Lue keskustelun säännöt.
Silloin kun blogeja alkoi tulla
28.11.2013 |
Silloin kun ensimmäisiä blogja alkoi tulla, ajattelin että tämäpä on hieno juttu ja kiva ajatus! Sehän on todella hieno mahdollisuus nähdä ja tutustua uusiin elämänpiireihin ja maisemiin.
Kiinnostavia ihmisiäkin on maailmassa, ja he elävät varmasti mielenkiintoista elämää.
Kuten tuossa toisessa ihanassa ketjussa todetaan, niin jotenkin on bloggailu lähtenyt lapasesta ja alkanut elämään omaa elämäänsä.
Niitä kirjoitetaan jotenkin niinkuin itse itselleen. Tai kilpailijoille tai kateilijoille.
Ei niissä olekaan mitää todellista elämää, taikka oikeita tunteita ja asioita. Pyöritetään vaan sitä samaa jargonia niistä inspiroitumisista ja käpertymisistä. Pelkkää pintaa vaan.
Sitten puffataan niitä yhteistyökumppaneita. Ja kerätään niitä ja mainostellaan siten-sun-täten. Hih aina loppuun, ettei kukaan tajuais kuinka hampaat irvessä siellä kilpaillaan ja toivotaan että toisella menis hommat kiville ihan täysin.
Ehkäpä jossain sosiologian laitoksella, tai suomen kielen laitoksella jo valmistellaan ensimmäistä gradua, jossa kerättäis näitä blogien kiertoilmaisuja ja kuluneita sanontoja.
Kuka kirjoittais sen sanakirjan että mitä blogissa kirjoitetaan ja mitä se sitten todellisuudessa tarkoittikaan.
Minua on alkanut häiritä se (huonosti) verhottu ylemmyys ja tämä humbe-bragg- muka vaatimattomuus. Jossa ah-niin-kepeästi todetaan asioita jotka on kalliita ja jonkun tavan lähihoitaja-perheenäiti-suomussalmenkirkonkylältä olevan saavuttamattomissa.
Ja mikä helvatan buumi on kuohuvan juominen?? Milloin se on alkanut olla niin ihanaa ja tärkeää, Suomessa? Kuka pystyy juomaan koko pullon edes kolmeen pekkaan, saatika kahdestaan jonkun ihanuuden kanssa. Siitähän ollaan jo juovuksissa heti klo 11 alkaen? Vai juoko ne koko ajan?
Olen työssäni puolet vuodesta Ruotsissa ja niiden blogimaailma on erittäin edistynyttä. Että huhhuh.
Suomessa yritetään riipiä kovasti perässä, mutta markkinat ei kyllä ikinä ole niin isot että onnistuis samalla tavalla.
No, pitääkö kaikkien sitten niin rehelliseti kertoakaan, että riiteli miehen kanssa (aina pelkkä etukirjain ja valokuvissa joku sixpack-vatsainen geelitukka) tai söi eineksiä? No ei tietenkään, mutta liika kiiltokuvailu ei kiinnosta ketään.
Kommentit (8)
Mä en ymmärrä tätä vainoharhaisuutta blogien kielen suhteen. Esimerkiksi eilen eräässä ketjussa arvosteltiin yhden bloggaajan tekstiä, jossa hän kertoi olevansa onnellinen kun makoili sohvalla miehensä kanssa ja esikoinen potki masussa. Mikä siinä on niin epäilyttävää? Itse ainakin uskon ihan täysin, että bloggaaja oli tosissaan.
Itse en kirjoita blogia, mutta jos kirjoittaisin, voisin kirjoitella sinne jotain tuon tyyppistä (jos siis pitäisin lifestyle-blogia). Eilisenkin illan postaus olisi mennyt varmaan näin: "Kävelin eilen töistä kotiin, oli jotenkin tosi hyvä fiilis kun lunta on vihdoinkin satanut ja kaikkialla on niin kirkasta ja valoisaa. Mies oli siivonnut ja sytyttänyt kynttilät. Ei jaksettu enää alkaa kokkaamaan, joten päädyttiin tilaamaan kiinalaista, mikä oli ihan superherkullista (kylmää vastaan auttaa parhaiten todella tulinen curry). Makoiltiin sohvalla kynttilän valossa, katseltiin BBC:n uutisia ja pohdittiin siinä samalla tilannetta Bangkokissa. Herkuteltiin suklaalla ja glögillä. Kuuman suihkun jälkeen käperryin sänkyyn lukemaan kirjaa ja uni tulikin pian. Suosittelen muuten testaamaan Lushin Angels on a bare skin -kuorintaa, auttaa ainakin mun pintakuivaan ihoon todella hyvin ja saa nassun ihan hehkumaan pakkasellakin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ketju noista blogien korulauseista on kyllä hauska. :)
En itse lue lifestyleblogeja. Tässä syy: en hahmota, miksi niitä on ylipäätään edes ryhdytty kirjoittamaan.
Esim. jos kirjoittaja lähtee luomaan itselleen vaikkapa valokuvausblogia. Hän itse tietää, että hän haluaa ottaa hienoja valokuvia ja näyttää niitä lukijoilleen. Lukijat tietävät mitä odottaa, ja seuraavat uusien valokuvien tulvaa ja ehkäpä kuvaajan kehitystä. Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat käydä blogissa keskustelua valokuvauksesta, eri kikoista ja välineistä ym.
