Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Todistus valinta uudistus ja ensikertalaiskiintiöt
25.09.2020 |
Tuo uudistus heikentää ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä kouluun ellei todistus ole huippu hyvä. Harvaan yliopistoon pääsee ilman useampaa E:tä tai L:ää, ja suurin piirtein koko todistusvalinta kiintiö on varattu ensikertalaisille. Itse kirjoitin pari E:tä, pari M:ää, ja yhden C:n. Tämä todistus ei kuitenkaan riitä yhteenkään yliopistoon sille alalle jolle haluaisin. Enkä nyt ole hakemassa lääkikseen, oikikseen, kauppikseen, tai psykologiaan.
Nyt on sitten vaihtoehtona se että menen pääsykokeen kautta. Huono homma on vain se että ensikertalaisia otetaan kokeen kautta sisään vain muutama, koska kaikki loput ensikertalaiset menevät todistuksella. Suurin osa pääsykoepaikoista on varattu ei ensikertalaisille. Tämäkin on kyllä reilua, sillä eihän kaikkia paikkoja voi ensikertalaisille varata tietenkään. Mutta siis pointtini on että tosi monelle alalle on ensikertalaisena todella vaikea päästä ellei arvosanat ole ihan huippu luokkaa. Tuntuu vain epäreilulta että mun todistus ei kelpaa mihinkään, vaikka se on mielestäni ihan hyvä. Tästä seuraa vain se että ajattelen todistuksena olevan ihan p*ska koska se ei kelpaa kouluille. Ärsyttää myös että esimerkiksi yliopistot mainostavat sivuillaan että "kyllä heille pääsee ilman E:tä ja L:ää". No ei kyllä pääse. Turun yliopiston sivuillakin joku taulukko jossa muka näkyy että 68% pääsee M todistuksella sisään.
Miksi se vanha valintatapa piti muuttaa? Oli paljon parempi. Mielestäni tämä uusi ei kyllä mitenkään tule vähentämään välivuosia kuten olisi tarkoitus. Päin vastoin. Suurin osa ylioppilaista kirjoittaa C tai M paperit. Vain 15% saa E:tä ja 5% L:ää. Ja sitten nuo vievät kaikki paikat ja loput joutuvat pääsykokeisiin joiden kautta pääsee vain muutamia ensikertalaisia. Tuon uudistuksen tultua ajattelin että ei tarvitse enää huippu arvosanoja sisäänpääsyyn, koska nythän yli puolet valitaan todistuksella. No se oli väärä luulo. Edelleen tarvitaan huippu paperit, joihin suurin osa ei todellakaan yllä. Ja joo voihan niitä arvosanoja korottaa, mutta se vasta välivuosia lisääkin kun kaikki pitäisi korottaa vähintään E:ksi että olisi joku mahdollisuus päästä todistuksella.
Tuo uudistus on lisäksi epäreilu myös niille jotka eivät ole ensikertalaisia.
Käytännössä yhteishauissa eivät menesty enää muut kuin ne jotka ovat kirjoittaneet huippu arvosanat. Kun edes hyvällä todistuksella ei pääse. Pakko olla se huippu.
Onko tuo minun todistukseni esimerkiksi muka oikeasti niin huono ettei sillä ole mitään arvoa?
Kommentit (31)
Ainut hyvä puoli todistusvalinnassa on se, että yo-kirjoitukset ovat 2 kertaa vuodessa, kun taas yliopistossa pääsykokeet kerran vuodessa. No siihen se jääkin. Lukiot on pullistellu jo tänä syksynä uusijoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että se c tuli äikästä. Käy korottamassa arvosanoja
Äidinkieli taitaa olla niitä harvoja aineita, joiden korottaminen on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Mikä lie on kirjoitustapa (persoonallinen) ja kielen osaamistaso (aikaa ollut 18v. oppia), niin sitä ei enää tuossa vaiheessa muuteta.
Helpommalla pääsee, kun pänttää biologian, uskonnon tai filosofian kirjat. Siellä pisteytys menee pitkälti ulkoluvun mukaan, mitä on helpompi kehittää kuin (kirjallista) ilmaisukykyä. Tuntui muutenkin se lukion äidinkielen arviointi arpomiselta.
