Millä perustein olet saanut oman nimesi?
Oletko kysynyt vanhemmiltasi nimesi historiaa. Kumpi heistä päätti? Vai katsottu nimikalenteria ja valittu "tuo on hyvä".
Kommentit (17)
Eipä ole tullut kysyttyä ja nyt on jo liian myöhäistä. Toisen nimeni olen saanut suvusta.
Kuulemma kaikki äidin ehdottamat eivät kelvanneet isälle. Lopuksi kai äiti antoi periksi isän ehdotukselle, joka on sama kuin kaverinsa lapsen nimi.
Vaihdoin toisen nimeni etunimeksi.
Äiti ja Isä tapasi Tampereen yöelämässä Doriksessa. Menivät naimisiin ja minusta tuli Doris :D
Veljeni joka meinasi kuolla synnytyksessä, sai nimekseen Onni.
Adolfina Mielivalta kirjoitti:
Nimikirjasta hyppäsi kuulemma silmille. Äitini löysi ja isä hyväksyi.
Eikai tuo Adolfina oikeasti ole nimesi? Omituista antaa tuollainen nimi lapselle ellei sitten Hitleriä ole ihailleet . En sano pahalla mutta olisin jo muuttanut nimeni sinun tilanteessa. Onko vaikeuttanut työnsaantia vai oletko pystynyt elämään normaalisti?
Vierailija kirjoitti:
Adolfina Mielivalta kirjoitti:
Nimikirjasta hyppäsi kuulemma silmille. Äitini löysi ja isä hyväksyi.
Eikai tuo Adolfina oikeasti ole nimesi? Omituista antaa tuollainen nimi lapselle ellei sitten Hitleriä ole ihailleet . En sano pahalla mutta olisin jo muuttanut nimeni sinun tilanteessa. Onko vaikeuttanut työnsaantia vai oletko pystynyt elämään normaalisti?
Ei, Adolfina ei ole oikea nimeni. Se on pelkkä keskustelupalstanimi, jolla ei missään tapauksessa ole mitään natsiyhteyksiä, vaikka ymmärrän hyvin jos se siltä kuulostaa :D
Vanhempani olivat päättäneet ennen syntymääni että minusta tulisi Heidi. Mutta sitten kun siinä olin, kuulemma en näyttänyt ollenkaan Heidiltä vaan tarvin jonkun vähän R-pitoisemman ja karskimman nimen. Niin minusta tuli Ronja.
Olin kolmas lapsi. Kahdella vanhemmalla sisaruksellani oli 5 kirjaiminen nimi, joka alkoi samalla kirjaimella. Joten minunkin nimi alkaa (yllättäen) samalla kirjaimella ja siinä on 5 kirjainta.
Naapurin pikkutyttö ehdotti mulle nimeä ja se sitten hyväksyttiin. Ihan hyvä nimi, seuraavien vuosien aikana nousi muotinimeksi. Naapurin lapsilla oli kaikilla jotenkin vanhanaikainen nimi, esimerkiksi mun ikäluokkaa olevalla tytöllä on sama nimi kuin mun anopilla.
Vanhempani olivat aikoneet antaa nimekseni Marjon, mikä ei mielestäni ole erityisen kiva nimi. Olivat sitten kuitenkin päättäneet antaa nimekseni sen, mikä syntymäpäivänäni nimipäiväkalenterista löytyi ja olen nimeeni hyvin tyytyväinen.
Muotinimi vuodelta 1955, toinen nimi tädiltä, isän sisarelta.
Vanhempani pohtivat nimeä, ja isoisä ehdotti nimeä, joka olikin sitten kaikkien mielestä hyvä. Isoisä kuoli kun olin alle yksivuotias, mutta nimen tarinasta on jäänyt tunneside. On kiva kuulla tarinoita tästä supliikista savolaismiehestä.
Koko nimi kokonaisena suvusta. Ja sopivasti vielä etunimi pyhimyksistä syntymäpäivä juhlapäivänä. Yksi Theban legioonasta.
Mun kaltaisia on muitakin.. samalla syntymäpävällä, sama nimi mutta eri vuonna syntyneitä.
Äiti sukurakkaana nimesi ensimmäiset muksut isovanhempiensa mukaan ja isä sai päättää nimen kuopukselle. Meillä vanhemmilla lapsilla on vähän erikoisemmat/vanhanaikaiset nimet ja nuorin on tyyliin "Matti".
Nimikirjasta hyppäsi kuulemma silmille. Äitini löysi ja isä hyväksyi.