäni mukana syntymästäni tai heidän syntymästään saakka, ovat kyllä merkittävämpiä ihmisiä elämässäni kuin jotkut ystävät. Olen ollut heidän kaikkien ristiäisissä (jotka syntyneet mun jälkeen), rippijuhlissa, lakkiaisissa, syntymäpäivillä, häissä, kellä nyt mitäkin juhlaa on ollut.
Veri on vettä sakeampaa.
[/quote]
Yhdessä olemme jakaneet ilon toistemme iloisista perhetapahtumista. Yhdessä jakaneet surun isovanhempiemme kuolemasta. Yhdessä leikkineet kesäisin samoilla tanhuilla. Mikä voisi yhdistää enää enempää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestäni kaikki kavereiden häät missä tähän asti olen ollut on todella tylsiä ja uuvuttavia, vaikka on juotu, syöty, tanssittu ja laulettu. Olen bilehile enkä jaksa viettää koko päivää häissä joista tunnen hääparin lisäksi pari muuta kaveria.
Sisarten ja sukulaisten häissä on mahtia kun tuntee kaikki ja saa ryypätä (jos hääparilla on se ollut ajatuksena) oikeen kunnolla ja kaikki tuntee ja kaikkien kanssa voi jutella :P
Häät ovat kivoja, mutta inhoan polttareita. Onneksi ei ole minua usein kutsuttu!! Polttareihin menee usein koko viikonloppu, rahaa 100 - 200 euroa. Ja vietät tuntemattomien kanssa, kiireesti vieden sankaria paikasta toiseen. Kaikki hieno pitäisi kokea yhdessä illassa. Olen kerran ollut ihanissa polttareissa mökillä, josta ei tarvinnut lähteä minnekään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:43"]
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
[/quote]
Ai jaa? Mulla aikoinaan oli samana päivänä serkun lakkiaiset ja ystävän häät, en todellakaan mennyt lakkiaisiin. Ystävät on tärkeämpiä.
[/quote]
Mulla ei kyllä serkkuja tärkeämpää ystävää olekaan. Mutta ehkä lakkiaiset on kuitenkin eri tason juhla kuin häät. Pitäisin häitä ihmisen elämän juhlallisempana perhejuhlana.
[/quote]
Itse pidän ystävääni, joka on ollut elämässäni monta vuotta ja jota oon joskus tavannut jopa päivittäin, monta kertaa tärkeämpänä kuin serkkua tai tätiä, jotka ilmoittavat olemassaolostaan vuosittain joulukortilla ja sukulaisjuhlissa muutaman vuoden välein.
Ystävän häät >>>> serkun häät
Ja lisäksi mielestäni häiden pitäminen sukujuhlana on todella vanhanaikaista. Ajattelin kutsua häihini ihmisiä, jotka ovat olleet merkittäviä elämässäni, enkä niitä, joiden ainoa "meriitti" elämässäni on samankaltaiset geenit.
[/quote]
No, minä taas tapaan serkkujani monta kertaa vuodessa. Vain harvaa ystävää tapaan useammin. Käymme yhdessä teatterissa, syömässä, kyläilemme toistemme luona, vietämme yhteisiä juhannuksia ja mökkiviikonloppuja. Joka vuosi teemme serkkuporukalla viikonloppuretken johonkin sopivaan kohteeseen. Kaikki ei toki aina pääse mukaan, mutta yleensä 80-90% sakista on koossa.
Serkut ovat minulle lähes yhtä läheisiä kuin sisarukseni. Olleet lapsesta saakka.
[/quote]
Eli meillä on samat ajatukset taustalla: elämässä mukana olleet ihmiset ovat tärkeimpiä.
Sinä vain teit typerän yleistyksen "normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin".
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:45"]Mies menis siskonsa häihin ja sä ystäväsi häihin :)
[/quote]
Just näin.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:45"]Mies menis siskonsa häihin ja sä ystäväsi häihin :)
[/quote]
Ehei, ei ei. Kun ollaan parisuhteessa, ei voi mennä erikseen mihinkään, kumppanihan voi vaikka pettää.
Just näin.
[/quote]
Ystäväsi kuulostaa monsterimorsiamelta joka parin vuoden ajan alistaa kaikki ympärillänsä elämään mun häitä, mun hääpukua, mun juhlia, mun koristeluja, mun hääkarkkeja, minä minä minä ad infinitum. Sulhanen on vain statistin osassa ja kaverit & kaasot ilmaista työvoimaa.
Hän ei edes poissaoloasi tule huomaamaan kun paistettelee omassa erinomaisuudessaan koko hääpäivänsä. Ja jos hänen maailmansa ja häänsä kaatuvat sun poisaoloon ihan oikeasti, niin eväät avioliittoon ovat huonot.
Mene kälysi häihin, varsinkin jos hän on sinulle läheinen.
Onko kutsu ystäväsi häihin muka jo tullut, 6kk ennen juhlia, vai kiristääkö hän vain lupauksia osaanotosta ystäviltään (jotta voi tehdä muhkean lahjalistan jonnekin)? Voihan olla ettet sitä kutsua edes tule saamaan, kun et kerran pääse; silloin ongelmasi on poispyyhitty ;)
Teet just niinkus itse haluat, mitäpä sitä muilta kyselemään. Ja vastasitkin kysymykseen itse, kälysi on läheisempi ystävä, siis sinne. Jos tää kilahtelija vetää kellon helmen syvälle, niin se on sitten siinä, joskus se olisi tapahtunut kuitenkin!
Sanot sille "kaverillesi" että sukulaiset menee tuttujen edelle. Miksi menisit, kun et edes kaasoksi päässyt.
Eiköhän ole akka hetken hiljaa...
ONNESTA kilahtaa.