Hei te, köyhät työssäkävijät
Valmistuin juuri ammattiin ja mieheni valmistui pari vuotta aikaisemmin. Aloitimme heti valmistuttuamme työelämän ja molemmat sai suht. pian vakituisen paikan. Meillä molemmilla on takana vuosien opiskelijaelämä ja pienellä rahalla toimeentuleminen on hyvinkin tuttua. Aina opiskellessani vain odottelin valmistumista ja että pääsen palkkatulojen ääreen, mutta mitä vielä! Verottaja nappaa kivan summan palkasta + eletään ilman opiskelija-alennuksia, asutaan halvassa vuokra-asunnossa ja maksellaan opintolainoja, niin samanverranhan tässä melkein jää elämiseen kuin silloin! Minulle tuli ikävänä yllätyksenä tämä työntekijöiden köyhyys. Vauvakuume on kova ja yritämme laittaa mahdollisimma paljon säästön rahaa, meillä ei ole autoa, käytämme kirppiksiä ym. Voin rehellisesti sanoa, että harmittaa kaikki uutisen toimeentulolla elävistä niin paljon, että ihan itkettää. Heille jää sama raha käytettäväksi, vaikka maakaavat vaan päivät kotona. Miten tämä voi olla mahdollista? Opiskelijan jouduin illat käymään töissä koulupäivien jälkeen, että sai edes vuokran maksettua. Miksi ihmeessä työttömyyttä kannatetaan näin paljon? Tämä on ihan älytöntä! Sanokaa joku minulle, ettei se pidä paikkaansa.
Meillä on haaveena ostaa oma asunto, mutta pankissa kertoivat, että tulisi olla asunnon hinnasta 10-15% säästettynä. Meillä on kovan säästämisen jälkeen kertynyt 5000e.. Emme saa ostettua asuntoa vielä moneen vuoteen, ainakaan pääkaupunkiseudulta. Miten joillakin ihmisillä on mahdollista ostaa kesämökkikin?
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 00:54"]
Kuinka niin työssäkäyvät ja lisäksi toimeentulotukea saavat vain makoilevat kotona? Ilmiselvästi et ole nähnytkään pienituloisia töitätekeviä - todella pienituloiset joutuvat hakemaan sitä toimeentulotukea sen palkkansa rinnalle. Tosiasia on, että työkykyisistä suurinosa toimeetulonsaajista kuuluu tähän ryhmään.
Otapa siis asioista selvää!
[/quote]Työn täytyy olla jo todella tärkeää jos haluaa toimeentulotukiasiakkaanakin mennä töihin....
Hei ihmiset aatelkaa pikkasen, jos haluat hyvältä paikalta ja hyvä kuntoisen asunnon, niin että te sitä saa Rovaniemeltäkään 15000€
Eikä 50000 saa hyväkuntoisia asuntoa Rovaniemeltä jos haluaa sen hyvältä paikalta.
Molemmat heti maanantaiaamuna ilmoittamaan pomolle että nostatte joulukuusta alkaen 200 euroa enemmän palkkaa. Voitte tehdä näin jos olette opiskelleet asiallisen ammatin, mielummin yliopistossa.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 08:11"]
Eikä 50000 saa hyväkuntoisia asuntoa Rovaniemeltä jos haluaa sen hyvältä paikalta.
[/quote]
Tämä on minua aina ihmetyttänyt, miksi kaikkien pitäisi saada luksusasunto trendikkäältä alueelta, koti se on vaikka ei olisi kaikki palvelut kävelymatkan päässä ja remonttia voi tehdä pikkuhiljaakin. On eroja kuitenkin palkoilla ja palkoilla, kannattaa miettiä jo ammatinvalintaa tehdessä, mihin haluaa sen palkkansa riittävän.
Usein on taloudellisesti vähän tiukempaa alussa kun pitää vielä maksella lainpja takaisin, mutta kyllä se siitä. Tässä omat vinkkini:
-tarkistakaa voisitteko asua edullisemmin, jolloin vuokra ei veisi niin paljon kuussa (= muutto pienempään asuntoon). Itse asuttiin aluksi miehen kanssa tosi pienessä kämpääs juuri sääästösyistä.
