Miksi keittiö on nykyisin yhtä kuin tiskipöytä ja liesi olohuoneen seinustalla?
Mihin katosivat erilliset, ovelliset keittiöt, joissa ei tarvinnut kokkailla pepun kolahdellessa sohvaan?
Kommentit (674)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kakkosasunnossa eräässä suurkaupungissa ulkomailla on tällainen otsikossa kuvailtu. Onhan se kiva katsella telkkaria sohvalla samalla kun kumppani ruskistaa kyljyksiä ja tiskikone hurisee vieressä. Not.
Harvoinpa nykyisin televisiota katsotaan. Jokaisella on omat laitteensa, mistä katsovat mediasisältöjä. Ja vielä harvemmin se televisio on olohuoneessa. Olohuone on seurustelua varten!
Meillä seurustellaan olohuoneessa silloin harvoin, kun tulee vieraita. Oman perheen kanssa joka päivä seurustelu hoidetaan keittiön pöydän ääressä ja olohuoneessa oleskellaan joko telkkaria katsellen tai jotain muuta puuhaten. Itse luen ja neulon, neulominen sujuu hyvin telkkaria katsellenkin.
Meillä on tupakeittiö, jota leivinuuni-takka jakaa. Ja on mielestäni hyvä, samalla kun kokkaan, lapset tekee pöydän ääressä läksyjä tai leikkii, katsoo telkkaria olkkarin puolella tms. Ja kun on vieraita, voin kahvinkeiton ohella jutella vieraiden kanssa. Ei meillä keittiöpuoli ole koskaan kovin sotkuinen, heti ruuanlaiton jälkeen siivotaan ja jokainen laittaa astiansa tiskikoneeseen. Pannut ja kattilat ovat kaapissa, leivät leipälaatikossa, hedelmät korissaan.
Ja ainakin meillä on niin hyvä liesituuletin, että vetää kyllä lähes kaikki ruuankäryt ja jos paistan vaikka kalaa, laitan ilmastoinnin isommalle ja sekä keittiön että olkkarin puolella on avattava ikkuna. Ulkovaatteet on ovellisessa komerossa eteisen puolella. En usko haisevani ruualle ja kun tulen kotiin, ihailen meidän kodin raikasta tuoksua. Siivous ja ilmastointi pitävät kyllä tuoksun hyvänä. Mutta ihmettelen minäkin näitä uusimpia trendejä, olen joskus katsonut, että hyvänen aika, eihän tässä asunnossa ole keittiötä ollenkaan. Tulee mieleen, että ei siellä varmaan mitään ruokaa laitetakaan. Meillä on pitkä taso, jossa voi laittaa ruokaa ja leipoa, leivinuuni, kunnon kahden altaan tiskipöytä, paljon kaappeja. Ja ne kaapit on niin kivannäköiset, että menevät ihan kuin huonekaluista. Hienoa meillä ei ole, mutta kodikasta mielestäni kyllä.
Se on hauskaa kun mies istuu pöntöllä ja kakkaa. Ihan kuin armeijan avoin vessa. Pönttö on seinässä kiinni vailla väliseiniä tai koppia. Vilkuttelee vain keittiöön kun minä kokkaan. Hymyilen miehelleni kun aurinko lankeaa keittiöön ja sitä kautta miehen kasvoille. Hän tarttuu paperirullaan totisella ilmeellä ja alkaa pyyhkiä kasvot hieman kurtussa valosaasteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kakkosasunnossa eräässä suurkaupungissa ulkomailla on tällainen otsikossa kuvailtu. Onhan se kiva katsella telkkaria sohvalla samalla kun kumppani ruskistaa kyljyksiä ja tiskikone hurisee vieressä. Not.
Harvoinpa nykyisin televisiota katsotaan. Jokaisella on omat laitteensa, mistä katsovat mediasisältöjä. Ja vielä harvemmin se televisio on olohuoneessa. Olohuone on seurustelua varten!
On se edelleen monella olkkarissa, se on eri asia onko sen nyt yle teema vai netflix mikä siitä ruudulta näkyy. Mieslasten pleikkaritkin on olohuoneessa eikä missään makkarissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eihän astiastoja ole enää kirjoitti:
Sielä samassa hamaassa menneisyydessä, missä ovat yhteiset päivälliset jonka ääreen kokoonnutaan ihan oikealle pöydälle, eikä sohvalle tai lattialle.
