Lue keskustelun säännöt.
"Ota sä yksi lapsi, mä otan toisen"
29.11.2013 |
Meillä on ero tulossa - tosin vasta ehkä noin puolen vuoden päästä muutetaan erilleen. Mies on sanonut, että jos erotaan, hän muuttaa takaisin omaan kotikaupunkiinsa n. 4 tunnin ajomatkan päähän. Tasan jaettu yhteishuoltajuus ei siis tulisi kuuloonkaan. Nyt tällä viikolla mies heitti otsikon lauseen. En silloin reagoinut, kun se oli vähän niin kuin sivulause, mutta se jäi vaivaamaan... Eihän niin missään tapauksessa kannata tehdä??
Poden muutenkin hirveän huonoa omaatuntoa siitä, jos lapset eivät näe isäänsä kuin kerran pari kuussa, koska tiedän miten rakkaita lapset on isälle ja isä lapsille. Mutta avioliitosta ei tule enää mitään tai yhteiselostakaan.
Pääseekö huonosta omastatunnosta koskaan eroon? Vai onko sen kanssa vain opittava elämään luottaens iihen, että on tehnyt oikean ratkaisun, vaikkei aina siltä tuntuisikaan...?
(Ja vielä siis tarkennus: eroa on mietitty pari vuotta ja apua haettu ja huonommaksi menee koko ajan silti. Olen todella varma siitä, että ero on oikea ratkaisu minun ja mieheni väleihin, mutta lasten takia pelottaa.)
Kommentit (15)
Kukaan lastenvalvoja tai tuomioistuin ei kyllä vahvista sopimusta jossa lapset erotetaan toisistaan. Anna ne lapset sitten isälle jos harmittaa että eivät näe isäänsä? Itsehän se muuttaa.
Ps. Yhteishuoltajuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa missä lapsi asuu ja ketä tapaa ja miten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tiedän, yritin sillä vaan lyhyesti kuvata sitä tilannetta jossa lapset asuu ja elää tasan puoliksi molempien vanhempien luona.
Tiedätkö, olen miettinyt tuota lasten pois antamistakin (vaikka kurkkua kuristaa edes ajatella sitä... ja heti kuristaa kurkkua myös se,e ttä mies mahtaa tuntea ihan samoin...) mutta en usko että se on hyvä ajatus. Enkä sano ilkeilläkseni tai mitään, vaan miehellä erinäisten sairauksien takia on vaikea huolehtia jo omista asioistaan, saati sitten omista ja lasten. Sehän tässä liitossa on pitemmän päälle hiertänytkin, että lasten lisäksi minun pitää vahtia miestäni. (Ja ihan eri mittakaavassa kuin ns. normaalisti saamatonta miestä...)
ap
Höh taas. Tota tapahtuu todella paljon eikä siihen mitään oikeuden päätöstä tarvitse. Riittää kun koko perhe on päätöksen takana ja piste.
Esim. Loirin pojat, Neumannin pojat tulee mieleen julkisuudesta ja taviksia on paljon.
Tunnut todella vastenmieliseltä ihmiseltä, etkö ymmärrä että toista pitää tukea myös silloin kun hänellä menee huonosti? Antakaa lapset kokonaan pois, tunnekylmä äiti opettaa myös lapset omaan napaan tuijottajiksi.
Kyllä vaan niitä lapsia voi ns jakaa... Eli ihan sen mukaan, mikä parhaalta tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 21:09"]
Tunnut todella vastenmieliseltä ihmiseltä, etkö ymmärrä että toista pitää tukea myös silloin kun hänellä menee huonosti? Antakaa lapset kokonaan pois, tunnekylmä äiti opettaa myös lapset omaan napaan tuijottajiksi.
[/quote]
:D :D :D palstatrolli taas heräilee sieltä :D :D
Tiesitkö sinä, että KUN toinen tukee ja auttaa silloin kun itsellä on vaikeaa, ei ole asiallista "kiittää" siitä mm. pettämällä, valehtelemalla ja huijaamalla? Eli kurkkaas nyt sinne kristallipalloos uudestaan ;)
ap
En mä pystyis... Nää on vielä niin pieniäkin, jotenki isompien kohdalla kun osaavat itse vähän valita ja perustella... Nyt tuntuis kamalalta ajatella, että jos kerran joutuvat toisesta vanhemmasta olemaan suurimman osan ajasta erossa, ni lapset joutuisivat olemaan myös toisistaan erossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sisaruksia voi erottaa! Sisarukset on toisilleen todella tärkeitä, olisi tyhmää thedä tuollainen jako. Minkä ikäisiä? Voisihan sitä ajatella, että olisivat jommalla kummalla pääsääntöisesti, mistä kävisivät koulua. Sitten kaikki pitkän lomat toisen vanhemman luona kokonaisuudessaan ja sen lisäksi viikonloppuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat on tarhaikäisiä 2 ja 4.
Mä olen sanonut miehelle, että voin hyvin vaikka kerran kuussa ajaa lapset sen luo viikonlopuksi ja kerran kuussa se voi tulla asumaan meille viikonlopuksi. Mä voin lähteä vaikka jaloista pois omille vanhemmille tms. Tuo lomajuttu vois olla kans hyvä idea!
ap
Itse olin 9 ja veljeni 11 kun vanhenpamme erosi. Minä muutin äitini luo ja veli isän kanssa asumaan ja se tuntui ihan HIRVEÄLTÄ olla kaiken sen paskan lisäksi vielä rakkaasta sisaruksesta erossa. Ei hyvä idea.. Varsinkin jos lapset vielä pienempiäkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 21:09"]
Tunnut todella vastenmieliseltä ihmiseltä, etkö ymmärrä että toista pitää tukea myös silloin kun hänellä menee huonosti? Antakaa lapset kokonaan pois, tunnekylmä äiti opettaa myös lapset omaan napaan tuijottajiksi.
[/quote]
:D :D :D palstatrolli taas heräilee sieltä :D :D
Tiesitkö sinä, että KUN toinen tukee ja auttaa silloin kun itsellä on vaikeaa, ei ole asiallista "kiittää" siitä mm. pettämällä, valehtelemalla ja huijaamalla? Eli kurkkaas nyt sinne kristallipalloos uudestaan ;)
ap
[/quote]
Eipä kiinnosta pätkääkään. Jos nainen on niin tyhmä että kuvailemasi kaltaisen miehen kanssa lapsia vääntää, niin kärsiköön nahoissaan.
Tiedätkö, -70-luvulla vanhempieni erotessa veli jäi isälle, minä äidille. Nyt ikää yli 40v. Meillä ei ole "kunnollista" sisarussuhdetta vieläkään. SISARUKSIA EI SA KOSKAAN EROTTAA TOISISTAAN, on minun mielipiteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä pakko miehen on muuttaa niin kauas? Lasten ja teidän kannalta olis varmaan parasta jos asuisitte ainakin alkuun lähellä toisianne.
Jos sisarukset ovat läheisiä, on huono ajatus.