minkänäköinen nainen on miehesi unelma? oletko itse sellainen?

Hassu aihe :D pakko kommentoida koska mieheni on sanonut että hän pelkäsi ennen isoja rintoja ja tykkäsi pienistä käteen sopivista mutta sitten rakastui minuun (isot on) eikä enää haluaisi pienirintaista naista :D koko ajan on kimpussa

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 14:29"]

Häh??

Oikeestiko teidän miehet luettelee teille ulkoisia ominaisuuksia, mistä pitävät?

Mä olen vuosien varrella yrittänyt ukoltani kysyä monet kerrat, että minkä näköisestä tykkää. Tai että mainitsisi vaikka joitain julkkiksia, ketkä sen mielestä on kauniita. Mutta eipähän vaan vastaa :)

Sen mielestä ulkokuorella ei ole mitään merkitystä, kunhan aivot on tallella ja käytös sellaista, että ottaa toisetkin ihmiset huomioon.

Ja itse olen siis ihan ok näköinen, niin ainakin saan kuulla, myös vierailta...

[/quote]

Ei munkaan ukko mitään mieltymyksiään kuvaile - onneksi.

Kate Beckinsale ja varsinkin elokuvassa Total Recall, ja ikää on muuten 40-vee:

http://4.bp.blogspot.com/-g-UP6u2dlF8/UBd-WT-Jr1I/AAAAAAAAMTQ/2B-KjuDDjWU/s1600/DF-07972_r.jpg

"Kaukaa ihaillen" olen aina pitänyt tummista eli Beckinsalen lisäksi Karita Tuomolasta ja Jenni Vartiaisesta. Oikean elämän naiseni ovat sitten olleet melkein aina blondeja, joiden pituus on tavallisesti ollut 174-180 cm, sääret pitkät ja painoindeksi välillä 18-20. Mukaan mahtuu myös jokunen tumma ja 160-165 cm mimmi.

Avomiehen ulkonäkömieltymyksistä tiedän sen verran, että joskus sanoi pitävänsä suuresti lyhyemmistä (mutta kuitenkin laskeutuvista) hiustyyleistä. Itsellä on kyllä ollut koko tuntemisemme ajan pidempi tukka.

Toiseen kysymykseen: Ei haittaa. En kuvittele tai halua kuvitella olevani maailman kaunein ihminen ja esim. keskustelutaidoista kehuminen tai se kun kuulen arvostuksen ja sijaisylpeyden miehden äänestä hänen kertoessaan minun taustoistani jollekin tuttavalleen lämmittää paljon enemmän kuin ulkonäön kehuminen. Muutenkin jos yhtään kumppaniani tunnen, ei hän todellakaan ole sellaista tyyppiä, joka vain tyytyy suhteeseen paremman puutteessa.

hyvä esimerkki on lola, jos hän olisi pyöreämpi myös leuastaan eli sellainen pallo pää jolla ei leuka tule esille yhtään vaan on leveä leuastakin.Minusta on eriskummallista että joku voi pitää tällaisestä kun kaikki aina tykkäävät niistä kaita kasvoisista.ap.

Olen mieheni unelma, mutta esimerkiksi alapääni saisi olla vähän "ryvettyneemmän" näköinen ja hiukseni lyhyemmät, muuten natsaa just hyvin

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 14:08"]

hyvä esimerkki on lola, jos hän olisi pyöreämpi myös leuastaan eli sellainen pallo pää jolla ei leuka tule esille yhtään vaan on leveä leuastakin.Minusta on eriskummallista että joku voi pitää tällaisestä kun kaikki aina tykkäävät niistä kaita kasvoisista.ap.

[/quote]

Ei helevetti näitä keskusteluja tällä palstalla.... :D

Ihanaa että saat hyvää palautetta mieheltäsi.

Tietenkään mies ei edes sanoisi, että tykkää erilaisesta kuin itse olen. Mitä järkeä siinä olisi? Eihän kukaan luettele rakkaalleen, että tämä ei näiltä ja näiltä osin täytä vaatimuksia!

"Haluaisin vaaleatukkaisen, pienirintaisen, pitkäsäärisen naisen, mutta valitettavasti sinä olet tumma, uhkea ja lyhytjalkainen."

Mä luulen vastaavani tosi hyvin mieheni naismakua. Se tykkää pienistä ja siroista naisista, enemmänkin androgyyneistä kuin uhkeista.

Käsittääkseni mieheni pitää suomalaisen näköisistä blondeista, ainakin sen EXät on ollut sen näköisiä .Itse olen kaikkea muuta, kaunis kylläkin omasta ja ehkä jonkun muun mielestä. En usko että ulkonäölläni on merkitystä. Mun exät on ihan eri näköisiä keskenään, tosin niitä yhdistää muuta asiat, noin niinkuin musiikki ja harrastusrintamalta.

Häh??

Oikeestiko teidän miehet luettelee teille ulkoisia ominaisuuksia, mistä pitävät?

