Muuttaisitko työn perässä?
Oletko muuttanut tai muuttaisitko työn perässä? Mikä on elämäntilanteesi?
Olen ymmärtänyt, että monikaan ei ole valmis muuttamaan. Miksi ei? Itse olen muuttanut parikin kertaa jopa pätkätyön perässä vaikka kumppani jäänyt toiselle paikkakunnalle töihin. Nyt taas työttömänä ja olen valmis muuttamaan vielä jos tilanne vaatii. Olenko harvinainen?
Kommentit (38)
En muuttaisi. Lapsilla on koulut täällä ja iäkäs isä tarvitsee enenevissä määrin apua.
En niin kauan kun lapset asuvat kotona. Vuoro-viikottelu ei onnistuisi välimatkalla, joten muutaman vuoden vielä asun nykyisillä nurkilla. Lapsien muutettua voin katsella työtä edullisemmilta seuduilta.
Mikä notten muuttaisi. Tosin työn tulisi olla mielekästä ja asumisen edullista. Pikkukaupungit toimivat aina.
Tulen toimeen itseni kanssa ja suulaana saan uusia tuttavia helposti, ei mitään ongelmaa. Omistaminen ei ole mun juttu, joten koko elämä mahtuu pakettiautoon, eikä mitään puutu.
Pari kertaa olen muuttanutkin.
Voin ja varmaan muutan alle kolmen vuoden sisään. Ulkomaatkin on vaihtoehto. Sinkku.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. En voisi ikimaailmassa jättää miestä, lapsia, eläimiä ja rakasta kotia työn takia. Mieluummin olen työtön.
Olet sitten mielummin muiden elättina (sekä miehesi että yhteiskunnan) kuin hankit elantosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. En voisi ikimaailmassa jättää miestä, lapsia, eläimiä ja rakasta kotia työn takia. Mieluummin olen työtön.
Olet sitten mielummin muiden elättina (sekä miehesi että yhteiskunnan) kuin hankit elantosi?
Ihan jokainen työpaikka kyllä tulee täytettyä vaikka hän ei halua erota lapsistaan.
eri
Aivan loistava tilanne. Jo 7.
vuosi menossa toisella paikkakunnalla. Viikonlopuks ajelen vaimon luo.
Olisin nyt loppukesällä muuttanut Helsingistä Tampereelle, jos olisin saanut tietyn työn. Vaikka vakituinen työ täällä, samoin äiti ja kaverit. Kuitenkin ollut jo jonkin aikaa kiinnostusta asua ainakin jonkin aikaa Tampereella.
No, toisaalta yksinkertaisempaa kun ei tärpännyt.
Ei ole ollut ikinä ongelmia muuttamisen suhteen. Opiskellessa asuin kesät uudella paikkakunnalla ja talvet opiskelin. Nykyään etsin sellaista Ihanaa Työpaikkaa ja kaupunkia, jonne voisi asettua aloilleen. Ehkä malttaisin etsiä miehenkin, kun pääsisin säännöllisestä muuttorumbasta eroon. Toistaiseksi pätkätyöt ja työn perässä muuttaminen eivät ole mahdollistaneet aloilleen asettumista.
N27
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut ikinä ongelmia muuttamisen suhteen. Opiskellessa asuin kesät uudella paikkakunnalla ja talvet opiskelin. Nykyään etsin sellaista Ihanaa Työpaikkaa ja kaupunkia, jonne voisi asettua aloilleen. Ehkä malttaisin etsiä miehenkin, kun pääsisin säännöllisestä muuttorumbasta eroon. Toistaiseksi pätkätyöt ja työn perässä muuttaminen eivät ole mahdollistaneet aloilleen asettumista.
N27
Nostan peukkua kaikille työn perässä muuttajille.(kelle se on mahdollista) Olette todella ahkeria 👍Teitä ei ainakaan voi syyttää yrityksen puutteesta työllistymisen suhteen.
En muuttaisi. En haluaisi asua lapsista erillään, enkä vaatia lapsia asumaan erillään isästä, ja koska mun palkka on vain hitusen lämmintä kättä enemmän (hoitoala), niin mies nyt ei ainakaan minun työni takia muutaisi ja luopuisi hyväpalkkaisesta työstään.
Perheenä voisimme ehkä, EHKÄ, muuttaa miehen työn perässä esim. ulkomaille väliaikaisesti, mutta vähän arveluttaa toisen lapsen näkökulmasta sekin kun kaikki muutos on hänelle rankkaa ja vasta palasi omaan sänkyynsä nukkumaan toivuttuaan siitä että vaihtoi puolikkaan luokkansa kanssa uuteen kouluun täksi syksyksi.
Pysyvästi en osaa ajatella paikkakunnan vaihtoa kun koti (suurin osa molempien läheisistä) on täällä.
Ennen perheen perustamista muutin montakin kertaa, mutta nyt kun on lapset, saisi olla aika tiukka tilanne, että täältä siirtyisin mihinkään. Mieluummin ottaisin vastaan vaikka aivan muun kuin oman alan työn. Olen itse joutunut muuttamaan lapsena vanhempien työpaikkojen perässä ja koin sen äärimmäisen ahdistavana enkä oikein löytänyt paikkaani mistään. En haluaisi samaa omille lapsilleni. Kaikki aina sanoavat, että lapsi kyllä sopeutuu, mutta tosiasiassa se saattaa vain näyttää siltä ulospäin.
Olen muuttanut töiden vuoksi 7 kertaa. Nyt eläkkeellä.
Hyviä kokemuksia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. En voisi ikimaailmassa jättää miestä, lapsia, eläimiä ja rakasta kotia työn takia. Mieluummin olen työtön.
Olet sitten mielummin muiden elättina (sekä miehesi että yhteiskunnan) kuin hankit elantosi?
Oikeastikko olet sitä mieltä että mun pitäis lähteä omasta kodista ja jättää lapset? Ihan hullu ajatuskin että jättäisin kaiken pelkän työn takia.
Muutan aina töiden perässä. En tarvitse perhettä enkä sitä kaipaa. Mielestäni ihmisten pitää tajuta, että työmarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla. Emme elä kommunismissa, jossa työpaikka osoitettiin. Asun nyt Helsingissä, mutta olen aivan viime metreillä hakuprosessissa kunnalliseen virkaan Keski-Suomeen. Ei ongelmia.
Itse olen nuorena muuttanut työn perässä ainakin 10 kertaa. Ei silloin ongelma. Omaisuuttakin oli niin vähän, että ei ollut vaikeuksia pakata ja siirtää tavarat eri kaupunkiin. Nyt ikää 60v ja omakotitalo ja omaisuutta kertynyt. Enää en jaksa työn perässä muuttaa. Se tuntuu ihan kohtuuttomalta. Tänne sitä on jo kotiutunut, missä on viimeiset 30v asunut.
Olen muuttanut puolison kanssa töiden perässä, mutta enää kahden teinin ja puolison kanssa en muuttaisi.