Lue keskustelun säännöt.
Pitävätkö miehet lapsettomuuspäätöksen tehneitä naisia usein jollainlailla viallisina?
29.09.2020 |
Olen minut lähes nujertaneesta avoliitosta lähtenyt 33-vuotias nainen. Olimme miehen kanssa yhdessä viitisen vuotta, ja mies onnistui alistamaan minut sen verran alas, että en enää luota itseeni ja valintoihini kuten ennen. Liittomme ei kuitenkaan ehtinyt onneksi kestää tuon kauemmin, vaan uskalsin erota, enkä täysin kadottanut itseäni.
En ole oleellista natista kaikista keinoista, joita mies nujertamiseen käytti ja mihin kohtiin sivalsi, mutta tärkein oli nuorena tekemäni päätös olla koskaan yrittämättä saada lasta.
Kun mies vielä oli kiltti, empaattinen ja ihana, oli hän mukana tässä lapsettomuuspäätöksessä. Hänkään ei halunnut lapsia. Melko vaivihkaa käytös muuttui, kun mies alkoi haukkuessaan käyttää (vapaaehtoista) lapsettomuuttani lempiaiheenaan: olen hänen mukaansa luonnonoikku, mielisairas, ”epänainen” ja ”olisit muutenkin ollut paska äiti”.
Pari vuotta myöhemmin olen päässyt jaloilleni. Olen alkanut tavata miehiä. Olen päässyt tapailussa pidemmällekin jo muutaman kanssa, mutta yhdistän tapailun päättymisen aina seuraavaan:
Minusta tuntuu, siis tuntuu, että myös näille tapaamilleni miehille tämä lapsettomuus on ainakin jonkunkorkuinen kynnyskysymys. He epäilevät minua, pitävät minua outona kun en halua lapsia (luonnonoikku), ajattelevat että olen ”fyysisesti rajoittunut” (epänainen) ja kärsin siitä jolloin minulla on henkisiä ongelmia (mielisairas). Tai vähintään he ajattelevat, että olen jossain määrin epävakaa ja siksi olen tehnyt päätöksen lapsettomuudesta (”muutenkin paska äiti”).
Korostan nyt siis, että nämä olettamukseni perustuvat tunteisiini ja päättelyyni, sen haluan sanoa, koska en HALUA uskoa että muut(kin) miehet ajattelevat näin koska en usko edes ex-mieheni oikeasti näin ajatelleen. Hän halusi vain satuttaa.
Onko tämä nyt yksinomaan minun pääni sisällä, siis se, että nämä (minun tapaamani) kolmi-nelikymppiset miehet saattavat ajatella lapsettomista naisista vastaavasti? Ovatko nämä päätelmät vain kuvitelmia, jotka ex-mies onnistui minuun istuttamaan?
Paikalla miehiä, jotka voivat vahvistaa tai kumota ajatukseni, tai naisia, joilla on tai on ollut sama kokemus?
Kiitos avusta.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Sellaisesta naisesta saa kovan, itsekeskeisen ja epänaisellisen vaikutelman.
Kannattaa korjata omat ennakkoluulonsa ensin ja tutustua ihmisiin avoimesti.
t. Lämmin, herkkä ja empaattinen lapsivapaa nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun päädyin miehen jätettyä nelikymppisenä sinkkumarkkinoille, törmäsin tähän että minua kummaksuttiin ja vieroksuttiin, koska minulla ei ole lapsia. Ei ollut, koska olin ollut naimisissa minua 18 vuotta vanhemman miehen kanssa, jolla oli lapset tehtynä edellisestä liitosta eikä hän missään nimessä halunnut enää lapsia. Ja minä hyväksyin tämän, ja sovittiin ennen naimisiinmenoa että ei lapsia.
Se oli kyllä ylläri, että lapsettomuus oli haitta, kun minä ajattelin että miehen oliisi helppo alkaa minun kanssa seurustella, kun ei ole mitään lasta kuvioissa.