Sielä samassa missä ihmisillä on omat paikat ja tuolit joilla istutaan eikä rönötetä sohvalla tai lattialla lautasen äärellä.
Sielä samassa missä vietettiin perinteisiä pyhiä, kun oli selvät työajat ja ylitöihin ei pakotettu, ylitöistä myös maksettiin ylityökorvaukset.
Sielä samassa missä oli varaa kaikkeen sellaiseen yleellisyyteen, kuten omaan sänkyyn eikä patjaan lattialla.
Helpompi syödä ulkona.
Ennen kunnioitettiin perinteitä, jopa työnantajat tiesi miten tärkeää on päästää työntekijät kotiin syömään ja lepäämään perhen keskuuteen, että seuraavana päivänä on taas hyvä päivä työskennellä.
Nykyään ei. Ihmisen vapaa-aikaa ei kunnioiteta.
Työntekijä on kustanne.
Tästä syystä vihervasemistolaisuus ja liberaalit ajatukset ovat saaneet entistä enemmän suosiota.
Kun perinteet ei enää kannata ja niihin ei ole aikaa tai rahaakaan.
Perinteet on tuhottu ihan konservatiivien omalta puolelta ahneuksissaan.
Tämä aiheuttaa sen että työväestö luopuu perinteistä talousasiat edellä.
Käsi pystyyn ketkä miettivät joka vuosi että onko varaa viettää perinteistä kristillistä joulujuhlaa yhdessä suvun kanssa, vai onko edullisempaa säästää matkakuluissa ja muissa kuluissa?
Olla yksiössä tai pienessä ryhmässä joulu.
Tämä on juuri tätä. Se joka näitä arvoja ajaa ja on elänyt näiden arvojen suosiossa, on sahanut enemmistöltä mahdollisuuden ihan käytännön taloudessa viettää ja osallistua perinteisiin, jotka liittävät meidät yhteen kristillisenä kansana.
Tämä on tuhottu ja jätetty liberaalit arvot köyhille ja niille joita kiinnostaa säästää.
Siksi kirjahyllyä ja keittiönpöytää ei enää ole.
Juuri näin. Myös turva tulevaisuudesta on viety.
Nuoret eivät enää ajattele että on järkevää hankkia huonekalujakaan. Tai miettiä mitä huomenna syö. Siksi ruokahyllyt ovat myös turhia. Eihän huomista välttämättä tule olemaankaan.
Elämästä on tullut hälläväliä menoa. Säästöön ei työnteosta jää rahaa, joten turha on murehtiakaan mistään tai suunnitella pitkälle välille mitään. Tämä vaikuttaa välittömästi siihen ettei myöskään juhlapyhät merkitse mitään.
Vaikka liberaaleja arvoja ei sinällään kannattaisi, niin taloudellisesti ne aiheuttaa välinpitämättömyydessään sen, että on vain parempi hyväksyä kaikki ympärillä tapahtuvat asiat.
Kuin pyristellä vastaan. Kaikki maksaa liikaa.
Siksi nuoret ovat liberaaleja. Liberaalit arvot eivät maksa mitään, mutta perinteiset maksavat ja vaativat vähintään sen mitä vanhemmat ovat tienanneet.
Sellaista harva saavuttaa.
Tästä syystä myöskään persut ei nuoria kiinnosta.
Heidän arvomaailma maksaa liikaa.
Vaikeaa on näinä päivinä myydä nuorille perinteisiä arvoja.
Kun työnteko ei kannata enää, niin uusi uljas liberaalimpi maailma on tulossa kovaa vauhtia Suomeenkin.
kas näin saatiin avokeittiöstäkin persuaihe :D
Onnekseni asun vanhassa talossa. Kotini on yksiö, mutta läpitalon ja niinikään minulla on erillinen keittiö, johon mahtuu neljän hengen ruokapöytä. Paljon mieluummin näin kuin samalla neliömäärällä tupakeittiö ja erillinen makuuhuone.
hyvin pyhkii kirjoitti:
Se on hauskaa kun mies istuu pöntöllä ja kakkaa. Ihan kuin armeijan avoin vessa. Pönttö on seinässä kiinni vailla väliseiniä tai koppia. Vilkuttelee vain keittiöön kun minä kokkaan. Hymyilen miehelleni kun aurinko lankeaa keittiöön ja sitä kautta miehen kasvoille. Hän tarttuu paperirullaan totisella ilmeellä ja alkaa pyyhkiä kasvot hieman kurtussa valosaasteessa.