Biologiasta en osaa sanoa, mutta ainakaan uskonnossa ja filosofiassa ei ulkoluvulla saada pisteitä, vaan siellä nimenomaan haetaan ihan samoja asioita kuin äidinkielessä, eli syvälukutaitoa ja lähdekriittisyyttä.
Kypsyyskokeessa on ideana, että siellä vilautetaan yleissivistystä. Kyllähän aina voi korottaa, mutta se vaatii aika paljon ja monipuolista työtä.
Olen tuntenut sekä peruskoulusta että lukiosta tapauksia, joilla on rivi kymppejä/älliä aineista, lukuun ottamatta äidinkieltä. Siis niitä älliä on myös muista kielistä, kuten ruotsista ja englannista. Halu saada hyviä numeroita, lukutekniikat, oppimiskyky sekä ymmärrys keskeisestä sisällöstä ovat siis halussa. Siitä on turha keskustella.
Enpä siis sanoisi, että yleissivistyksessä ja syvälukutaidossa, tai mitä näitä nyt onkaan, on vikaa. Jos kyse olisi yleissivistyksestä, eiköhän sen pitäisi kantaa koko spektrin läpi, äidinkieli mukaan lukien. Vaan kun ei kanna.
Kuten sanottua, äidinkieltä on opittu kehdosta saakka ja ajattelutavat sekä itselle tyypillinen ilmaisu ovat osa persoonaa. Niitä on kovin vaikea muokata enää 18v. iässä. Helpommalla pääsee, kun pänttää muut aineet.
Kiittäkää Grahn-Laasosta tästä uudistuksesta. Ennen oli pääsykokeet. Nyt on kohta Ruotsin tilanne jossa kaikilla rivi L:ää ja todistus 10. Mites sitten erotellaan 😊?
Ainiin ups. Lisää kiintiöitä amatööreille ja alanvaihto vaikeemmaks. Sitten ihmetellään miksi on niin paljon työttömiä. Koska et pääse edes vaihtamaan alaa työllisyyttä parantaaksesi! Kiitos kun lisäätte painetta tietää jo 15v "mikä minusta tulee isona". Sitten kun valinta on väärä niin loppuelämä pilalla.
Mitään joustavia alanvaihtoväyliähän ei ole. Vaikka niistä lässytetään. Jos onkin niin kyse on jostain tietyistä marginaalialoista ja muutamasta paikasta. Ainoa tapa paeta kuopasta on ulkomaiset koulutukset.
Sitten vielä se, että koulutusmääriä lisätään. Joo okei varmaan rajat laskee aloilla hiukan mutta mistä ihmeestä näille keksitään työtä?? Minun alallekin tulossa 50 tyypin lisäys per vuosi ja hyvä kun ennenkään sai töitä.
Joku järki päähän nyt oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä ns. elinikäistä oppimista tueta tällä uudistuksella! Alan vaihtaminen tehty vaikeaksi. Pitäisi siis tietää 16-v. ala, tehdä lukiossa oikeat ja mahdollisimman optimaaliset ainevalinnat ja kirjoittaa ne L/E -tasoisesti. Tämä on se ainoa oikea polku ja muut valinnat vie sivupoluille, joista pahimmillaan eksyy vuosikausiksi tai jopa lopullisesti menettäen samalla omanarvontunnon 😔 Sääliksi käy nykynuoria ja nuoria aikuisia...
Tottakai. Suomalaisten myöhäinen valmistuminen on ollut elinkeinoelämälle kuin kivi kengässä jo monta vuosikymmentä. Mistä muualta ne saavat 25-vuotiaita alan ammattilaisia, joilla on vuosien kokemus, kun tunkemalla suomalaiset nuoret "putkeen". Putkeen on turha kivuta enää, jos sieltä on kerran pudonnut. Yo-kirjoitukset ja ensikertalaispisteet toimittavat karsintamenettelynä. Ei enää jumittavia sisäänpääsykokeita, joissa junnasivat jopa ne laudaturin oppilaat ja 6. kertaa sisään yrittävät. Se on nyt kerrasta poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että se c tuli äikästä. Käy korottamassa arvosanoja
Äidinkieli taitaa olla niitä harvoja aineita, joiden korottaminen on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Mikä lie on kirjoitustapa (persoonallinen) ja kielen osaamistaso (aikaa ollut 18v. oppia), niin sitä ei enää tuossa vaiheessa muuteta.
