Minkälaista on, kun ei ole koskaan uupunut tai masentunut?

Tuli mieleen ketjusta jossa pohdittiin millaista on kun ei ole lähes koskaan sairaana, ja että osaako sitä arvostaa.

Miltä tuntuu siis elämä jos ei ole koskaan uupunut tai masentunut?

Olen 44-vuotisesta elämästäni ollut yhteensä puolet jompaa kumpaa tai kumpaakin, eli olen ikäänkuin tottunut siihen. Väsyn helposti muutenkin, vaikka haluaisin tehdä vaikka mitä. Mielenkiinnosta siis kysyn. :) Nyt on ihan hyvä kausi minullakin menossa onneksi mutta sekin suhteutuu aina siihen että ei pidä silti väsyttää itseään, ja täytyy suunnitella elämänsä niin että pärjää alentuneellakin toimintakyvyllä.

N44