Oletteko miespariskunta, vai mistä tiedät, että armeijassa on ollut vessat ilman ovia? Ovethan tuli vessoihin Rehnin myötä samoihin aikoihin, kun naiset pääsi armeijaan, eli 90-luvulla.
Ei ole umpikeittiötä siten että se olisi suljettavien ovien takana, mutta silti kuitenkin keittiö erikseen, sen lisäksi löytyy ruokailutila, olohuone, kirjasto/työhuone, eteinen, kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, 2xWC, yläkerran aula, vaatehuone ja 3 makuuhuonetta, autotalli ja 2 varastoa. 171 asuinneliötä, 220 neliötä kokonaisala, oma tontti 989 neliötä keskisuuressa kaupungissa Etelä-Suomessa kaupungin parhaalla pientaloalueella. Talo oma ja velaton, keittiötä en juuri käytä tai tarvitse 40-vuotiaana sinkkumiehenä, onneksi se ei näy olohuoneeseen tai yläkerran kotiteatteri-huoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen välimuoto eli osittain seinä keittiön ja olohuoneen välillä, mutta ruokapöytä on tietysti ihan keittiön vieressä avotilassa, joten esim. jouluna kun on vieraita ja valmistelee ruokia, on kaikki valmistusvälineen ym. systeemit mitkä eivät mahdu tiskikoneeseen, esillä. Ja kyllä, ärsyttävää katsoa elokuvaa, kun tiskikone pauhaa eikä saa edes ovea kiinni. Onneksi ei sentään mahdolliset sotkut näy sinne sohvelle.
Ihmettelen myös näitä ihan uusimpia ratkaisuja, joissa keittiö on yhdellä seinällä eikä mihinkään suuntaan oikein jää järkevää tilaa sijoittaa ruokapöytää ja olohuoneen sohvaa. Jossain pienemmissä asunnoissa on ikkunoita ja oviaukkojakin joka suunnalla ihan epäloogisesti.
Ihanaa olisi sellainen pohja, jossa keittiö ja arkiruokapöytä samassa ja sitten olohuone ja isompi ruokapöytä näitä kunnon illanistujaisia varten.
Ihmettelen teidän ajatuksia, nykyään tiskikone on hiljainen, jos viitsii hiukan nähdä vaivaa. Eikä maksa yhtään enempää kuin muutkaan perus hyvälaatuiset koneet. Omassa avokeittiössä ei huomaa onko kone päällä vai ei, ellei se näyttäisi punaista valotäplää lattiassa päällä ollessaan. Tosin likaveden poistamisen käynnistyessä, kone päästää vaimean "huokaus-äänen", mutta ei sitäkään kuule ellei ole aivan koneen lähituntumassa.
Meillä uusittiin keittiöön juuri kaikki, kyllä niistä hiukan ääntä kuuluu. Oletko miettinyt, että kuulosi voi olla alentunut? Siksi sinua ei häiritse. Kyllä minä ainakin kuulen, vaikka parasta (kalleinta) ostettiin.
On sitten mennyt muutamalta vieraaltakin kuulo, kun ovat ihmetelleet, että etkö sinä laittanutkaan astianpesukonetta päälle. Olin laittanut, mutta kun se on hiljainen - valimstajakin on nimennyt/mainostaa Silent.
Voi hitto, lopeta jo tuo itsesi nolaaminen, olen nauranut sinulle vesi silmissä.
Olen eri vastaaja, mutta uudet tiskikoneet ovat kyllä äärettömän hiljaisia. (Oli jo aiemmin huomattavia eroja, mutta niin oli nimissäkin: vrt. Siemens Lady ja Upo Lahtiska :D)
Meillä ei ole avokeittiötä, mutta tiskikoneen valitsin markkinoiden hiljaisimman ja kun se on täyspuisiin kalusteisiin asennettu kalusteovipeitteinen kone, ei kyllä ääntä kuule. Onneksi lattiaan heijastuva valo kertoo pesuohjelman kulun.
