Tuttava työskentelee lähihoitajana ja aikoo hakea yliopistoon

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 20:53"]

Minulla oli opiskelukaverina rakennusmestari, pääsi opiskelemaan erivapaudella. Hän on nyt dosenttina yliopistolla. Ei olllut edes yo

[/quote]

Juuri tällaiset "sankaritarinat" saavat ihmiset haihattelemaan mahdottomuuksia. Sitten masennutaan, vaikka alun alkaenkaan ei ollut resursseja käytännön toteutukseen.

Entä sitten jos meni lukio-opinnot huonosti? Ei se tarkoita automaattisesti sitä, etteikö olisi mahdollisuuksia päästä yliopistoon. Niin meni minullakin, mutta taddadaa pääsykokeet menivät hyvin, joten tässäpä sitä ollaan yliopistossa ja arvosanatkin ovat olleet kiitettäviä :)

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 14:48"][quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 20:53"]

Minulla oli opiskelukaverina rakennusmestari, pääsi opiskelemaan erivapaudella. Hän on nyt dosenttina yliopistolla. Ei olllut edes yo

[/quote]

Juuri tällaiset "sankaritarinat" saavat ihmiset haihattelemaan mahdottomuuksia. Sitten masennutaan, vaikka alun alkaenkaan ei ollut resursseja käytännön toteutukseen.

[/quote]

Kyllä, kyllä! Parempi olisi kun ihmiset vaan menisi suoraan vaikka siivoojiksi, eikä vahingossakaan kuvittele että voisi tehdä työtä, josta pitää! Kyllä lääkärit on jumalista seuraavia ja jollei satu vanhemmat olemaan vähintään maistereita ja elämä mennyt aina kuin satukirjoissa, niin sitten on vaan parempi masentua heti suorilta käsin, mitä sitä turhaan toiveita nostamaan! Kyllä Ap:n kaltaiset ihmiset vain näkee heti pintaraapaisulla, että ei tuosta ainakaan ole muuhun kuin sossun luukulle!! :D

No vähän naurattaa,anteeksi, mutta kyllä elämässä pitää yrittää! Ja Suomessa onneksi mahdollista opiskella vaikka mihin, jos on valmis tekemään työtä!

Ja noita "sankaritarinoita"kun Suomessa riittää! Tiedän itsekin monta, itseni mukaan lukien! Lukio räpeltäen läpi, huonoilla papereilla ja nyt opiskelen yliopistossa Helsingissä, eräässä vaikeimmin päästävissä olevista aloista.

Olisko minunkin pitänyt uskoa niitä jotka sanoivat ettei kannata?

Myös toisinpäin voi käydä. Tiedän hoitoalan opiskelijan, joka on fysiikan tohtori. IT-aloilta kouluttaudutaan lähi- ja sairaanhoitajiksi. Diplomi-insinöörejä hakeutuu hoitoalalle. Miksi ei sitten toisinpäin? Miksi lähihoitaja ei voisi hakeutua yliopistoon? Ei se vaadi muuta kuin halua lukea. Mulla on ystävä, lastenhoitaja, joka kouluttautui ensin sosionomiksi ja nyt lukee sosiaalityöntekijäksi yliopistolla. Arvostan sitä, että ihminen perheen ja työn ohella jaksaa vielä opiskella vakavissaan, paljon enemmän kuin suoraan koulunpenkiltä yliopistoon siirtyneitten biletys-opiskelijaelämää. 

Tiedän montakin lähihoitajapohjalta yliopistoon päässyttä. Eräs heistä on nykyisin opettajana yliopistossa ja valmistelee tohtorin väitöskirjaa.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 20:50"]

Jostain syystä eräältä tuttavaltani on kadonnut todellisuuden taju kokonaan. Hän siis on lähihoitaja ja kovasti puhuu miten aikoo hakea yliopistoon opiskelemaan. Olen antanut hänen puhua, koska en halua särkeä toisen unelmaa. Oikeasti haluaisin sanoa hänelle ettei sinne niin vain pääse sisään. Hakisi edes ammattikorkeaan, koska en usko hänellä olevan mitään mahdollisuuksia päästä yliopistoon. No, todellisuus paljastunee hänelle keväällä.

[/quote]

Niin ne (selän takana) minullekin sanoi. :D Hain kahteen eri paikkaan, pääsin molempiin ja valitsin paremman.. ja täällä ollaan.:)

Ajattelutapasi on kyllä mahdollisimman pielessä. Oletko kenties syntynyt 50-luvulla..?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 20:50"]

Jostain syystä eräältä tuttavaltani on kadonnut todellisuuden taju kokonaan. Hän siis on lähihoitaja ja kovasti puhuu miten aikoo hakea yliopistoon opiskelemaan. Olen antanut hänen puhua, koska en halua särkeä toisen unelmaa. Oikeasti haluaisin sanoa hänelle ettei sinne niin vain pääse sisään. Hakisi edes ammattikorkeaan, koska en usko hänellä olevan mitään mahdollisuuksia päästä yliopistoon. No, todellisuus paljastunee hänelle keväällä.