Helpommalla pääsee, kun pänttää biologian, uskonnon tai filosofian kirjat. Siellä pisteytys menee pitkälti ulkoluvun mukaan, mitä on helpompi kehittää kuin (kirjallista) ilmaisukykyä. Tuntui muutenkin se lukion äidinkielen arviointi arpomiselta.
Biologiasta en osaa sanoa, mutta ainakaan uskonnossa ja filosofiassa ei ulkoluvulla saada pisteitä, vaan siellä nimenomaan haetaan ihan samoja asioita kuin äidinkielessä, eli syvälukutaitoa ja lähdekriittisyyttä.
Kypsyyskokeessa on ideana, että siellä vilautetaan yleissivistystä. Kyllähän aina voi korottaa, mutta se vaatii aika paljon ja monipuolista työtä.
Olen tuntenut sekä peruskoulusta että lukiosta tapauksia, joilla on rivi kymppejä/älliä aineista, lukuun ottamatta äidinkieltä. Siis niitä älliä on myös muista kielistä, kuten ruotsista ja englannista. Halu saada hyviä numeroita, lukutekniikat, oppimiskyky sekä ymmärrys keskeisestä sisällöstä ovat siis halussa. Siitä on turha keskustella.
Enpä siis sanoisi, että yleissivistyksessä ja syvälukutaidossa, tai mitä näitä nyt onkaan, on vikaa. Jos kyse olisi yleissivistyksestä, eiköhän sen pitäisi kantaa koko spektrin läpi, äidinkieli mukaan lukien. Vaan kun ei kanna.
Kuten sanottua, äidinkieltä on opittu kehdosta saakka ja ajattelutavat sekä itselle tyypillinen ilmaisu ovat osa persoonaa. Niitä on kovin vaikea muokata enää 18v. iässä. Helpommalla pääsee, kun pänttää muut aineet.
Ei se persoonasta johdu vaan kyvystä ymmärtää kieltä. Paras tapa oppua on lukea paljon kirjallisuutta eikä se silti kaikille auta.
Jakauma on kuitenkin sama, 5% vain saa L.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisköhän Niinistöä vähän valistaa tästä ongelmasta? Tuskin sekään olisi A:n todistuksella kouluttautunut juristiksi tänä aikana! Veijaripoika oli, todistuksessa 2C2A ja silti sai paremman mahdollisuuden edetä kuin nykynuoret M todistuksella. Vois Niinistö vähän ärähtää ja pistettäis hakuprosessi uusiksi 😊
Kuka lahjakas sanaseppo ottaa asiakseen rustata presidentillemme?
Ei ole mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä, vaan pelkästään ensikertalaisten sekä KAIKKIEN kiintiöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän Niinistöä vähän valistaa tästä ongelmasta? Tuskin sekään olisi A:n todistuksella kouluttautunut juristiksi tänä aikana! Veijaripoika oli, todistuksessa 2C2A ja silti sai paremman mahdollisuuden edetä kuin nykynuoret M todistuksella. Vois Niinistö vähän ärähtää ja pistettäis hakuprosessi uusiksi 😊
Kuka lahjakas sanaseppo ottaa asiakseen rustata presidentillemme?
Että Niinistö oikein ärähtäis.
Ja sitten kaiki on hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän Niinistöä vähän valistaa tästä ongelmasta? Tuskin sekään olisi A:n todistuksella kouluttautunut juristiksi tänä aikana! Veijaripoika oli, todistuksessa 2C2A ja silti sai paremman mahdollisuuden edetä kuin nykynuoret M todistuksella. Vois Niinistö vähän ärähtää ja pistettäis hakuprosessi uusiksi 😊
Kuka lahjakas sanaseppo ottaa asiakseen rustata presidentillemme?
Että Niinistö oikein ärähtäis.
Ja sitten kaiki on hyvin.
Oli kyllä tarkoitettu näkökannaksi, joka avais vähän ymmärtämään, että ennen tämä(kin) asia oli paremmin, kun ei ajateltu ainoastaan sitä, miten saada ihminen tuottamaan veroja mahd nopeesti eikä sallita erehdyksen polkuja. Mut takerruit sit tuohon ärähtelyyn, joks oli kyllä sarkastiseksi tarkoitettu 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että se c tuli äikästä. Käy korottamassa arvosanoja
Äidinkieli taitaa olla niitä harvoja aineita, joiden korottaminen on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Mikä lie on kirjoitustapa (persoonallinen) ja kielen osaamistaso (aikaa ollut 18v. oppia), niin sitä ei enää tuossa vaiheessa muuteta.