-kun ei vielä ole lapsia, voisitteko tehdä vähän enemmän töitä kartuttaaksenne säästöjä. Esim. osa-aikaista tai keikkaa henkilöstönvälityksen kautta (esim. seure) tai muuten. Esim. itse olin töissä hotellissa aamiaistarjoilussa viikonloppuisin.
-tsekatkaa kulutustottumuksenne. Yllättävän suuria summia säästää, kun tarkastaa rahankäyttötottumuksiaan. Vaatteita kirpparilta, kirjat ja lehdet kirjastosta, auto pois jos ei aivan välttämätön jne.
Meillä elettiin pari vuotta valmistumisen jälkeen tosi nuukasti, mutta se ei ahdistanut koska ajattelimme että se on väliaikaista. "Kun jaksetaan nyt tsempata, on sitten jatkossa asiata paljon paremmin" ajateltiin. Kun oltiin saatu velat posi ja rahaa säästöön, ostettiin oma kämppä ja se oli mielestäni tosi fiksu juttu. Lainanlyhennyksiä maksamalla maksaa omaa auntoa, ei vieraalle vuokraa. Nyt kämppä on jo melkein velaton ja asumme tässä tyytyväisenä pienen esikoisemme kanssa. Neliöitä on edelleen monen mielestä vähän (80) mutta me mahdutaan tähän ihan hyvin, kun ei olla haalittu tavaraa liiaksi.
Tsemppiä siis, kyllä se siitä helpottaa kun teette nyt fiksuja päätöksiä ja pidätte positiivista mieltä yllä!
Minä olen aloittanut työelämäni todella pienellä palkalla v 95 ja siitä sitten noussut koko ajan parempiin tehtäviin, joista maksetaan enemmän. Nyt asun hyvässä asunnossa kivalla paikalla, kaikki on hyvin ja palkka on ok. Mutta sitä rakensin monta vuotta...opintolainat mekin on maksettu, kaksi lasta ovat nyt teinejä. Ei olisi ikinä kannattanut vaihtaa kotona makaavan kanssa osia. Ttyöterveyshuolto, palkallinen loma jne ovat alussakin ihan kivoja juttuja.
Säästätte paljon, ja teillä ei siksi ole rahaa muuhun kulutukseen? Niinhän se monella aluksi menee. Onko opintolainaa vielä monta vuotta jälkellä?
Ajattelevatko nykynuoret, ettei opiskelujen jälkeen aloiteta pienestä? Jos mennään vain omilla rahoilla, ei perityillä, niin sitten keskituloistenkin on vain vedettävä kukkaro tiukalle jos haaveilee ns. normaalielämästä, eli omasta kodista ja itse elätetyistä lapsista.
Me ollaan nyt maksettu asuntoa kymmenen vuotta, ja vielä on melkein toiset jäljellä. Aloitettiin yksiöstä, nyt on kolmas asunto ja neliö kivassa kaupunginosassa Helsingisä. Tosin edelleen kerrostaloasunto. Nyttemmin elintaso on tosin kasvanut niin, että voimme tehdä joka kesä 10 päivän matkan jonnekin historiallisesti mielenkiintoiseen kohteeseen. Ei olisi onnistunut vielä viisi vuotta sitten, mutta palkat ovat nousseet osaamisen myötä. Edelleen silti lasketaan kuukaisittainen ruokabudjetti ja mietitään tarkasti aikuisten talvikenkäostokset. Keittiöremontti voisi olla mahdollinen lähivuosina, mutta sitten sohvaa ei uusita. Mutta minusta se on normaalia elämää. Rajallisilla resursseilla tehdään valintoja.
Tsemppiä ap:lle! Uskon että arki on pettymys jos olit odottanut muuta. Mutta ehkä saat vähitellen käännettyä katseen siitä mitä et saa, siihen mitä saat kun nyt pääset vihdoin rakentamaan omaa?
