Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusaajat terapiaan
24.09.2020 |
Minua ihmetyttää se kun koulukiusaamiskeskusteluissa keskitytään (kärjistetysti) aina puolustamaan uhria ja lynkkaamaan kiusaajat. Todellisuudessahan tilanne on usein niin, että kiusatussa ei ns. ole mitään "vikaa", mutta kiusaajan kotikasvatuksessa ja tukijoukoissa olisi paljonkin toivomisen varaa.
Miksi kiusaamiseen ei puututa siitä näkökulmasta, että kiusaajalle saataisiin tarvittavaa tukea ja ohjausta, jotta kiusaamisen tarve saataisiin loppumaan?
Itsekin olin alakoulussa kiusaaja, enkä ollenkaan ymmärtänyt silloin tilanteen vakavuutta. Vasta aikuisena kuulin, miten raskaasti kiusaamani henkilö oli tilanteen ottanut ja sain mahdollisuuden pyytää (ja onneksi myös saada) anteeksi. Olin tyhmä ja ilkeä, mutta olin myös lapsi, jota kukaan ei ollut ohjannut oikeaan suuntaan. Jo silloin keskityttiin tukemaan kiusaamisen uhria, mutta minä en silloin oppinut tilanteesta tuon taivaallista.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joukossa tyhmyys tiivistyy. Totta, että tarve kiusata kertoo ongelmasta johon tulisi puuttua rauhanomaisesti ilman tuomion miekan heilutusta. Valitettavasti näyttää siltä, että tapakasvatus on tässä maassa kokenut konkurssin. Toisen ihmisen kunnioittaminen on jäänyt paitsioon. Miten tavat saataisiin reivattua oikealle kurssille. Ei ainakaan nykyisillä eväillä.