Helpommalla pääsee, kun pänttää biologian, uskonnon tai filosofian kirjat. Siellä pisteytys menee pitkälti ulkoluvun mukaan, mitä on helpompi kehittää kuin (kirjallista) ilmaisukykyä. Tuntui muutenkin se lukion äidinkielen arviointi arpomiselta.
Biologiasta en osaa sanoa, mutta ainakaan uskonnossa ja filosofiassa ei ulkoluvulla saada pisteitä, vaan siellä nimenomaan haetaan ihan samoja asioita kuin äidinkielessä, eli syvälukutaitoa ja lähdekriittisyyttä.
Kypsyyskokeessa on ideana, että siellä vilautetaan yleissivistystä. Kyllähän aina voi korottaa, mutta se vaatii aika paljon ja monipuolista työtä.
Olen tuntenut sekä peruskoulusta että lukiosta tapauksia, joilla on rivi kymppejä/älliä aineista, lukuun ottamatta äidinkieltä. Siis niitä älliä on myös muista kielistä, kuten ruotsista ja englannista. Halu saada hyviä numeroita, lukutekniikat, oppimiskyky sekä ymmärrys keskeisestä sisällöstä ovat siis halussa. Siitä on turha keskustella.
Enpä siis sanoisi, että yleissivistyksessä ja syvälukutaidossa, tai mitä näitä nyt onkaan, on vikaa. Jos kyse olisi yleissivistyksestä, eiköhän sen pitäisi kantaa koko spektrin läpi, äidinkieli mukaan lukien. Vaan kun ei kanna.
Kuten sanottua, äidinkieltä on opittu kehdosta saakka ja ajattelutavat sekä itselle tyypillinen ilmaisu ovat osa persoonaa. Niitä on kovin vaikea muokata enää 18v. iässä. Helpommalla pääsee, kun pänttää muut aineet.
Ei se persoonasta johdu vaan kyvystä ymmärtää kieltä. Paras tapa oppua on lukea paljon kirjallisuutta eikä se silti kaikille auta.
Jakauma on kuitenkin sama, 5% vain saa L.
Toki jakauma on sama, koska arvostelu tähtää tähän kuuluisaan gaussin käyrään kaikissa aineissa. Kupletin juoni onkin se, että äikän ällä ei korreloi muiden aineiden kanssa. Jos kirjoitat reaaliaineesta ällän ja äidinkielestä cumun, nostat helpommin jonkin toisen reaaliaineen ällään kuin äidinkielen. Panos-tuotos -suhteella tarkastellen äikännumeron korottaminen on turhaa touhua.
Mainitsemasi elinikäiset, kaunokirjalliset harrastukset vain vahvistavat käsitystä äidinkielen luonteesta; sen suhteen asiat lyötiin lukkoon jo monta vuotta ennen kirjoituksia, jopa ennen lukiota.
Arvostelun luonne antaa myös ymmärtää, että kyseessä ei ole enää varsinaisesti tiede- tai tietoaine, jos nyt kieliä voi sillä tavalla edes ymmärtää. Suomen kielen arvostelu tyylitaitoineen antaa ymmärtää, että kyseessä on taideaine. Vieraita kieliä ei arvioida samalla mittapuulla. Niistä saa kohtuuhyvän arvosanan ahkeroimalla, äidinkielestä ei koskaan.
Alue: Aihe vapaa
Ei kyllä ns. elinikäistä oppimista tueta tällä uudistuksella! Alan vaihtaminen tehty vaikeaksi. Pitäisi siis tietää 16-v. ala, tehdä lukiossa oikeat ja mahdollisimman optimaaliset ainevalinnat ja kirjoittaa ne L/E -tasoisesti. Tämä on se ainoa oikea polku ja muut valinnat vie sivupoluille, joista pahimmillaan eksyy vuosikausiksi tai jopa lopullisesti menettäen samalla omanarvontunnon 😔 Sääliksi käy nykynuoria ja nuoria aikuisia...