Lue keskustelun säännöt.
50-v mies nelikymppiselle naiselle? Kannattaako?
01.12.2013 |
Kannattaako siis nelikymppisenä sotkeentua viisissäkymmenissä olevaan (vapaaseen) mieheen? Olen siis eronnut vajaa vuosi sitten ja nyt tällainen itseäni noin 10 vuotta vanhempi mies osoittaa kiinnostusta...
Aiempaa kokemusta on lähinnä oman ikäisistä miehistä. Juuri tällä hetkellä nämä vapaana olevat ikätoverit vaikuttavat äärettömän typeriltä tyypeiltä: ei käytöstapoja, itsekkäitä paskiaisia suurin osa niistä, jotka ovat tähän saakka tehneet tuttavuutta. Tämä varttuneempi mies on hyvin erilainen: herrasmies, osaa puhua, sinut itsensä kanssa. Mutta mitä muuten odotettavissa tuon ikäisen kanssa?
Kommentit (28)
Hei haloo, kymmenen vuotta ei ole mikään ikäero! Te olette samaa sukupolvea, mikään ei ole erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tiedän että ollaan lähes samaa sukupolvea (tai ollaankin, esim vanhempamme lähes saman ikäisiä). Mutta siis lähinnä sitä mietin, että mitä viisikymppisen kanssa odotettavissa? Erektio-ongelmat? Eturauhasvaivat? Osaako se suhtautua paremmin mun edessä siintäviin vaihdevuosiongelmiin kuin oman ikäiseni sitten siinä, kun molemmat ollaan viisissäkymmenissä?
Se on hyvä, ettei tuon ikäisen kanssa enää tarvii miettiä, tehdäkö lapsia vai ei... Hän sattuu olemaan "leikattu kolli", joten asiaa ei tarvii miettiä. Yksi tyrkyllä ollut mies oli reilu kolmekymppinen ja tuntui vaan haluavan testatun lastentekokoneen. Ei kiitos...
Kertokaa nyt jotain, millaisia viisikymppiset miehet on!
(ap)
Miehen mukavuus ei ole varmaankaan sidoksissa ikään vaan hänen persoonaansa. Haluatko omaishoitajaksi? Naiset elävät pitempään. Kuinka seksi sujuu kun olet eläkkeelle jäänyt 60 v ja mies 70 v? Voi olla, että näillä mielipiteillä ei ole oikeasti merkitystä koska tunteet menevät järjen ohi. Ja ehkäpä miehen kohdalla parempi niin.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 21:55"]
Joo, tiedän että ollaan lähes samaa sukupolvea (tai ollaankin, esim vanhempamme lähes saman ikäisiä). Mutta siis lähinnä sitä mietin, että mitä viisikymppisen kanssa odotettavissa? Erektio-ongelmat? Eturauhasvaivat? Osaako se suhtautua paremmin mun edessä siintäviin vaihdevuosiongelmiin kuin oman ikäiseni sitten siinä, kun molemmat ollaan viisissäkymmenissä?
Se on hyvä, ettei tuon ikäisen kanssa enää tarvii miettiä, tehdäkö lapsia vai ei... Hän sattuu olemaan "leikattu kolli", joten asiaa ei tarvii miettiä. Yksi tyrkyllä ollut mies oli reilu kolmekymppinen ja tuntui vaan haluavan testatun lastentekokoneen. Ei kiitos...
Kertokaa nyt jotain, millaisia viisikymppiset miehet on!
(ap)
[/quote] Sun kannattaa olla tietoinen siitä kuuluisasta viidenkympin kriisistä. Tarkoitaa sitä että mies lähtee etsimään kadotettua nuoruutta= nuorempaa kumppania noin. 30v. Sitten ei enää kelpaa mikään muu. Miehet on niin itsekkäitä. Hyvä kun toit esiin vaihdevuodet. Minulla kävi niin että mies ei ottanut puheeksi minun kanssa haluttomuuttani joka johtui estrogeenin puutteesta. Aloitti suhteen nuoremman yh-äidin kanssa ja se oli menoa. Mies sekosi rakkauden huumasta eikä osannut ajatella enää järkevästi. Halusi minusta eron! On sitten leikattu "kolli" tai ei osaa pettää sekin. Toivon että harkitset asin todella perinpohjin.