[/quote]

Tietenkin sinne pääsee jos oli kohtuullinen toikkari lukion päätteeksi ja jos lukee kunnolla pääsykokeisiin.

Onko SINULLA todellisuudentaju hukassa?

[/quote]

Ei tarvitse olla lukion käynyt että pääsee yliopistoon. :)

Pääsykoekirjallisuus on kuitenkin hyvä "hanskata".

Pääsykokeessahan mitataan että oletko lukenut pääsykoekirjan ja oletko ymmärtänyt lukemaasi. :D

T. Amistaustainen fuksi

Minä olen käynyt ammattikoulun, ja hain yliopistoon pariinkiin eri tiedekuntaan. Toiseen tiedekuntaan luin pääsykoekirjaa puoli vuotta ja toiseen en lukenut lainkaan. Minut valittiin molempiin. Ei se yliopistoon pääsy ole mitään rakettitiedettä (ok voi se olla sitäkin), ja aika kevyellä puurtamisella saat hyviä arvosanoja. Tärkeintä on se, mistä olet kiinnostunut jolloin oppiminen tapahtuu luontevasti. Ei kaikista tule lääkäreitä, eikä opettajia, mutta ne ketkä haluavat sitä tosissaan ja jotka soveltuvat alalle, pääsevät sisään. Se on loppujen lopuksi aika yksinkertaista. :)

Ymmärrän ap:ta. Joillakin voi olla epärealistiset ajatukset siitä, kuinka paljon panostusta yliopistoon pyrkiminen voi vaatia heiltä.

 Jos kyseessä on henkilö, joka ajattelee pääsevänsä johonkin vaikeapääsyiseen aineeseen ekayrittämällä eikä hänellä ole kokemusta lukurutiinista, ei siis vaikkapa aiemmin ole joutunut panostamaan ajallisesti ja ajatuksellisesti lukemiseen, voi kyllä tulla tuollaiset ajatukset kuin aloituksessa.

 Mutta en itsekään lannistaisi ketään, varmasti antaisin käytännöllisiä neuvoja ja sitten henkilö saisi itse kokeilla siipiään. Tärkeintähän kuitenkin on motivaatio, sanoisin.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:45"]

Ymmärrän ap:ta. Joillakin voi olla epärealistiset ajatukset siitä, kuinka paljon panostusta yliopistoon pyrkiminen voi vaatia heiltä.

 Jos kyseessä on henkilö, joka ajattelee pääsevänsä johonkin vaikeapääsyiseen aineeseen ekayrittämällä eikä hänellä ole kokemusta lukurutiinista, ei siis vaikkapa aiemmin ole joutunut panostamaan ajallisesti ja ajatuksellisesti lukemiseen, voi kyllä tulla tuollaiset ajatukset kuin aloituksessa.

 Mutta en itsekään lannistaisi ketään, varmasti antaisin käytännöllisiä neuvoja ja sitten henkilö saisi itse kokeilla siipiään. Tärkeintähän kuitenkin on motivaatio, sanoisin.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän tämän joo.. Onhan se totta että joillain ihmisillä on hämärtynyt käsitys omista kyvyistä, tiedän erään naisen joka ilmoitti MENEVÄNSÄ lääkikseen sh-koulun jälkeen, vaikka ei läpäissyt niitä matemaattisia lääkintälaskuja amk:ssa. Miehensä yritti sille sanoa että et sä pääse lääkikseen jos et näitä opettele, niin ilmoitti että kyllä pääsee ei siellä näitä tarvita. :/ Että jos kyseessä on tällainen tapaus niin ap:n teksti on ihan ymmärrettävää. Mutta eihän näille mitään voi, saahan sitä hakea mihin haluaa. :P

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:45"]

Minä olen käynyt ammattikoulun, ja hain yliopistoon pariinkiin eri tiedekuntaan. Toiseen tiedekuntaan luin pääsykoekirjaa puoli vuotta ja toiseen en lukenut lainkaan. Minut valittiin molempiin. Ei se yliopistoon pääsy ole mitään rakettitiedettä (ok voi se olla sitäkin), ja aika kevyellä puurtamisella saat hyviä arvosanoja. Tärkeintä on se, mistä olet kiinnostunut jolloin oppiminen tapahtuu luontevasti. Ei kaikista tule lääkäreitä, eikä opettajia, mutta ne ketkä haluavat sitä tosissaan ja jotka soveltuvat alalle, pääsevät sisään. Se on loppujen lopuksi aika yksinkertaista. :)

[/quote]

Lisään tähän omaani vielä sen, että olin melko keskinkertainen opiskelija amiksessa. Kokeista sain arvosanoja 2-4. Eli en läheskään luokkani priimus. Mutta toinen meidän luokalta joka haki/pääsi yliopistoon. Eli kun se oma ala löytyy niin sisään pääsee kyllä.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:45"]

Ymmärrän ap:ta. Joillakin voi olla epärealistiset ajatukset siitä, kuinka paljon panostusta yliopistoon pyrkiminen voi vaatia heiltä.