Mä olen vuosien varrella yrittänyt ukoltani kysyä monet kerrat, että minkä näköisestä tykkää. Tai että mainitsisi vaikka joitain julkkiksia, ketkä sen mielestä on kauniita. Mutta eipähän vaan vastaa :)

Sen mielestä ulkokuorella ei ole mitään merkitystä, kunhan aivot on tallella ja käytös sellaista, että ottaa toisetkin ihmiset huomioon.

Ja itse olen siis ihan ok näköinen, niin ainakin saan kuulla, myös vierailta...

Uskon vastaavani hyvin mieheni naismakua tai sitten hän on tarpeeksi fiksu ollakseen hissukseen:) Pieni, kapeahko ennemmin kuin naisellisen muotoinen, paksut taipuisat ja upeat hiukset, nauravainen ja pilke silmäkulmassa aina, olemukseltani ja pukeutumiselta tyylikkään naisellinen.

Itsenäinen ja -päinen, mies inhoaa "kauko-ohjattavia" naisia joille pitää koko ajan sanoa mitä tehdään ja miten. Minä otan vaikka vasaran käteen ja teen jos tarvitsee!

Semmoiset pitkät ja hoikat, Milla Jovovichin näköiset. Nyt kun mietin asiaa niin olen kyllä monelta osin samaa tyyppiä. Pituuskin sentilleen sama. En nyt ikävä kyllä ihan yhtä hemaiseva sentään.

kai olen, koska kun tapasin mieheni ensimmäistä kertaa olin meikitön ja hiukset ponihännällä  - ja sain sukat pyörimään miehen jaloissa. 

Tai sitten ne sukat pyörii ihan muusta syystä kuin ulkonäön takia.

Mun mies tykkää klassisen kauniista latinoista, joilla suhteellisen treenattu kroppa.

Ei sen puoleen, niin mäkin eli sama naismaku.

Mä sen sijaan olen tekobrunetti ylipainoinen suomalaisnainen.

Kummasti tuo mies tykkää mustakin.

Liittynee siihen, että mieheni mielestä ulkonäöllä ei parisuhteessa ole suuremminkaan merkitystä, tärkeämpää on se, mitä löytyy pääkopan sisältä.

Ja kyllähän nyt visuaalisesti kaunista on aina kiva katsoa, oli se sitten taulu, ihminen tai vaikka rakennus eikä se liity parisuhteisiin tai ylipäätään ihmisten välisiin suhteisiin millään tavalla.

Muuten uskon olevani mieheni mieleen paitsi että olen aika lyhyt. Ei mies sitä ikinä ääneen sano, mutta uskoisin hänen ihannenaisensa olevan pidempi.

Jaa-a... epäilen, että olen mieheni mielestä ihan hyvännäköinen, mutta en usko vastaavani hänen naisihannettaan ulkoisesti. Eikä sillä ole hirveästi väliäkään, tiedän olevani ihan kivan näköinen ja tiedän mieheni kuitenkin rakastavan minua. Rakastanhan minäkin häntä ja hän näyttää mielestäni ihan hyvältä, vaikkei hän olekaan mikään Colin Farrell (joka taas ulkoisesti olisi minun makuuni täysi kymppi).

Asiaan. Aina kun mieheni näyttää minulle jonkun mielestään tosi kauniin naisen (vaikkapa ihastelee jotain lehtijutun naista) niin mä oon yleensä että wtf, toiko muka kaunis. Jotenkin tykkää mun makuun liian maskuliinisista naisista. Tai siis esim. en muista kenellä hänen ihannoimallaan naisella nyt sattui olemaan mun makuun aivan järkyttävän leveä ja miehekäs leuka.. mulla ihan päinvastainen.

Niin ja punaisia hiuksia mies ihailee yli kaiken, siis oikein sellaisia räikeänpunaisia! Mankuu välillä että värjäisin tukkani. (en värjää, ei sovi mulle).

Ja mies tykkää myös sellaisesta mun mielestä suttuisesta/wt-pukeutumistyylistä (mustaa nahkaa, ed hardy-t-paitoja, vähän gootihtavia, rokahtavia vaatteita) naisilla. Ja mun tyyli taas on niiiiiiin kaukana niistä, kuin olla ja voi :D

Tykkää elovena-tytöistä jolla on tukka paksulla letillä. En ole sellainen.

Mun mies ei ole kauheasti kuulteni analysoinut, millaisista naisista hän pitää. Tiedän, että hän ei tykkää sellaisista "näyttävästi laitetuista" naisista (tiedättehän, vahva meikki, tekokynnet (noita mieheni erityisesti kammoaa), iso tukka, paljon hajustetta, "näyttävät" ja piukeat hörsellysvaatteet ja korkeakorkoiset saappaat, joista löytyy kaikenlaista koristetta ja solkea). Isoista perseistä mieheni taas tykkää. No, mä en ole tuollainen "näyttävästi laitettu" nainen ja mulla on iso perse, mutta muuten en usko, että olisin joku mieheni ideaalityyppi.

Miltä se tuntuu teistä, jotka sanotte, että ette usko vastaavanne miehenne naisihannetta? Itseäni masentaa, kun tiedän etten vastaa sellaista ulkonäköä, josta mieheni pitää.