Miehellä on varmasti menossa jonkinlainen 50-villitys (opiskelee uutta ammattia)... Eronnut on vissiin puolenkymmentä vuotta sitten jo ja sen jälkeen ollut suhde juuri reilu kolmekymppiseen. Ei kuulemma halua nuorta naista enää, ikäero ja sen ikäisten naisten vauvahaaveet syynä.
Kai se on vaan viisainta antaa ajan näyttää, millainen tyyppi on todella kyseessä. Siksi vaan tässä pohdin, kun en halua lasten elämään mitään jatkuvasti vaihtuvia ukkoja vaan luotettavan miehen. Nämä omanikäiset saa mun puolesta olla. Jotenkin en vaan luota 70-luvulla syntyneisiin. Tää kypsempi mies siinä mielessä kiinnostaa. Hänellä myös talous jo silleen kunnossa, että velat lähes maksettu ja omat lapsensa aikuisia. Mulla itselläni myös talous reilassa (ei velkaa, mutta säästöjä jäi kiinteistökaupoista) ja jotenkin tuntuu, että noilla oman ikäisillä on ne talovelat ja autolainat vielä pyörimässä. En halua kenenkään elämän rahoittajaksi ryhtyä rakkauden takia...
(ap)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 22:29"]
Miehellä on varmasti menossa jonkinlainen 50-villitys (opiskelee uutta ammattia)... Eronnut on vissiin puolenkymmentä vuotta sitten jo ja sen jälkeen ollut suhde juuri reilu kolmekymppiseen. Ei kuulemma halua nuorta naista enää, ikäero ja sen ikäisten naisten vauvahaaveet syynä.
Kai se on vaan viisainta antaa ajan näyttää, millainen tyyppi on todella kyseessä. Siksi vaan tässä pohdin, kun en halua lasten elämään mitään jatkuvasti vaihtuvia ukkoja vaan luotettavan miehen. Nämä omanikäiset saa mun puolesta olla. Jotenkin en vaan luota 70-luvulla syntyneisiin. Tää kypsempi mies siinä mielessä kiinnostaa. Hänellä myös talous jo silleen kunnossa, että velat lähes maksettu ja omat lapsensa aikuisia. Mulla itselläni myös talous reilassa (ei velkaa, mutta säästöjä jäi kiinteistökaupoista) ja jotenkin tuntuu, että noilla oman ikäisillä on ne talovelat ja autolainat vielä pyörimässä. En halua kenenkään elämän rahoittajaksi ryhtyä rakkauden takia...
(ap)
[/quote] Älä tee rakkauden huumassa mitään hätiköityjä päätöksiä. Pysy vahvana tervejärkisenä naisena. Jos tyyppi hyvä sängyssä ota ilo irti.
Olen 40 ja mieheni 54 vuotias. Tässä kohtaa hirvittää, että mies jää eläkkeelle 10 vuoden päästä kun itse jatkan ainakin 14 vuotta töissä. Meille ei tule jäämään yhtään yhteistä seesteistä eläkeaikaa. Todennnäköisesti siirryn työelämästä suoraan omaishoitajaksi..
Puhumattakaaan siitä että suurimmalla osalla viisikymppisiä miehiä on erektiohäiriöitä(omani ei viitsi edes yrittää), joten toivottavasti seksi ei ole sinulle tärkeää.
Ihan oikeasti en suosittele. Nyt iällä ei ole väliä, mutta aika pian olemme/olette aivan erilaisessa elämänvaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 22:54"]
Olen 40 ja mieheni 54 vuotias. Tässä kohtaa hirvittää, että mies jää eläkkeelle 10 vuoden päästä kun itse jatkan ainakin 14 vuotta töissä. Meille ei tule jäämään yhtään yhteistä seesteistä eläkeaikaa. Todennnäköisesti siirryn työelämästä suoraan omaishoitajaksi..
