Lapsi jättänyt äikän tehtävät 2 kk tekemättä. Mitä teen?

No kyllä kuudesluokkalaisen pitäisi tehdä läksyt open valvomattakin. Lapsesi on valehdellut sinulle. 

Onhan tässä vielä maanantaihin aikaa, nyt vaan viikonlopun ohjelma uusiksi ja äidinkielen kimppuun. Koita rauhoittaa itsesi ja oikeasti auttaa lasta, kun aihe tuntuu olevan hänelle jo valmiiksi vaikea ja vastenmielinen.

Eikö koulusta ole otettu kertaakaan yhteyttä? Ja oletko todellakin uskonut koko 2 kk tämän läksyasian?

Meillä kyllä tulee heti viesti Wilmasta, jos vaikka osa tehtävistä tekemättä. Nyt sitten vaan opiskelemaan, Ei ne hirveän vaikeita ole. Ainakin osan ehtii oppia.

älä ainakaan huuda ja hauku koska se ei nyt auta. Rauhallisesti aloitatte tänään ja opiskelette pari tuntia ja viikonloppuna lisää. ehditte hyvin käydä asioita läpi.

Niin, siis kotiläksyt ovat vanhempien, ei opettajan, vastuulla. Tosin ihmettelen, ettei ope ole laittanut mitään wilmaan.

Kiitos viesteistä! Laittakaa lisääkin.

Ope ei ole varmaan huomannut läksyjen olevan tekemättä. Eli ei vissiin ole niitä tarkastanut

Jos lapsi olisi tuonut läksyt kotiin, niin olisin ne tottakai joka kerta itse tarkistanut. Nyt on todella suuri urakka edessä ja minua raivostuttaa. Lapsella siis on lukihäiriö ja tällaisen kielioppiasian opettelu on todella vaikeaa hänelle ja kaikki pitäisi oppia viikonlopussa. Lisäksi mulla on oma suuri asia tulossa ensi viikolla, johon minun pitäisi itse valmistautua.

Olen pyrkinyt kovasti lastani tukemaan ja auttamaan koulunkäynnissä tämän lukihäiriön takia. Nyt todella suututtaa ja turhauttaa. Opettaja ilmoitti tästä kokeesta toissapäivänä vasta ja tänään oli toisen aineen koe. Luulin, että äikästä ei enää tule tänä vuonna koetta ja en tosiaan tiennyt, miten vaikeita asioita siellä oli käyty läpi. Noita sanaluokkia ja sijamuotoja on ainakin lukihäiriöisen vaikea hahmottaa.  Lapsi ei ole hoitanut osuuttaan. Olen todella raivoissani!

Kirjoittakaa vielä.

ap

Niin siis kotiläksyt ovat lapsen, ei vanhemman vastuulla.

Ja ihmettelen myös, ettei opettaja ole viestitellyt kotiin.

Silti, miksi sinun vanhempana kannattaisi tästä niin hermostua. Lapsi lukee viikonlopun, et sinä.

Mä en suoraan sanoen ymmärrä, miks vanhemmat ottavat stressiä lapsen kotiläksyistä, kokeista yms.

Se, että lapsella on lukihäiriö, selittää hieman huoltasi. Eikö silti koulun kanssa ole neuvoteltu mitään helpotuksia tms. tuon lukihäiriön takia??

Ehkä mun on helppo sanoa, kun olin ns. hyvä koulussa ja hoidin aina tehtäväni. Vanhemmat ei koskaan puuttuneet siihen.

Ajattelen myös niin, että niin kauan kuin vanhemmat ottavat lapsilta vastuun pois huolehtia itse kouluvastuistaan, niin niin kauan lapsi ei itse ota vastuuta.

Pistä lapsi lukemaan, vaikka tietty tuntimäärä kerrallaan, sit ulkoilua ja taas lukemaan. Kuitenkin myös jotain kivaa ohjelmaa viikonloppuun.

Ei sinun tarvitse muuttaa omia suunnitelmiasi.

jos lapsi on lukihäiriöinen niin sitä enemmän tarvitsee nyt apua. ei riitä että hän lukee, vaan joku myös selittää. Nyt tietokone pois ja töihin! lapsi on jo monta kuukautta piilotellut asiaa joten hänellä on varmaan tuska itselläänkin.

