Sukulaisen juhlat, menettekö aina kun kutsutaan?
"Edustan" aina meidän perhettä sekä omien että miehen sukulaisten juhlissa, hommaan lahjat, pynttään lapset, itseni ja miehenkin siinä ohessa. Mies on usein jäänyt pois perheeni juhlista. Sanoo vain, että nehän on sinun sukulaisiasi tai sinun vanhempasi...
Nyt itselläni on olo, että en kerta kaikkiaan jaksaisi lähteä ja kyse on miehen suvusta. Ajattelinkin laittaa lapset ja miehen keskenään juhlimaan. Meillä parisuhde tökkii ja pahasti, enkä haluaisi mennä kymmenien ihmisten eteen esittämään onnellista perhettä.
Tiedän että mies haluaa minut siksi mukaan, että saa itse seurustella, syödä ja varmaan juodakin rauhassa. Lasten kanssahan se tahtoo olla sitä, että omat kahvit kylmenee, kun heille laittaa syömisiä ja vahtii. Toisaalta, tulen kyllä hyvin toimeen juhlittavan henkilön kanssa ja tunnen tavallaan pakkoa lähteä juhliin...
Ääh, mitä tehdä!! Miksi sitä pitää olla sellainen ihminen, joka aina haluaa tehdä toisille mieliksi. Ja jos ei tee, tulee huono omatunto.
Kommentit (5)
Antaa miehen mennä lasten kanssa ja huomata, mitä kaikkea sinä yleensä teet myös juhlissa ihan huomaamatta lasten eteen. Juhlia kyllä tulee vielä ja ehdit niihin juhlimaan vaikka nyt jäisit poiskin.
esim- häihin mennään aina, kun kutsutaan ja ristiäisiin
ihan täysin riippumatta teidän parisuhteen tilasta tai siitä, kuka lapsia hoitaa tai siitä, onko teillä tapana edustaa yhdessä vai erikseen, KUNNIOITA JUHLAN ISÄNTÄÄ SEN VERRAN, ETTET MENE VASTENTAHTOISESTI MÖKÖTTÄMÄÄN TOISEN JUHLIIN!
Itse järjestin juuri lastenrapujuhlia joihin yksi miehen sukulaisnainen tuli selvästi vastentahtoisesti. Istui pöydän päässä ja hoki kokoajan, että me ei olla kauaa, me lähdetään justiinsa, mun täytyy mennä keräämään marjoja pensaista. Osoitti jokaisella sanallaan ja koko olemuksellaan, ettei halunnut olla meillä kylässä. Hienoa oli sitten olla siinä muka emäntänä. Ja olin nähnyt ihan vaivaakin laittaessani ruokaa ja niin edelleen.
Niin että älä mene. Please.
Molempien suku asuu kaukana, joten aina ei ole mahdollista lähteä. Menemme kyllä molempien juhliin yleensä koko perheen voimin, viime kesänä en tosin lähtenyt miehen kummipojan rippijuhliin, vaan mies meni lasten kanssa keskenään.
Ei se mies voi oikein valittaakaan, jos heität hänen omat sanansa päin näköä, että "ne on sun sukulaisias".