Ai niin, kävin muuten juuri korvalääkärissä ja kuulo testattiin normaaliksi.Meillä sama, isäntä (puuseppä) teki kalusteet ja hankinnat parasta mitä rahalla saa, kyllä me molemmat se koneen ääni kuullaan.
Ei ole käyty korvalääkärissä, miksi sinä kävit, epäilikö kuuloasi?
#nokylläsekuuluu.
En epäillyt kuuloani, mutta putsautin korvat ja samalla testattiin kuulo normaaliksi. Enkä edelleenkään kuule tiskikoneen ääntä 😃.
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä satavuotiaan hirsitalon tupakeittiöstä. Ei ollut tämä tupa muotiratkaisu, tai no olihan se "muotia" 1920-luvulla. Olisi ollut idioottimaista vetää joku väliseinä tähän tilaan ja piilottaa keittiö seinän taakse. Ainoa mikä ärsyttää on se, että jos tiskipöytä on siivoamatta, se käy silmiin koko ajan. En häiriinny päällä olevasta pesukoneesta tms. Vaikea sanoa tekisinkö avokeittiötä moderniin taloon.
Eikö teillä ole tuon tupakeittiön lisäksi salia vieraille 🙄
Vierailija kirjoitti:
Ei ole umpikeittiötä siten että se olisi suljettavien ovien takana, mutta silti kuitenkin keittiö erikseen, sen lisäksi löytyy ruokailutila, olohuone, kirjasto/työhuone, eteinen, kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, 2xWC, yläkerran aula, vaatehuone ja 3 makuuhuonetta, autotalli ja 2 varastoa. 171 asuinneliötä, 220 neliötä kokonaisala, oma tontti 989 neliötä keskisuuressa kaupungissa Etelä-Suomessa kaupungin parhaalla pientaloalueella. Talo oma ja velaton, keittiötä en juuri käytä tai tarvitse 40-vuotiaana sinkkumiehenä, onneksi se ei näy olohuoneeseen tai yläkerran kotiteatteri-huoneeseen.
Kyllä on kamalan pieniä nuo tontit. Itse asuin lapsuuteni ja nuoruuteni talossa, jonka tontilla oli kokoa 2500 neliötä. Olisi kamalaa asua ihan jossain toisen talon kainalossa, mieluummin sitten vaikka rivitalossakin.
Tämä on rakennusfirmojen tapa vähentää omia kuluja ja petkuttaa ostajia. Älkää tyytykö tähän.
Säästetään kuluissa, kun yksi seinä voi olla keittiö ja olohuoneen neljäs seinä. Avokeittiön muodikkuus passaa niille, jotka näillä rahaa tekevät, säästetään yhden huoneen rakennus kuluissa kokonaan ja voidaan tehdä pienempiä koppeja.
Iltapaskoissa oli kuva Jasmin hamidin kodista, on just sellainen järkky kaikki yhdessä huoneessa ratkaisu, katsokaapa mikä sekasotku ja ahtaus.
Mitä sitä täällä kitiset? Siirrä liesi takaisin keittiöön sieltä olohuoneesta.
Vierailija kirjoitti:
eihän astiastoja ole enää kirjoitti:
Sielä samassa hamaassa menneisyydessä, missä ovat yhteiset päivälliset jonka ääreen kokoonnutaan ihan oikealle pöydälle, eikä sohvalle tai lattialle.
Sielä samassa missä ihmisillä on omat paikat ja tuolit joilla istutaan eikä rönötetä sohvalla tai lattialla lautasen äärellä.
Sielä samassa missä vietettiin perinteisiä pyhiä, kun oli selvät työajat ja ylitöihin ei pakotettu, ylitöistä myös maksettiin ylityökorvaukset.
Sielä samassa missä oli varaa kaikkeen sellaiseen yleellisyyteen, kuten omaan sänkyyn eikä patjaan lattialla.
Helpompi syödä ulkona.
Ennen kunnioitettiin perinteitä, jopa työnantajat tiesi miten tärkeää on päästää työntekijät kotiin syömään ja lepäämään perhen keskuuteen, että seuraavana päivänä on taas hyvä päivä työskennellä.
Nykyään ei. Ihmisen vapaa-aikaa ei kunnioiteta.
Työntekijä on kustanne.
Tästä syystä vihervasemistolaisuus ja liberaalit ajatukset ovat saaneet entistä enemmän suosiota.
