Miten suhtaudut alle 40-vuotiaaseen eläkeläiseen jolla ei ole fyysistä vammaa?
Kommentit (58)
Tunnen pari. Ei ole niitten elämä mitään herkkua. Mielenterveysongelmia ja ikuinen köyhyys. Elämä ilman mitään suuntaa ja mielekkyyttä.
Kiva että ilmanen raha juoksee... siinähän voi tehdä vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen pari. Ei ole niitten elämä mitään herkkua. Mielenterveysongelmia ja ikuinen köyhyys. Elämä ilman mitään suuntaa ja mielekkyyttä.
Työssäkäyvien ja piilo-ongelmaisten elämä ei siis voi tuntua totaalisen suunnattomalta ja epämielekkäältä? Miettikää ihmiset vähän miten kehystätte omia perusteluitanne.
Onko sinulla käsitys, että sairaseläkettä ei Suomessa saa kuin näkyvien ruumiillisten vammojen perusteella?
Tiesitkö, että monet vakavasti fyysisesti vammaiset ovat työelämässä? Juuri eilen kuulin vyötäröstä alaspäin halvaantuneesta kirurgista, jolla on pyörätuoli jonka voi nostaa seisoma-asentoon. Hän tekee edelleen leikkauksia, jos oikein muistan, on sydänkirurgi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen pari. Ei ole niitten elämä mitään herkkua. Mielenterveysongelmia ja ikuinen köyhyys. Elämä ilman mitään suuntaa ja mielekkyyttä.
Työssäkäyvien ja piilo-ongelmaisten elämä ei siis voi tuntua totaalisen suunnattomalta ja epämielekkäältä? Miettikää ihmiset vähän miten kehystätte omia perusteluitanne.
No perustelen tarkemmin. Molemmat elävät syrjäytyneinä, eivätkä ole löytäneet itselleen puolisoa, eivätkä päässeet perustamaan perhettä. Jäävät paitsi kaikesta sosiaalisesta elämästä ja joutuvat käymään säännöllisesti hakemassa toimeentulotukea, koska eläke on niin pieni. Ei varaa harrastaa, matkustaa eikä juuri mitään muutakaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen pari. Ei ole niitten elämä mitään herkkua. Mielenterveysongelmia ja ikuinen köyhyys. Elämä ilman mitään suuntaa ja mielekkyyttä.
Työssäkäyvien ja piilo-ongelmaisten elämä ei siis voi tuntua totaalisen suunnattomalta ja epämielekkäältä? Miettikää ihmiset vähän miten kehystätte omia perusteluitanne.
No perustelen tarkemmin. Molemmat elävät syrjäytyneinä, eivätkä ole löytäneet itselleen puolisoa, eivätkä päässeet perustamaan perhettä. Jäävät paitsi kaikesta sosiaalisesta elämästä ja joutuvat käymään säännöllisesti hakemassa toimeentulotukea, koska eläke on niin pieni. Ei varaa harrastaa, matkustaa eikä juuri mitään muutakaa tehdä.
Ja monet elää työssä+liitossa+perheessä+elämässä, joka ei tunnu yhtään omalta vaan tyhjältä. Ihan yhtä lailla nämä ihmiset kuolee sisältä vuosien mittaan. On varaa harrastaa mutta ei tunnu miltään. Saman kolikon toinen puoli.
Lempeästi ja arvostaen, kuten muihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Kiva että ilmanen raha juoksee... siinähän voi tehdä vaikka mitä.
Meinaat että sellainen masennus jolla saa eläkkeen ennen 40v antaa mahdollisuuksia tehdä mitä vaan?
Nuoren eläkeläisen on mahdollisuus kuntoutua työkykyiseksi. Moni kuntoutunutkin.
Hatun noston paikka. Taloudellinen riippumattomuus saavutettu nuorella iällä. Eläke juoksee ja muitakin tukia tarvittaessa saa eikä kukaan kelan suunnalta häiritse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen pari. Ei ole niitten elämä mitään herkkua. Mielenterveysongelmia ja ikuinen köyhyys. Elämä ilman mitään suuntaa ja mielekkyyttä.
Työssäkäyvien ja piilo-ongelmaisten elämä ei siis voi tuntua totaalisen suunnattomalta ja epämielekkäältä? Miettikää ihmiset vähän miten kehystätte omia perusteluitanne.
No perustelen tarkemmin. Molemmat elävät syrjäytyneinä, eivätkä ole löytäneet itselleen puolisoa, eivätkä päässeet perustamaan perhettä. Jäävät paitsi kaikesta sosiaalisesta elämästä ja joutuvat käymään säännöllisesti hakemassa toimeentulotukea, koska eläke on niin pieni. Ei varaa harrastaa, matkustaa eikä juuri mitään muutakaa tehdä.
Ja monet elää työssä+liitossa+perheessä+elämässä, joka ei tunnu yhtään omalta vaan tyhjältä. Ihan yhtä lailla nämä ihmiset kuolee sisältä vuosien mittaan. On varaa harrastaa mutta ei tunnu miltään. Saman kolikon toinen puoli.