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 01:40"]
Käytin tuota 50 000 euron asuntoa esimerkkinä, kun ap sanoi säästäneensä 5000 euroa ja tarvitsevansa väh. 10 % käsirahaan. En ajattele, että hän edes niin halvan asunnon haluaa. Tarkoitus oli vain näyttää, että pienikin summa riittää.
Kajaanista saa yli 60 neliön kolmion 15 000 eurolla.
[/quote]
Kajaanista Helsinkiin on aika pitkä työmatka.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 01:40"]Käytin tuota 50 000 euron asuntoa esimerkkinä, kun ap sanoi säästäneensä 5000 euroa ja tarvitsevansa väh. 10 % käsirahaan. En ajattele, että hän edes niin halvan asunnon haluaa. Tarkoitus oli vain näyttää, että pienikin summa riittää.
Kajaanista saa yli 60 neliön kolmion 15 000 eurolla.
[/quote]
Mitä v*ttua jonkun Kajaanin kaltaisen kuolevan peräkylän asuntotarjonta tähän kuuluu? Tottakai jostain peräkylästä saa asuntoja halvalla kun työpaikkoja ei ole eikä koskaan tule. Itse tienaan bruttona 1900 kuussa ja vaikea sillä on elättää perhettä pienelläkin paikkakunnalla. Palkka ei ole noussut viiteen vuoteen kuin pari sataa mutta hinnat sitäkin enemmän ja sen kyllä tuntee kukkarossa. Minua tympäisevät nuo valittavat yliopisto opiskelijat jotka kertovat kuinka vähällä rahalla joutuvat elämään. Heillä on kuitenkin valmistuttuaan luvassa hyväpalkkainen työpaikka kun tavallisella duunarilla koko elämä on samaa sinnittelyä.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 00:54"]
Kuinka niin työssäkäyvät ja lisäksi toimeentulotukea saavat vain makoilevat kotona? Ilmiselvästi et ole nähnytkään pienituloisia töitätekeviä - todella pienituloiset joutuvat hakemaan sitä toimeentulotukea sen palkkansa rinnalle. Tosiasia on, että työkykyisistä suurinosa toimeetulonsaajista kuuluu tähän ryhmään.
Otapa siis asioista selvää!
[/quote]Työn täytyy olla jo todella tärkeää jos haluaa toimeentulotukiasiakkaanakin mennä töihin....
[/quote]
Eikö terveen aikuisen elämään kuulu työnteko lukuunottamatta ehkä lastensaantia? työssäkäydään, jotta saadaan elanto. Työn ei tarvitse olla ns. kovin tärkeää, mutta terveen aikuisen itsetunnolle on tärkeää, että osallistuu itse oman itsensä elättämiseen, vaikka kaikkea elatusta ei työstä ehkäpä sen epäreilun palkan takia voisikaan maksaa.
Ihme valittaja olet, mikä estää hommaamasta korkeakoulu tutkintoa?
T. Mies
34: Miehellä ei taida sellaista olla oikeinkirjoituksesta päätellen.
Suosittelen töiden etsimistä hieman syrjempää kuin PK-seudulta. Kyllä töitä tehdään, eletään ja asutaan pienemmissä ja halvemmissakin kaupungeissa. Jo Tampereella asuminen tulee paljon halvemmaksi, koska n. 20 km säteellä löytyy jo aika edullisia asuntoja, esim. Nokialta.
Jos säästämiseen tai työnhakuun PK-seudun ulkopuolella ei ole _mitään_ mahdollisuuksia, on tyydyttävä siihen, mitä saa esimerkiksi 50.000€:llä. Ja kyllä silläkin hinnalla saa aina joitain asuntoja, esimerkiksi vaikka Riihimäeltä. Ainakin yksi kaksio löytyi alle 50 tuhatta, toinen kaksio oli hinnaltaan 54 tuhatta (tingittynä 49.000?). Oletteko harkinneet vaihtoehdoksi ASOa?
Eikä se ensimmäinen oma asunto voi tietenkään olla mikään luxuslukaali. Kannattaa ihan suosiolla etsiä peruskuntoisia kerrostaloasuntoja, ja opetella tekemään pientä remonttia. Sopivassa tilanteessa voi remontoidusta kämpästä saada ihan mukavankin voiton, kun haluaa vaihtaa tilavampaan.
