Onko Karjala ainoa suomalaisruuissa esiintyvä paikannimi?
Mitä myyttistä on Karjalassa? Joku maapläntti jossa on pidetty karjaa, Karja-la.
Parempi olisi vaikka Katjala jonkun kuuluisan Katjan mukaan.
Jos tuo alue olisi ollut kuuluisa kaljan juonnista niin ylvästeltäisiinkö kaljalanpiirakoilla ja kaljalanpaisteilla?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Koff - Koffinpuiston mukaan.
Olihan tämä vitsi?
Lapin kulta. On tosin juoma eikä ruoka....
Vierailija kirjoitti:
Koskenkorva
Ennen oli myös Salmisaaren viinaa.
Raahelainen, annos Raahen aseman grillillä!
Myth busted!
Kotikalja
Tikal = muinaisten Mayojen kadonnut kaupunki
Vierailija kirjoitti:
Lopin perunat ..
Onhan näitähän juu
Zinc
Lopen.
Karjala-nimen alkuperään liittyy hauska pikku Myytti josta harva ulkokarjalainen on tietoinen.
Ennen kiisteltiin pitkään kun oli lampureita ja maitotilallisia ja Fennomanian aika jolloin suomenkielelle käännettiin paikannimiä, niin kiisteltiin laitetaan Karjalan nimeksi Lammaskarjala vai Lehmikarjaa. Lopulta päädyttiin yleisnimeen Karjala.
Lammaskarjala ja lehmikarjalan rajat on melko tarkkaan samat kuin pohjois--ja eteläkarjalan rajat ja etenkin eteläkarjalaiset identifioi itsensä vahvasti Lammaskarjalaisuuteen.
Inkoon puuro , peruna /ohra tai ruispuuro.
Saaristolaisleipä.
Aurajuusto.
Turunmaa-juusto.
Aika monet ruuat saivat etuliitteen "karjalan" siinä vaiheessa, kun tuli evakoiden tuomina uusille alueille... Esimerkiksi karjalanpiirakat olivat alunperin ihan vain piirakoita (etuliittellä peruna, ohra tai riisi). Karjalanpaisti oli ihan vain paisti tai uunipaisti.
Noi Lapin-alkuiset minä olen oppinut ilman sitä Lappi-sanaa: Rieska, puikula. Samoin rievä (tai siis riävä).
Ehkä jossain muualla Suomessa noissa on paikannimi, itse en ole koskaan kuullut käytettävän Tampereella tai Lapissa. (Molemmissa olen viettänyt paljon aikaa.)
Ja Kursun rieskastakaan ei meillä puhuttu, vaan se oli Kursulaista.
Vierailija kirjoitti:
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Karelia
Kannattaisi varmaan sivistää itseään ennenkuin tekee itsestään typeryksen.
Sana karjala tulee Venäjän kielestä Корела eikä toisinpäin. Nimeä on käytetty jo silloin kun valtaosa alueen asukkaista oli venäläisiä kansoja.
Tuo "karjala" on suomalainen väännös eikä sillä ole mitään tekemistä sanan "karja"-kanssa.
Корела (Korela) on slaavinkielinen nimi karjalaiselle suurkylälle ja sittemmin kaupungille nimeltä Käkisalmi. Samaa nimitystä slaavit käyttivät keskiajan alussa koko Karjalan alueesta, toki se kirjoitettiin silloin Корѣла, köhöm. muinaislaavilaiseen tapaan, varsinaista venäjän kieli ei ollut silloin vielä kehittynyt. Nykyisin Karjala on venäjäksi Карелия (Karelia).
Skandinaavisissa teksteissä nimi Karjala esiintyy jo 600-luvulla, siis ennen kuin edes varsinaista venäjänkieltä edeltäviäkään kielimuotoja oli kunnolla olemassa (Kiova, Novgorod).
Ei siis ole mahdollista että sana tulisi venäjästä.
Sana karja tuleekin muinaisgermaanista, jonka kantakielessä sillä oli merkitys joukko (esim. ihmisiä). Pääte -la on hyvinkin suomalainen, yleinen etenkin sukunimissä Länsi-Suomessa edelleen - mielestäni tätä päätettä ei ole venäjässä tai slaavikielissä samassa paikan merkityksessä.
Todennäköisintä onkin että termi Karjala on syntynyt Suomessa ehkä Hämeen alueella aivan ajanlaskumme alkuvuosisatoina, ja suomalaiset heimot ovat niin nimenneet idästä tulevaa muuta kansaa (nykyisiä itäkarjalaisia), joita vastaan ovat taistelleet ja joiden kanssa ovat käyneet kauppaa.
Tampereen rievä.