Kiusaaminen on jättäny traumat

On se stana ku ei kakaroille opeteta toisten kunnioittamista vaan pitää irvailla ja vääntää leukoja jokapäivä. Varsinki heikoimman kimppuun hyökätään ryminällä ja ei jätetä rauhaan ikinä

Mielestäni koulu ja vapaa ajan kiusaamisesta pitäisi tehdä aina Poliisi juttu.

Vedin kiusaajia (tai kiusaamista yrittäneitä) pataan. Loppui kiusaaminen ja loput alkoi kavereiksi. Näin se menee aikuisenakin. Jos haluaa rispektiä se on hankittava. Inisijöistä tulee aina kiusattuja.

Ap, welcom to club. Ikä 45 ja silti välillä tulee nuo "muistot" mieleen ja minäkuvakin on vääristynyt. T: Yksi mies.

 Vaan ei auta, eteenpäin, sano mummo lumihangessa.

Terapia voisi auttaa, ei tuo tervettä ole vatvoa menneitä niin että jää oma elämä elämättä.

Varmaan helppo huudella jos ei ole ikinä seurattu tai huudeltu ja tuijoteltu. Kokekaa sama ku minä ni kysyn uudestaan.

Sinun pitää yrittää unohtaa ne p*skat, nykyään sinua kiusaa vai sinä itse kun et päästä irti.

Lähimmäisiäni on myös kiusattu kouluaikoina ja osa ei ole päässyt siitä yli, ymmärrän että se on vaikeaa mutta älä kohtele/ ajattele itsestäsi sitä mitä kiusaajat sanoivat tai tekivät, näin annat heidän kiusata sinua edelleen.

Tsemppiä että pääset ajatuksista eroon <3

Ja btw poliisille olen ilmoittanut koska alan kyllästymään siihen että saa varoa missä liikkuu. Olisipa enemmän voimaa niin vetäisin turpaan.

En muista, että olisin koulu aikana joutunut kiusatuksi, vaikka kokoni puolesta olin pienempiä ja heikompia oppilaita.

Aikuisena olen joutunut kiusatuksi kirkon seurakunnan diakonin toimesta. Tärisen raivosta kun muistelen sitä aikaa.

En kuulu enää kirkkoon ja haistatan paskat koko kirkkoväelle.

Minua kiusattiin yläasteella jatkuvasti. Haukuttiin, syljettiin päälle ja revittiin vaatteista. Kiusaajat olivat vastassa jo koululle tullessani ja puhkoivat monta kertaa pyöräni renkaat. Yksi piru johti ja sillä oli apujoukkona 4 poikaa. Olen tyttö. Opettajat kyllä tiesivät kiusaamisesta, sillä se kohdistui myös heihin. Eivät uskaltaneet puuttua ja olivat kiusaajien puolella. Kiusaaminen oli niin rankkaa, että kilttinä ja hyvänä oppilaana aloin lintsata, en uskaltanut mennä kouluun. Se taas johti siihen, että tuli ongelmia kotona ja opettajien taholta. Jouduin vaihtamaan koulua peruskouluun, siihen loppui toiveeni ylioppilaaksi tulosta ja eläinlääkärin ammatista. Vaikka siitä on yli 20 vuotta viha niitä kiusaajiani kohtaan on edelleen. Pilasivat tulevaisuuden suunnitelmani!