Onpa outoa. Miten nuo uudet miehet sitten ovat puhuneet sulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velamies kirjoitti:
Moni perinteinen ja lapsia haluava mies varmaan ajatteleekin noin. Sitten olemme me, jotka emme itsekään halua lapsia. Kannattaa etsiä velamies. Jos sinulle on käynyt noin jo useamman kerran, kannattaa tarkentaa kritterejä, millaisia miehiä tapailet.
Oikein hyvä pointti. Harmi, kun en ole osannut tähän mennessä ottaa tiukkaa lapsettomuuspäätöstäni esille pikemmin.
Onko röyhkeää töksäyttää velapäätös päin pläsiä jo ensimmäisessä kahvipöytäkeskustelussa? Ei varmaan.
Ap
Tosin se ei ole totta, että lasten hankkiminen olisi miehille "ihan sama" ja tapahtuisi vain naisten aloitteesta. Mä en ymmärrä, miksi tällä palstalla miehet luovat sellaista kuvaa, että muutkin miehet olisivat jotain tahdottomia mölliköitä, joille mm. tuollaiset isot päätökset olisivat "ihan sama" ja "emt", kunhan vaan saa pelata pleikkaa, juoda kaljaa ja harrastaa joskus seksiä.
Minä olen kuullut niin usein tästä ilmiöstä, että olen alkanut kiinnittää siihen huomiota ja pohtia mistä se johtuu. Esim. ex-mieheni isä joskus sanoi että hänelle oli ihan sama tuleeko niitä lapsia vai ei, ja että vaimo oikeastaan pakotti hänet isäksi. Kun kysyimme häneltä, mitä hän sitten olisi halunnut tehdä jos lapsia ei olisi hankittu, ei hänellä siihen ollut vastausta. Kyseessä vaikutti olevan enemmän sellainen tarve valittaa ja uhriutua, johon hän oli keksinyt kätevän aiheen tästä lapsiasiasta.
Kyseinen mies on myös aika statustietoinen. Ammatiltaan hän on lääkäri ja toiminut pitkään esimiesasemassa. Statustietoisuus näkyy monissa valinnoissa. Menestyvälle miehelle lapset ovat yksi statusta kohottava tekijä. En voi täyttä totuutta toki tietää, mutta jos kuvittelen että tämän miehen vaimo olisikin ollut vela, niin mies olisi kyllä alkanut ennemmin tai myöhemmin sitä jälkikasvua kärttää, huomattuaan että lapseton mies nähdään sosiaalisesti perheellistä alempiarvoisena. Eli silloinkin olisi löytynyt syy valittaa.
Luulen, että monella miehellä lapsen haluaminen on passiivista, asia joka jätetään naisen tehtäväksi. Kysymys on silti siinäkin tapauksessa lapsen haluamisesta. Nämä miehet eivät olisi tyytyväisiä, jos nainen ei ns. hoitaisi osuuttaan ja "painostaisi" miestä isäksi.
Tämä kuvio tekee kumppanin etsimisestä meille vela-naisille varsin mutkikasta.
t. 6
Vierailija kirjoitti:
Kun päädyin miehen jätettyä nelikymppisenä sinkkumarkkinoille, törmäsin tähän että minua kummaksuttiin ja vieroksuttiin, koska minulla ei ole lapsia. Ei ollut, koska olin ollut naimisissa minua 18 vuotta vanhemman miehen kanssa, jolla oli lapset tehtynä edellisestä liitosta eikä hän missään nimessä halunnut enää lapsia. Ja minä hyväksyin tämän, ja sovittiin ennen naimisiinmenoa että ei lapsia.
Se oli kyllä ylläri, että lapsettomuus oli haitta, kun minä ajattelin että miehen oliisi helppo alkaa minun kanssa seurustella, kun ei ole mitään lasta kuvioissa.