Puhumattakaaan siitä että suurimmalla osalla viisikymppisiä miehiä on erektiohäiriöitä(omani ei viitsi edes yrittää), joten toivottavasti seksi ei ole sinulle tärkeää.
Ihan oikeasti en suosittele. Nyt iällä ei ole väliä, mutta aika pian olemme/olette aivan erilaisessa elämänvaiheessa.
[/quote] Mies 50 minä 49 ja miehellä erektio ongelmia haki niihin apua. minulla hormoonikorvaushoito eli sain seksihaluni takaisin ja vietämmekin mukavia hetkiä milloin makuuhuoneessa milloin missäkin. Harkitse tarkkaan. Jos jo samanikäisillä tällaisia ongelmia, tosin lääkärissä käynti auttoi molempia. Mitä mahtaa olla silloin jos ikäero on 10 vuotta? En osaa edes kuvitella. Noi hormoonijutut on vaan sellaisia että niiltä ei voi välttyä kun ikää tulee on sitten kuinka hyvässä fyysisessä kunnossa muuten.
Parille edelliselle kirjoittajalle... Minä en aio jatkaa työelämässä varmaan kuin korkeintaan kymmenen vuotta enää. Taloudellisesti ei onneksi ole pakko tehdä töitä oikeastaan nytkään. Myös tämä ko. mies ei aio kokoaikaisesti töissä käydä enää, on yrittäjä ja tulee toimeen suht pienellä työmäärällä + sijoitusten tuotoilla. Eli siis eläkepäiville voimme ryhtyä suunnilleen yhtä aikaa, jos vain haluamme.
Seksi on tietysti tärkeää, mutta tärkeämpää mulle on kumppanuus. Ja seksiä nyt voi harrastaa muutenkin kuin sillä perinteisellä tavalla... Onhan ihmisillä kieli ja kädetkin sekä likainen mielikuvitus. En ole kylläkään seksiä tämän miehen kanssa harrastanut, mutta muita läheisiä kontakteja sen verran, että tiedän että vehkeet pelaa ja kokoluokka on... sanotaanko nyt vähintäänkin riittävä (ja mulle sattuu yleensä aina ne pienikokoiset miehet, kivaa vaihtelua olisi :D).
Mutta en tiedä... Kiva että sain rehellisiä kommentteja, ei pelkkää auvoa kai ihmisen elämä ole enää tästä edespäin, kun alkaa väistämättä kroppa rapistua.
(ap)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei missään tapauksessa kannata edes yrittää, täysin tuhoon tuomittua. Tiedossasi toistuvia käyntejä lääkäreissä, hammasteknikoilla, ikäpisteessä, palvelutaloissa ja voi voi kuinka loputon onkaan lista. Kaikki hauskuus ja ilo katoaa elämästäsi, itkua parkua surua, niistä tulevaisuutesi on tehty.
Sinulle suositeltava on noin 20-26v nuori uroo, jaksaa jyystää vimmatusti ja laukeaa nopeasti. Saat tuntea äidin vaistoja sekä elättää että huolehtia taloudesta, pojan.
Ei missään tapauksessa kannata edes yrittää, täysin tuhoon tuomittua. Tiedossasi toistuvia käyntejä lääkäreissä, hammasteknikoilla, ikäpisteessä, palvelutaloissa ja voi voi kuinka loputon onkaan lista. Kaikki hauskuus ja ilo katoaa elämästäsi, itkua parkua surua, niistä tulevaisuutesi on tehty.