Kun perinteet ei enää kannata ja niihin ei ole aikaa tai rahaakaan.
Perinteet on tuhottu ihan konservatiivien omalta puolelta ahneuksissaan.
Tämä aiheuttaa sen että työväestö luopuu perinteistä talousasiat edellä.
Käsi pystyyn ketkä miettivät joka vuosi että onko varaa viettää perinteistä kristillistä joulujuhlaa yhdessä suvun kanssa, vai onko edullisempaa säästää matkakuluissa ja muissa kuluissa?
Olla yksiössä tai pienessä ryhmässä joulu.
Tämä on juuri tätä. Se joka näitä arvoja ajaa ja on elänyt näiden arvojen suosiossa, on sahanut enemmistöltä mahdollisuuden ihan käytännön taloudessa viettää ja osallistua perinteisiin, jotka liittävät meidät yhteen kristillisenä kansana.
Tämä on tuhottu ja jätetty liberaalit arvot köyhille ja niille joita kiinnostaa säästää.
Siksi kirjahyllyä ja keittiönpöytää ei enää ole.
...et taida tuntea suomalaista työelämän historiaa tai ylipäätään Suomen historiaa ollenkaan? Tuollaista mikä-mikä-maa -höttöfantasiaa ei ole koskaan ollutkaan, ainakaan sellaisena satukirjaversiona kuin kuvittelet. Joulunakin - myös joulupäivänä - tehtiin töitä (mm. postinjakajat 1900-luvun alussa ennen kuin saivat kovalla työtaistelulla ja lakkoilulla joulupäivän vapaaksi), työnantajia eivät työntekijöiden oikeudet kiinnostaneet vielä toisen maailmansodan jälkeenkään (TJEU: Kemin veritorstai) eivätkä "perinteet" ole yhdistäneet kaikkea kansaa. Etenkin, kun jopa kristittyjäkin on ollut maassamme ainakin kahta eri koulukuntaa: protestantteja ja ortodokseja.
Mulla on aina ollut asunnoissa pienet tyyliin opiskelijakeittiöt mallia 3m2 max, nykyisessä on tavallaan avokeittiö enkä enää suljettuun tilaan halua. Sinänsä kyllä arvostan erillisiä keittiöitä/selkeitä huoneita, mutta erillisenä se on helppo jättää niille sijoilleen, kun on piilossa eikä siellä aikaa vietä kuten oh:ssa, mutta toisaalta taas pohjan pitää olla kymppi plus (rintamamiestalotyyppinen) silloin ja sitä ei kyllä nykyasunnot ole.
Suunnittelijat asuvat itse omakotitaloissa jossain kaukana. Ei edes yritetä miettiä, että noissa kerrostaloissakin pitäisi asua. Niissä vanhan ajan tupakeittiöissä oli kuitenkin yleensä joko reilusti enemmän tilaa tuvassa tai kokonaan erillinen sali tai kammari, jonne sai suljettua oven.
Nykykerristaloihin ahdetaan yksiön kokoisia kaksioita ja miniyksiöitä, joiden neliöistä iso osa menee jättimäiseen vessaan. Yksi seinä uhrataan keittiölle, loput pohjaratkaisusta ovat miten sattuu, vain vahingossa asuntoon jää järkevät paikat sohvalle ja sohvapöydälle. Katto on ontelolaattaa, eikä suunnittelijoita kiinnosta melun minimointi.
Ei täällä elämistä varten rakenneta.
Miten muuten tällaisessa liesituuletinta vailla olevassa avokeittiöihanuudessa onnistuu uppopaistaminen? Onko koko boho-sisustettu olohuone rasvatahman peitossa tämän jälkeen? Ihan vain uteliaisuudesta kyselen.
Ja suuren maailman avoin tila tarkoittaa enneminkin tällaista selkeää tilajakoa, josta huoneet erottuvat ilma seiniäkin
https://wtsenates.info/wp-content/uploads/2020/06/Surprising-Kitchen-Li…
kuin tälläista olohuoneeseen tungettua nurkkausta
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/15843971
Ensimmäinen on tilava, toinen ahdas, jossa ainoa hyötyjä on rahat käärivä rakentaja. Rahastahan siinä on kyse, miksi tämä olkkarikeittiömuoti muuten olisi tullut Suomeen, mutta ei esimerkiksi en suite -kylppärit.