Kkesit paremmna provon ja lakkaat kysymästä lopussa: mitä teen/ mitä tekisitte sijassani. Jumitat ihan samaa kaavaa yhä edelleen. Tarinasi ovat ihan liian pitkiä.

Kun rakastat noin paljon ns. omaa ääntäsi ja kirjoittamista ihan aatamista alkaen, niin mikset harrasta sitä jossakin luovan kirjoittamisen ryhmässä? Menen vaikka kansalaisopistoon. Voisit saada ihan palautettakin taidoistasi ja korjausehdotuksia. Jos kirjoitat yksin, lähetä tekstejä vaikka Nuoren Voiman liittoon.

Niin, mutta lapsella on siis lukihäiriö ja joudun auttamaan häntä. Suututtaa, ettei hän ole tehnyt osuuttaan. (Eli ei ole ainakin yrittänyt tehdä aina läksyt ja kysynyt multa neuvoa, jos ei ole osannut.)

Ihmettelen, ettei Wilmaan ole tullut viestiä. Luultavasti syynä on yksinkertaisesti se, ettei opettaja koskaan kontrolloi lasten läksyjen tekoa. Eli opella ei ole hajuakaan, että läksyt on tekemättä.

Mulla olisi ollut todella tärkeä asia itsellä, johon olisi tämä viikonloppu pitänyt valmistautua. Nyt sitten tämä. Olen niin raivoissani.

ap

Käytännön vihjeitä on tullut aika vähän. Minä en nyt viitsi jeesustella mitään siitä, miten asioiden olisi pitänyt hoitua, koska se on turhaa jos tilanne on kerran tämä.

Jos se lapsi on tuonut kirjan kotiin, te alatte nyt opiskella asiaa. Noin tunnin-puolitoista päivässä pätkissä, pari pätkää päivässä. Jos lapsi ei tulun kirjaa vielä kotiin, panet hänet tuomaan sen heti. Selitä kaikki ihan rauhallisesti ja huolellisesti, sitten lapsi tekee harjoituksia. Pääasia on oppia, ei saada kaikki käytyä läpi.

Maanantaina lapsi menee kokeeseen ja parhaimmassa tapauksessa saa siitä hylätyn, ja uusintakokeen, jota varten jatkatte opiskelua sen tunnin-puolitoista päivässä, koepäivään asti ja sen jälkeen, kunnes lapsi on saanut luokan kiinni. Opettaja saattaa koetuloksesta nähdä, että jotain on vialla ja tarjota tukiopetusta, mutta se on vähän tuuristakin kiinni.

Huonommassa tapauksessa lapsi pääsee läpi jollain viitosella tms. joka jää sitten vaikuttamaan todistusarvosanaan, mutta te jatkatte silti opiskelua, kunnes lapsi on oikeasti saanut luokan kiinni.

Mitä jos antaisit lapsellesi jotain tosielämän esimerkkilauseita, joissa käytät koealueen kielioppisääntöjä? Ei välttämättä näin mutta esim. "Voi vittu! Miten vitussa olet voinut jättää ne vitun tehtävät tekemättä? Nyt vituttaa niin vitusti!" ;)

ysi, nimenomaan kun sinulla ei ole ollut tätä ongelmaa niin et ymmärrä. Minullakin oli vaikeata ymmärtää koska olin itse ns kympin tyttö.

minä tuen lasta kouluasioissa koska haluan että hän pysyy opetuksen mukana, pääsee joskus opiskelemaan jne.

Uskomatonta, että opettaja ei ole ollut yhteydessä.

Itse tekisin näin, että nyt lomalla päivällä pääsääntöisenä toimena on läksyt. Aamupalan jälkeen aloitetaaan ja sit ois lounas ja viimeistään yhdeltä lopetellaan. Jos on vastalauseena, että lempiohjelma menee, niin sitten se laitetaan nauhalle. Ja jos ei voi, niin muistutetaan, että näin käy, kun ei heti ekalla kerralla toimi oikein. Jutellaan kunnolla, että miten tehdään tulevaisuudessa, jotta tältä säästyttäisiin. Ja pitää muistaa, että taukoja pitäisin samalla tavalla kuin koulussa.

Okei, mulla ei oo lapsia, mut oon paljon niitä ehtinyt miettiä. Ei tarvii lynkata.