Sinulle suositeltava on noin 20-26v nuori uroo, jaksaa jyystää vimmatusti ja laukeaa nopeasti. Saat tuntea äidin vaistoja sekä elättää että huolehtia taloudesta, pojan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tuon ikäinen kysyy näin alkeellista kysymystä, kannattaako? Se näkee sitten kun te seurustelette. Äläkä suunnittele vielä pilvilinnoja eli nuo asuntovelat ym. puheet ovat aivan liian ennenaikaisia, ethän edes tunne sitä miestä vielä. Menet tässä vaiheessa aivan liian nopeasti eteenpäin ajatuksissasi. Voi olla, että ensi viikolla et enää halua tavata koko miestä.
Muista Flow.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:46"]
Ei missään tapauksessa kannata edes yrittää, täysin tuhoon tuomittua. Tiedossasi toistuvia käyntejä lääkäreissä, hammasteknikoilla, ikäpisteessä, palvelutaloissa ja voi voi kuinka loputon onkaan lista. Kaikki hauskuus ja ilo katoaa elämästäsi, itkua parkua surua, niistä tulevaisuutesi on tehty.
Sinulle suositeltava on noin 20-26v nuori uroo, jaksaa jyystää vimmatusti ja laukeaa nopeasti. Saat tuntea äidin vaistoja sekä elättää että huolehtia taloudesta, pojan.
[/quote]
Eikun Gambiaan. Ensin turismimatkalle kokeilemaan siipiäsi. Kuulemma on mistä valita 18-30 v. piiitkiä uroksia. Seuraavaksi häämatkalle ja tuotkin uroksen tänne suomeen.
Minä ja mies ollaan just ton ikäset, enkä usko että meillä on mitään kummempaa odotettavissa, olis kiva kun joskus saatais lapsenlapsia, mun esikoinen on jo aikuinen, ja mun ja miehen yhteiset lapset on vasta 4 vuotiaita, saas nähdä. Mies suree kyllä että meillä meni niin kauan ennenkuin saatiin lapsia, hän on tuntenut itsensä vanhaksi isäksi, niin olen kyllä minäkin tuntenut itseni aika vanhaksi äidiksi kun oli 34v kun lapset syntyi, esikoisen kun sain kun täytin 20 niin olen tottunut olemaan "nuori"äiti, nyt tunnen itseni mummoäidiksi, koska äitini tuli mummoksi minun ikäisenä.
En voisi kuvitellakaan. Viisikymppinen on jo setämies, eikä kiinnosta sellaiset niin yhtään. Oma aviomies on kahdeksan vuotta nuorempi...
En voisi kuvitellakaan. Viisikymppinen on jo setämies, eikä kiinnosta sellaiset niin yhtään. Oma aviomies on kahdeksan vuotta nuorempi...
Täällä yksi kokemuksen ääni.
Minä vaihdoin vanhempaan mieheen juuri siksi, että oman ikäiseni ovat rasittavia valittajia ja naistenhaajia. Olen 40 ja mies 53.
Mies pitää minua kuin kukkaa kämmenellä, suorastaan palvoo. :) Sanoo kauniiksi ja seksikkääksi ja ihmettelee, miten on saanut minut, kauniin nuoren seksikkään naisen itselleen. Avaa ovet, tuo kukkia ja suklaata, tekee kaikki miesten työt, remontoi ja rakentaa, hieroo jalkojani iltaisin ja on loistava sängyssä! Ei silti odota, että silittäisin hänen paitansa ja odottaisin aina ruoka valmiina, kun hän tulee kotiin. Tosin mielelläni tekisin kaikkea tuota, kun hän on niin ihana! (sori hehkutus)
Mies on tosi hyväkuntoinen ja huolehtii kunnostaan, se on niin paljon itsestä kiinni tietyn iän jälkeen, moni nuorempi on aivan rapakuntoinen. Eli en usko, että eläköityessään jää kotiin kiikkustuoliin punaviiniä kittaamaan.
Kokemukseni perusteella voin vain suositella, jos satut löytämään samanlaisen kultakimpaleen kuin minä, niin korjaa talteen!
Sori typo,siis omanikäiseni ovat naistenvihaajia, piti kirjoittaa. Nro 20 lisää.
Kai se nyt sitten tossa vaiheessa jo on aika sama minkä ikäinen se kumppani on.