Sitten tulevat nykyään muodissa olevat lifestyleblogit. Minusta jokaisen bloggaajan pitäisi itseltään kysyä, miksi he ovat aloittaneet kyseisen blogin ja minkälaista lukijakuntaa he havittelevat. Mitä lukijan pitäisi saada blogista "irti"?
Kärjistän ja rankasti, mutta minua ei riitä koukuttamaan kiiltokuvamainen naistenlehtielämä höystettynä kalliilla design-tuotteilla. Okei, on kivoja kuvia. Okei, tuossa kuvassa on kiva kuppi Stockalta. Blogipostauksen aihe: "istun sohvannurkalla ja juon kaakaota. Romanttista. <3" Se on sitä taatusti. Sitten se suuri kysymys: Mitä minä tällä tiedolla nyt teen? Katson kivaa kuvaa kivasta asetelmasta, jossa bloggaaja juo kaakaota kivasta kupista. Onko tarkoitus inspiroida lukijaa nyt menemään keittämään itselleen kaakaota ja istumaan sohvannurkalle? Onko tarkoitus näyttää, kuinka kivaa elämää bloggaaja viettää? Onko tarkoitus myydä kuvassa esiteltävää kuppia? Vai tarjoaako tämä ajatus kaakaon juomisesta sohvannurkalla jotakin syvällisempää, jotakin josta keskustella?
Yleensäkään Tiina Tavallisen elämä ei riitä minua blogina koukuttamaan, ellei hänellä ole tästä elämästään jotakin kirjoitettavaa. Enemmän, kuin kalliita tuotteita ja kiiltokuvamaisia kuvia elämästä, jota bloggaaja ei välttämättä oikeasti edes vietä. Enemmän kuin mainostettavia tuotteita.
Eri asia olisi, jos Tiina Tavallinen haluaisi näyttää lukijoilleen kaupunkinsa hauskimmat paikat. Tai että hän haluaisi kertoa lukijalleen syvällisempiä pohdintoja päätään kutkuttavista aiheista. Niin - hänellä olisi selkeä syy, miksi hän kirjoittaa blogia. On helpompi lukijanakin tarttua blogiin, jonka syyn olemassaololle tietää.
*
... Mutta toisaalta nämä kärjistetyn esimerkin blogit seuraavat vain sitä, mitä koko muukin media. Kai te olette huomanneet, kuinka tyhjiä tosi-tv-ohjelmia televisio on tälläkin hetkellä pullollaan? Ihan jonninjoutavimmastakin asiasta löydät taatusti yhden tosi-tv-ohjelman. Niin kuin blogimaailmassakin.
... Että kai sitä kysyntääkin on, jos tarjontaakin.
Blogien korulauseketju on ihan paras täällä nyt, lämmin kiitos kaikille siihen osallistuneille (paitsi niille rautakanki-hernepussi-nipottajille ;D )
Tulkoot suomibloggaajien oikeasta elämästä joskus yhtä ihanaa ja mahtavaa kuin miten feikatussa blogissaan yritetään antaa kuvaa lukijoille ;D
Siksi luen tavallisten muodista ja matkailusta kiinnostuneiden aikuisten naisten blogeja joissa ei tyrkytetä mitään tuotteita ja mainoslinkkejä, ja vedetään raja siihen ettei lasten eikä välttämättä edes omaa naamaa näytetä kuvissa eli pidetään jonkinlainen raja yksityisyydelle. Kaikki pisteet heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoituksesi taitaa koskea vain näitä parikymppisten muoti- ja lifestyleblogeja? Oletko tietoinen siitä, että blogeja löytyy suomeksikin vaikka mistä muista aihepiireistä? Kukaan ei pakota lukemaan muotiblogeja eikä niiden perusteella voi tehdä mitään yleistyksiä blogimaailmasta.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 11:59"]
Siksi luen tavallisten muodista ja matkailusta kiinnostuneiden aikuisten naisten blogeja joissa ei tyrkytetä mitään tuotteita ja mainoslinkkejä, ja vedetään raja siihen ettei lasten eikä välttämättä edes omaa naamaa näytetä kuvissa eli pidetään jonkinlainen raja yksityisyydelle. Kaikki pisteet heille.
[/quote]
Veeran ja Mussun blogit ovat tällaisia, Veera näyttää vain omat kasvonsa muttei perheenjäsenten kasvoja. Toivottavasti nämä kaksi hyvällä huumorilla blogejaan kirjoittavat mukavan ja rennon oloiset naiset jatkavat blogejaan vielä pitkään, meidän kaikkien iloksi :-)
No mun graduseminaarissa on yksi tekemässä blogeihin liittyvää gradua. Voin sit raportoida tarkemmin kun saan itse tietää, mistä gradussa on kyse.:) En vielä kerro, onko kyseessä sosiologia vai kielentutkimus vai mikä.
Luemme muuten ihan eri blogeja, koska en ajattele blogeista samoin kuin sinä. Koen itse lukevani blogeja, joissa yhteistyö on ilmoitettu, sitä ei ole omaan makuuni liikaa, bloggaajat bloggaavat sydämellään.