Onpa erikoista. Oma kokemukseni on ihan päin vastoin. Nimenomaan monet lapsia jo hankkineet miehet haluaisivat kovasti suhdetta kanssani, mutta minä en halua heidän kanssaan, koska olen vela. En voi elää lapsetonta elämää miehen kanssa, jolla on lapsia. He taas näkevät asian jotenkin niin, että kun minulla ei ole omia lapsia niin minulta riittäisi huomiota ja aikaa heidän lapsilleen.. Siis ei ymmärretä ollenkaan mitä tarkoittaa olla vapaaehtoisesti lapseton.
t. 6
Lapsiasia on minusta jookaisen oma juttu. Joku on lapsia halunnut ja saanut. Toinen ei lapsia halunnut, mutta sai. Kolmas ei halunnut, eikä saanut. Neljäs halusi, muttei saanut. Mikään vaihtoehto ei ole toista parempi tai huonompi.
Parisuhdemielessä kun kohtaan toisen ihmisen, niin ensimmäinen juttu on toisen halu vielä saada lapsia. Itsellä sterilisaatio takana, joten lapsia haluavalle olen väärä kumppani. Mikäli toinen ei lapsiaenää halua, niin voimme jatkaa tutustumista. Itselläni on lapsia ja se vaikuttaa vielä 8-10 vuotta oletettavasti pariutumiseeni, koska lapset asuvat osin kanssani.
Parisuhteen kannalta helpompi toki, jos toisella ei ole lapsia jolloin meidn ei tarvitse sovitella varsinkin alussa tapaamisia kummankin lapsettomien aikojen suhteen. Lapset tai lapsettomuus itsessään ei ole mitenkään poissulkeva juttu, tosin itse kartan ihmisiä kenellä kovin pieniä lapsia. Kun seurustelukumppanin lapsiin jossain vaiheessa kuitenkin tutustuu ja itselläni ei ole kiinnostusta palata pikkulapsijuttuihin. Kaikille parempi, etten lähesty ketään kenellä pieniä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, kyllä ne runsaan kokemukseni perusteella pitävät päinvastoin fiksuina naisia, jotka eivät halua hankkia lapsia.
Olisiko näkemyksiä miehiltä vielä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen, mutta pidän kyllä vähän kummallisina naisia, jotka eivät ole missään elämänsä vaiheessa halunneet lapsia. Mahtaakohan se lapsettomuus tuntua vielä elämän viimeisinäkin vuosina hyvältä vaihtoehdolta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mie taidan olla liian nuori vastaaman, mut vastaan silti. :) Ei. Naisessa ei oo yhtään mitään vikaa, jos hän ei haluu lapsia. Mie en haluu myöskään. Jos uskaltaisin/pystyisin seurustelemaan, nii lapsettomuus olisi kriteeri. En haluu tuhlata toisen aikaa, koska oma päätökseni olla hankkimatta lapsia ei muutu. Eli vielä kerra, sius ei oo mitää vikaa. :) M25
Huonoimmat geenit ei lisäänny, se on luontoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoimmat geenit ei lisäänny, se on luontoa!
Päinvastoin. Tutkimusten mukaan älykkäimmät naiset valitsevat lapsettomuuden.
Kun päädyin miehen jätettyä nelikymppisenä sinkkumarkkinoille, törmäsin tähän että minua kummaksuttiin ja vieroksuttiin, koska minulla ei ole lapsia. Ei ollut, koska olin ollut naimisissa minua 18 vuotta vanhemman miehen kanssa, jolla oli lapset tehtynä edellisestä liitosta eikä hän missään nimessä halunnut enää lapsia. Ja minä hyväksyin tämän, ja sovittiin ennen naimisiinmenoa että ei lapsia.
Se oli kyllä ylläri, että lapsettomuus oli haitta, kun minä ajattelin että miehen oliisi helppo alkaa minun kanssa seurustella, kun ei ole mitään lasta kuvioissa.