Eli mitä ajat takaa? Että varhain eläkkeelle päätyneen elämä ei voi olla kurjaa kun joku työssäkäyvä ja perheellinen on myös masentunut?
Tunnen montakin ja lisäksi itse olen sellainen ollut, nyt jo yli 40v. En nyt tiedä miten kuuluisi suhtautua. En tiennyt että pitää suhtautua? Vielä pitäisi asiallisesti keskustella. Mistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen pari. Ei ole niitten elämä mitään herkkua. Mielenterveysongelmia ja ikuinen köyhyys. Elämä ilman mitään suuntaa ja mielekkyyttä.
Työssäkäyvien ja piilo-ongelmaisten elämä ei siis voi tuntua totaalisen suunnattomalta ja epämielekkäältä? Miettikää ihmiset vähän miten kehystätte omia perusteluitanne.
No perustelen tarkemmin. Molemmat elävät syrjäytyneinä, eivätkä ole löytäneet itselleen puolisoa, eivätkä päässeet perustamaan perhettä. Jäävät paitsi kaikesta sosiaalisesta elämästä ja joutuvat käymään säännöllisesti hakemassa toimeentulotukea, koska eläke on niin pieni. Ei varaa harrastaa, matkustaa eikä juuri mitään muutakaa tehdä.
Ja monet elää työssä+liitossa+perheessä+elämässä, joka ei tunnu yhtään omalta vaan tyhjältä. Ihan yhtä lailla nämä ihmiset kuolee sisältä vuosien mittaan. On varaa harrastaa mutta ei tunnu miltään. Saman kolikon toinen puoli.
Eli mitä ajat takaa? Että varhain eläkkeelle päätyneen elämä ei voi olla kurjaa kun joku työssäkäyvä ja perheellinen on myös masentunut?
Tiedät aivan hyvin mitä ajan takaa ja leikit tahallasi että et ymmärrä. Ikävää voi olla kenellä tahansa, töissä tai eläkkeellä. Olisi kiva tietää kaikki että voidaan todeta totuuksia täällä mutta kun me emme tiedä.
Mistä mä tietäisin, mistä syistä hänellä on eläke ja mitä se minulle kuuluu? Jos hän kertoisi, että hänellä on eläke, niin ajattelisin että jonkunlaiset kunnolliset perusteet sille on, koska varsinkin pysyvä eläke on vaikea saada. Itselläni on vähän päinvastainen "ongelma", olen sairauslomalla pitkään ja olen ollut määräaikaisella eläkkeellä fyysisten ja psyykkisten syiden yhdistelmällä, mutta ihmiset aina kyselevät, että onko mitään töitä ollut ja kun sanon ei, tuntuu, että olettavat, että psyykkiset asiat vaan vaivaa.
Suhtaudun häneen arvokkaana ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä mä tietäisin, mistä syistä hänellä on eläke ja mitä se minulle kuuluu? Jos hän kertoisi, että hänellä on eläke, niin ajattelisin että jonkunlaiset kunnolliset perusteet sille on, koska varsinkin pysyvä eläke on vaikea saada. Itselläni on vähän päinvastainen "ongelma", olen sairauslomalla pitkään ja olen ollut määräaikaisella eläkkeellä fyysisten ja psyykkisten syiden yhdistelmällä, mutta ihmiset aina kyselevät, että onko mitään töitä ollut ja kun sanon ei, tuntuu, että olettavat, että psyykkiset asiat vaan vaivaa.
Kunnollinen peruste on nykyään potkupallo. Joskus se on perustellun ajattelun kentällä, joskus se on potkittu ihan muulle kentälle. Olen kuullut niin monta nyyhkytarinaa siitä että kun me ulkkaripari muutettiin tänne ja hankittiin lapsia ja asutaan edullisesti kaksikerroksisessa niin kuitenkin meidän pitää viikottaisella ravintolareissulla maksaa niiden lastenkin ruoat. Ai että. Me ollaan niin uhreja. Ja sinun kantis pitäisi kyllä tulla nyt kyllä lastenvahdiksi, tosin siis tunnen sinut vain työpaikan kautta eikä meillä ole mitään ihmissuhdetta mutta virittelen tässä nyt sellaista että vietettäiskö joskus vähän aikaa yhdessä ai niin voisko minun lapset tulla ja sitten etc etc. Niin siis minä käyn puolipäivätyössä ja sinä kokopäivätyössä mutta totta kai sinulla on enemmän aikaa hoitaa minun muksuja kuin minulla koska minä olen pyhä ulkkis ja sinä kantasuomalainen lattiarätti. Ei kiitti.
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudun häneen arvokkaana ihmisenä.
Miksi? Mitä se on tehnyt mikä sun mielestä antaa aihetta arvostukseen?
Jos mt-häiriöinen ja siksi eläkkeellä, tulee mieleen, että toiminta ja tekeminen on terapiaa myös.
Näin mt-häiriöistä läheistäni hoidetaan.
Mitä tarkoitat asiallisella keskustelulla, ap? Että vain tietyt mielipiteet saa sanoa ääneen?