Olemme vaimoni kanssa myöskin molemmat pienipalkkaisella, korkeakoulutusta vaativilla aloilla. Myönnän, olimme todella onnekkaita, kun saimme työpaikat muuttotappiokaupungista. Ostimme reilu vuosi sitten oman, remontoidun kolmion, jonka myyntihinta oli 38.000€, tällä hetkellä siitä on lainaa jäljellä noin 5.000€+yhtiölainat (säästöjä oli molemmilla). Lähitulevaisuudessa suunnittelemme omakotitalon ostoa, alle sadalla tuhannella täältä saa ihan asumiskelpoisen pikku talon.
Pienipalkkaiset ihmiset: koettakaa ihmeessä mahdollisuuksien mukaan etsiä kovasti töitä halvemmista, pienemmistä kaupungeista, jos se vain suinkin on mahdollista. Pääsette pienellä riskillä ja lainalla omistusasujiksi, työmatkat ovat maltillisia, muutkin elämisen kustannukset muodostuvat usein pienemmiksi.
Töitä kyllä löytyy muuttotappiokaupungeistakin, jos jaksaa etsiä. Kannattaa muistaa, että synkimpien työttömyysalueiden ja PK-seudun väliin asettuu aika paljon erilaisia kaupunkeja, joissa on ihan kohtalaiset työmarkkinat, mutta suht' edulliset hinnat.
Tsemppiä!
Ap:n tilanne kuulostaa mulle ihan normaalilta. Kun saatte opintolainat maksettua pois, on parempi tilanne asuntolainaan. Teitä on kuitenkin kaksi maksajaa: Yksinhuoltajilla tilanne on vielä paljon tiukempi. Noin se vain menee, alhaalta aloitetaan. Pikkuhiljaa palkka nousee. Itsellä nyt 6 vuodessa palkka noussut n. 1000€. Ja tässä välissä kaksi mammalomaa joiden aikana palkkakehitys pysähtynyt. Ja vaikka se palkka kuinka nousee aina verot vie enemmän ja enemmän, netto kasvaa tosi hitaasti ja pieninä paloina. Tsemppiä! Älä masennu! Hyvin teillä menee!
Eikö työn tekemisen tarkoitus ole elättää itsensä, ja siihenhän te kykenette mainiosti? Toinen vaihtoehto, varsinkin jos haluatte kaiken sosiaaliturvankin lakkauttaa, olisi kuolla nälkään. Jos taas haluaa hyväpalkkaisen työn josta jää säästöön niin sitten on kouluttauduttava sellaiselle alalle, mistä maksetaan parempaa palkkaa.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 07:54"]Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa ollaan kateellisia perusturvan varassa eläville. Usko huviksesi että ne kotona makaavat tukien nauttijat ovat vielä paljon tiukemmilla kuin sinä ja ovat samassa jamassa kuolemaansa asti, paitsi ehkä luultavasti tuet tulee vielä heikkenemään tulevaisuudessa. Sinulla sen sijaa alkaa elämä pikkuhiljaa helpottamaan talouden suhteen.
Mutta joo, tottahan se on että tuet, tulosidonnaiset maksut ja verotus pitää huolen siitä että keskituloisella ei ole kovin paljon enempää rahaa käytettävissä pakolisten menojen ulkopuolella, kuin tukien varassa elävällä.
[/quote]
Oileassa olet pikkuporvari on katkera köyhän saamasta ruoka-apu kassistskin. Ilmeisesti köyhiempitäisi joutua kerjäämään kaduilla ja näkemään nälkää.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 07:54"]Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa ollaan kateellisia perusturvan varassa eläville. Usko huviksesi että ne kotona makaavat tukien nauttijat ovat vielä paljon tiukemmilla kuin sinä ja ovat samassa jamassa kuolemaansa asti, paitsi ehkä luultavasti tuet tulee vielä heikkenemään tulevaisuudessa. Sinulla sen sijaa alkaa elämä pikkuhiljaa helpottamaan talouden suhteen.
