Miten sait lapsesi lopettamaan kiusaamisen?
Lapseni luokalle on tullut uusi lapsi. Tällä lapsella on jonkinmoinen puhevika ja luokalla tästä lapsesta on tullut kiusattu. Poikani on yksi kolmesta pahimmasta kiusaajasta (tosin koko luokka on yhdessä uutta lasta vastaan.) Olen puhunut lapseni kanssa, yrittänyt saada hänet miettimään miltä hänestä tuntuisi jos hän olisi kiusatun asemassa. Olen takavarikoinut kaikki pelit. Toivottavasti alkaa vaikuttaa. Poika sanoi, että kiusaamisen lopettaminen on kamalan vaikeaa, koska jos ei ole pääjehujen puolella on heitä vastaan ja joutuu itse kiusatuksi. Kuinka te olette puuttuneet lapsenne harjoittamaan kiusaamiseen?
Kommentit (24)
Palkitsen lapsen hyvän käytöksen. Sano lapsellesi, että on rohkea, kun siirtyy kiusatuista puolustajiin. He ovat tähtiä, jotka auttavat heikoimpia. Toteat vaan, että kiusaajissa ei ole mitään hienoa. Eikä pidä tehdä niin, niin kuin muut tekee/sanoo.Pitää olla omassa päässä järkeä miettiä, mikä on oikein ja mikä väärin. Tämä oikein ja väärin on minusta lastenkasvatuksessa ihan perusasioita, jotka lapselle pitää opettaa. Niitä pitää käydä aina aika ajoin läpi.
Edellisen lisäksi lisäisin vielä ilmoituksen tekemisen opettajalle heti, kun kiusaamista tapahtuu. Toivottavasti opettajakin on asiassa vakavasti mukana.
Ole yhteydessä muiden kiusaajien ( pääjehujen) vanhempiin, ja yhteisellä otteella kiusaaminen loppumaan!
Opettaja yrittää puuttua kyllä. Opettajan kauttahan minä tästä tiedänkin. Ei lapsi vapaaehtoisesti ole kertonut kiusaavansa.
Tuo muiden vanhempiin yhteydenotto toimii hyvin. Yhteisöllisyyttä, silloin asiat etenevät.
Muiden vanhempian kanssa tulisi saada sellainen "me henki" taloon, että täällä ei kiusata.
Muiden vanhempian kanssa tulisi saada sellainen "me henki" taloon, että täällä ei kiusata.
Opettaja voisi luokassa keskustella kiusaamisesta ja sen ehkäisystä.
Mieluummin kiusaaja kuin kiusattu. Aina on voittajia ja häviäjiä. Ole iloinen, ettei lapsesi kuulu niihin jälkimmäisiin.
Vanhemmat voivat vaikka varata ravintolasta kabinetin ja keskustella ruoan ääressä toimintastrategiasta. Itse alottaisin uuden oppilaan siedättämisen luokalle eli uusi kylään jokaisen kiusaajan luokse vuoron perään.
Ravintolat eivät tavallisesti veloita kabinetista jos tilataan ruokaa, se voi olla vaikka voileipiä ja kahvit. T. Kokouksienjärjestäjä
Nro 12 Minusta tuossa ei ole mitään iloitsemista! Kiusattu elää asian kanssa koko lopun elämän. Kiusaaja ei varmaan edes tiedosta tehneensä mitään väärää, ellei asiaan puututa. Aika vähälle olet jäänyt empaattisuudessa.
AP tekee aloituksessaan sen oletuksen, että kiusaaminen pitäisi lopettaa. Perustele miksi kiusaaminen pitää lopettaa. Voisin heittää vastaan vaikkapa että 1) kiusaamista on mahdotonta lopettaa, se on osa geenejämme, joten on väärin rankaista lasta sellaisesta mihin hän ei voi vaikuttaa, 2) kiusaajat ovat joidenkin tutkimusten mukaan keskimääräisesti muita sosiaalisesti taitavampia, joten siitä on hyötyä lapsellesi, ja olisi väärin riistää häneltä tämä mahdollisuus oppia sosiaalisia taitoja.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 21:17"]
Mieluummin kiusaaja kuin kiusattu. Aina on voittajia ja häviäjiä. Ole iloinen, ettei lapsesi kuulu niihin jälkimmäisiin.
[/quote]
Jos lapseni olisi kiusaaja, kuolisin häpeästä.
Yksi keino olisi varmaan että luet pojalle kiusattujen kokemuksia (siis jo aikuiseksi ehtineiden), niin että poika ymmärtää miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Voi kunpa kaikkien kiusaajien vanhemmat olisivat yhtä täyspäisiä suhtautumisessaan oman lapsen kiusaamiseen kuin AP! Pelit, kännykät yms. pois niin kauan kun kiusaamista jatkuu ja kannustaminen/palkitseminen sitten edistysaskeleista! Yhteydenotto muihin vanhempiin on myös loistoidea. Toivottavasti ovat samalla asenteella! Opettaja varmasti tekee koulussa kaikkensa.
T: ope
Uhkaa mennä kouluun nolaamaan poikasi. Eli kuten se pasadenilainen (U.S.A.) nainen meni puputohveleissa ja yöpaidassa kouluun kun hänen poikansa linstasi. Se on suuri häpeä teinille ja hän lopetti lintsaamisen.
Omalle pojalle riitti se, että sanoin, että mietipä että tuntuuko se heistä kivalta. Poikani on huipputaitava piirtäjä ja hän oil piirtänyt taidokkaan sarjakuvan eräistä tytöistä, joista yhden pää oli sialla ja toisen kanalla. Hän oli saanut muita nauramaan ko. sarjakuvalle, mutta sanoin, että vaikka kyseiset tytöt ärsyttävätkin, mieti sitä, tuntuuko tuollaine kenestäkään kivalta. Onneksi poikani luokalla ei ollut yhtään sellaista pääkiusaajaa, jota muut olisivat seuranneet, vaan heillä oli keskenään hyvä henki. Poika on nyt aikuinen ja sillä luokalla olleet pojat ovat pärjänneet hyvin. Tytöistä ei ole niin tarkkaa tietoa.
Joku sanoin että ovat sosiaalisia, joo, rikollisliigoissa tarttee olla sosiaalinen. Meidän koulun pahin kiusaaja tappoi itsensä kun ensimmäinen tyttöystävä jätti. Ehkä äitinsä on kuitenkin tyytyväinen, kun oli kuitenkin kiusaaja?
Minä ottaisin myös käyttööni kaiken materiaalin, jota voisi hyödyntää siinä, että lapsi tajuaisi, miltä kiusatuksi tuleminen toisesta tuntuu. Mitä se tuntuisi itsestä. Esim. elokuvat, teatteriesitykset, kirjat yms. kaikki aiheesta. Ja paljon keskustelua.
Hienoa olisi, jos vielä kiusatun vanhempien kanssa voisitte järjestää lapsille yhteisen tapaamisen, jossa oikeasti tutustuisivat toisiinsa, ilman muiden lasten läsnäoloa. Mutta tämä vasta siinä vaiheessa kun on jo vähän jotakin hiffannut, ja kiusatun suostumuksella tietenkin. Esim. jotakin tekemistä yhdessä, josta molemmat saattaisivat pitää? Vanhemmat yhteiseen rintamaan tässäkin, viesti sekä kiusatulle että kiusaajalle, ettei kummatkaan hyväksy kenenkään kiusaamista.
Eikö kenenkään muun lapsi ole koskaan kiusannut ketään vai ettekö ole siihen puuttuneet? Apua kaivataan!