Onko se riidanhalua vai mitä, kertoa koko ajan vaikeuksissa olevalle ihmiselle omia loistokuulumisia?

Ottaa jatkuvasti yhteyttä vain kertoakseen taas jostain uudesta myötenkäymisestä, kuulijana ihminen jonka oma elämä on pelkkää vaikeutta... kysyy hiukan sen toisenkin elämästä mutta kun kuulee siitä, niin ei kommentoi mitään, niin että jää epäselväksi onko hän edes tämän ystävänsä puolella vai häntä vastaan.

Kai munkin elämässäni joitain hyviä sattumuksia on, mutta en koskaan heti soita kenellekään kertoakseni sellaisesta niin että se on ainoa asiani, koska pelkään että se kuulostaisi leuhkimiselta. Hyvin varovasti myötenkäymiseni kerron, mukana aina hiukan mausteita myös vaikeuksistani. (Toki riippuu kenelle kertoo, jollekin ykkösluokan menestyjille nyt ei niin varovaisesti tarvitse omista pienistä myötenkäymisistä kertoa, mutta jos se on joku toinen mato matkamies maan niin en kyllä aloita keskustelua omalla menestystarinallani...)

Niin että mitä sille vaivatulle ihmiselle pitäisi puhua? Kysyä mitä hänen projekteihinsa kuuluu ja ilmaista selvästi, että on hänen puolellaan, ja voihan sitä jotain vinkkejäkin hänelle antaa jos tietää.