Mutta joo, tottahan se on että tuet, tulosidonnaiset maksut ja verotus pitää huolen siitä että keskituloisella ei ole kovin paljon enempää rahaa käytettävissä pakolisten menojen ulkopuolella, kuin tukien varassa elävällä.
[/quote]
Oileassa olet pikkuporvari on katkera köyhän saamasta ruoka-apu kassistskin. Ilmeisesti köyhiempitäisi joutua kerjäämään kaduilla ja näkemään nälkää.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 13:15"]Suosittelen töiden etsimistä hieman syrjempää kuin PK-seudulta. Kyllä töitä tehdään, eletään ja asutaan pienemmissä ja halvemmissakin kaupungeissa. Jo Tampereella asuminen tulee paljon halvemmaksi, koska n. 20 km säteellä löytyy jo aika edullisia asuntoja, esim. Nokialta.
Jos säästämiseen tai työnhakuun PK-seudun ulkopuolella ei ole _mitään_ mahdollisuuksia, on tyydyttävä siihen, mitä saa esimerkiksi 50.000€:llä. Ja kyllä silläkin hinnalla saa aina joitain asuntoja, esimerkiksi vaikka Riihimäeltä. Ainakin yksi kaksio löytyi alle 50 tuhatta, toinen kaksio oli hinnaltaan 54 tuhatta (tingittynä 49.000?). Oletteko harkinneet vaihtoehdoksi ASOa?
Eikä se ensimmäinen oma asunto voi tietenkään olla mikään luxuslukaali. Kannattaa ihan suosiolla etsiä peruskuntoisia kerrostaloasuntoja, ja opetella tekemään pientä remonttia. Sopivassa tilanteessa voi remontoidusta kämpästä saada ihan mukavankin voiton, kun haluaa vaihtaa tilavampaan.
Olemme vaimoni kanssa myöskin molemmat pienipalkkaisella, korkeakoulutusta vaativilla aloilla. Myönnän, olimme todella onnekkaita, kun saimme työpaikat muuttotappiokaupungista. Ostimme reilu vuosi sitten oman, remontoidun kolmion, jonka myyntihinta oli 38.000€, tällä hetkellä siitä on lainaa jäljellä noin 5.000€+yhtiölainat (säästöjä oli molemmilla). Lähitulevaisuudessa suunnittelemme omakotitalon ostoa, alle sadalla tuhannella täältä saa ihan asumiskelpoisen pikku talon.
Pienipalkkaiset ihmiset: koettakaa ihmeessä mahdollisuuksien mukaan etsiä kovasti töitä halvemmista, pienemmistä kaupungeista, jos se vain suinkin on mahdollista. Pääsette pienellä riskillä ja lainalla omistusasujiksi, työmatkat ovat maltillisia, muutkin elämisen kustannukset muodostuvat usein pienemmiksi.
Töitä kyllä löytyy muuttotappiokaupungeistakin, jos jaksaa etsiä. Kannattaa muistaa, että synkimpien työttömyysalueiden ja PK-seudun väliin asettuu aika paljon erilaisia kaupunkeja, joissa on ihan kohtalaiset työmarkkinat, mutta suht' edulliset hinnat.
Tsemppiä!
[/quote]
Koita nyt tajuta että niitä töitä ei vain ole pienillä paikkakunnilla kaikille tavallisille duunareille. Pakko on muuttaa etelään jollet halua haaskata parhaita työvuosiasi kortistossa.
Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa ollaan kateellisia perusturvan varassa eläville. Usko huviksesi että ne kotona makaavat tukien nauttijat ovat vielä paljon tiukemmilla kuin sinä ja ovat samassa jamassa kuolemaansa asti, paitsi ehkä luultavasti tuet tulee vielä heikkenemään tulevaisuudessa. Sinulla sen sijaa alkaa elämä pikkuhiljaa helpottamaan talouden suhteen.
Mutta joo, tottahan se on että tuet, tulosidonnaiset maksut ja verotus pitää huolen siitä että keskituloisella ei ole kovin paljon enempää rahaa käytettävissä pakolisten menojen ulkopuolella, kuin tukien varassa elävällä.