Ymmärrän, että raivostuttaa, mutta koeta ajatella, että kuudesluokkalainenkin on vielä lapsi. Kuten itsekin sanoit, hän on pudonnut viikon poissaolon jälkeen kärryiltä ja asia on tuntunut hankalalta ja lapsi on koettanut sitä paeta lykkäämällä. Ja sitten hups, niitä läksyjä onkin tekemättä ties kuinka monelta viikolta.

Kyllähän monille aikuisillekin joskus käy niin, että jotain vastenmielistä asiaa lykkää  ja lykkää, vaikka tietää, että se pitäisi hoitaa ja asia vaan pitkistyessään mutkistuu. Minä itse esim. lykkäsin yhtä vakuutusasian hoitamista niin kauan, että loppujen lopuksi korvaukset jäi saamatta. Tuntui vaan koko homma niin ikävältä hoitaa.

Ja lapsena mulle kävi ihan täsmälleen kuten sinun lapselle, paitsi että kyse oli matikasta ja mulle ei ollut mitään hahmotushäiriötä. Onneksi isä alkuhermostumisensa jälkeen auttoi kertaamaan kokeisiin ja selvisin kokeesta muistaakseni suhtkoht ok. En ainakaan mitään vitosta saanut.

Niinhän sitä sanotaan, että auta miestä mäessä, älä mäen alla!

Provo luultavasti, mutta hyvänen aika jos on tämä on totta niin saa olla aika puupää-vanhempi jos uskoo että kahteen kuukauteen ei ole tullut jostain aineesta läksyjä. Suosittelen että käytät vähän enemmän aikaa lapsesi opiskelun seuraamiseen, etenkin jos on lukihäiriö niin hän tarvitsee SINUN apuasi. Ei opekaan kaikkeen pysty. Herää.

Mitäs jos olisit yhteydessä opettajaan ja keskustelet asiasta. Voitte toki asioita kerrata viikonloppuna mutta tosiasiassa sillä kokeellahan ei ole mitään väliä vaan sillä, että lapsi tajuaa nuo asiat. Ilmeisesti nyt tarvitaan muutakin kuin pikakertaus kokeeseen eli suunnitelma opettajan kanssa mitä nyt tehdään, muutama tukiopetustunti, lisäharjoituksia kotona, jatkossa sopimus siitä, että ensimmäisestäkin läksyjen unohduksesta tulee aina viesti kotiin. Älä liikaa aseta nyt lapselle paineita, koska tosiaan on hänelle varmaan liiankin iso pala haukattavaksi ja asiat hankalia ja pelottavia muutenkin. Kertaatte nyt jotain asioita ja katsotaan miten koe menee, jatkossa sitten toimitaan toisin ja se tehtävä lapsellekin selväksi. Valehtelu läksyistä ei käy enää päinsä vaikka omat syynsä varmaan tähän onkin. Vähän kyllä ihmetyttää tuo openkin rooli asiassa, eikö mitään vastuuta ole kertoa asioita kotiin päin, jos läksyt noin monta kertaa tekemättä? Eikö kiinnosta yhtään? Oletko tarkistanut, että yhteystiedot ovat varmasti oikein, esim. sähköpostiosoite? Onko teillä Wilma tms. käytössä (läheskään kaikkialla ei nimittäin ole, esim. meillä....)? Ettei ope puolestaan ihmettele, että monta viestiä jo mennyt eikä vanhemmilla ole ilmeisesti mitään kiinnostusta lapsensa oppimiseen....

nyt ap kone pois! Valmistaudut siihen omaan juttuusi tai autat lasta. Tämä palsta ei tuo sinulle lisää aikaa vaan vie sen.

Kiitos jälleen hyvistä vastauksistanne!

Lukihäiriön takia joudun siis auttamaan paljon kokeisiin luvuissa ja läksyissä. Ei lukihäiriön takia saa muita helpotuksia, kuin lisäajan kokeeseen ja sen, että opettaja selittää tarvittaessa kysymyksen, jos lapsi ei ymmärrä sitä. Lisäksi lapsi on käynyt yhden jakson neuropsykologisessa kuntoutuksessa.

Todella kurjaa, että lapsi ei ole hoitanut velvollisuuksiaan. Harmittaa, ettei opettaja ole huomannut tätä ja ilmoittanut kotiin asiasta.

(Tällä viikolla oli kaksi koetta ja oli tarkoitus pitää tämä päivä vapaata lukemisesta. Lapsi ei todellakaan ole parhaalla jaksamistuulella enkä totta vie minäkään, kun niin ärsyttää.)

ap