 Jos kyseessä on henkilö, joka ajattelee pääsevänsä johonkin vaikeapääsyiseen aineeseen ekayrittämällä eikä hänellä ole kokemusta lukurutiinista, ei siis vaikkapa aiemmin ole joutunut panostamaan ajallisesti ja ajatuksellisesti lukemiseen, voi kyllä tulla tuollaiset ajatukset kuin aloituksessa.

 Mutta en itsekään lannistaisi ketään, varmasti antaisin käytännöllisiä neuvoja ja sitten henkilö saisi itse kokeilla siipiään. Tärkeintähän kuitenkin on motivaatio, sanoisin.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän tämän joo.. Onhan se totta että joillain ihmisillä on hämärtynyt käsitys omista kyvyistä, tiedän erään naisen joka ilmoitti MENEVÄNSÄ lääkikseen sh-koulun jälkeen, vaikka ei läpäissyt niitä matemaattisia lääkintälaskuja amk:ssa. Miehensä yritti sille sanoa että et sä pääse lääkikseen jos et näitä opettele, niin ilmoitti että kyllä pääsee ei siellä näitä tarvita. :/ Että jos kyseessä on tällainen tapaus niin ap:n teksti on ihan ymmärrettävää. Mutta eihän näille mitään voi, saahan sitä hakea mihin haluaa. :P

[/quote]

Mutta jollet oikeasti ole valitsemassa yliopistoon opiskelijoita, ei voi tietää pääseekö se ihminen sisään vai ei. Asenne voi olla pahastikin pielessä ja käsitykset vaikka kuinka vääriä, siltikin saattaa päästä, jos pääsykokeessa satutaankin kysymään jotain, josta henkilöllä on paljon tietoa.

Moni fiksu ja paljon lukenut jännittää lääkiksen kokeessa niin, että menee ihan lukkoon, eikä saa tietojaan paperille. Aina toisinaan sisään pääsee joku, joka luki jonkun verran ja ei yksinkertaisesti jännittänyt kokeessa ollenkaan. Mistään ei voi etukäteen tietää kuka pääsee sisään ja kuka ei. Kristallipalloa jollei satu omistamaan.. Tai sitten ole ap, jolle selkeästi tämä ennaltanäkemisen kyky on siunaantunut ;)

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 17:20"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:45"]

Ymmärrän ap:ta. Joillakin voi olla epärealistiset ajatukset siitä, kuinka paljon panostusta yliopistoon pyrkiminen voi vaatia heiltä.

 Jos kyseessä on henkilö, joka ajattelee pääsevänsä johonkin vaikeapääsyiseen aineeseen ekayrittämällä eikä hänellä ole kokemusta lukurutiinista, ei siis vaikkapa aiemmin ole joutunut panostamaan ajallisesti ja ajatuksellisesti lukemiseen, voi kyllä tulla tuollaiset ajatukset kuin aloituksessa.

 Mutta en itsekään lannistaisi ketään, varmasti antaisin käytännöllisiä neuvoja ja sitten henkilö saisi itse kokeilla siipiään. Tärkeintähän kuitenkin on motivaatio, sanoisin.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän tämän joo.. Onhan se totta että joillain ihmisillä on hämärtynyt käsitys omista kyvyistä, tiedän erään naisen joka ilmoitti MENEVÄNSÄ lääkikseen sh-koulun jälkeen, vaikka ei läpäissyt niitä matemaattisia lääkintälaskuja amk:ssa. Miehensä yritti sille sanoa että et sä pääse lääkikseen jos et näitä opettele, niin ilmoitti että kyllä pääsee ei siellä näitä tarvita. :/ Että jos kyseessä on tällainen tapaus niin ap:n teksti on ihan ymmärrettävää. Mutta eihän näille mitään voi, saahan sitä hakea mihin haluaa. :P

[/quote]

Mutta jollet oikeasti ole valitsemassa yliopistoon opiskelijoita, ei voi tietää pääseekö se ihminen sisään vai ei. Asenne voi olla pahastikin pielessä ja käsitykset vaikka kuinka vääriä, siltikin saattaa päästä, jos pääsykokeessa satutaankin kysymään jotain, josta henkilöllä on paljon tietoa.

Moni fiksu ja paljon lukenut jännittää lääkiksen kokeessa niin, että menee ihan lukkoon, eikä saa tietojaan paperille. Aina toisinaan sisään pääsee joku, joka luki jonkun verran ja ei yksinkertaisesti jännittänyt kokeessa ollenkaan. Mistään ei voi etukäteen tietää kuka pääsee sisään ja kuka ei. Kristallipalloa jollei satu omistamaan.. Tai sitten ole ap, jolle selkeästi tämä ennaltanäkemisen kyky on siunaantunut ;)

[/quote]

Jos et pääse läpi sairaanhoitajan amk:n matematiikkaa et hallitse niitä taitoja joita vaaditaan lääkiksen sisälle pääsemiseen. Pääsykoehan ei ole mitään "vertaile kuvia"-hommaa. On epärealistista edes haaveilla lääkäriksi opiskelemista jos feilaat lääkelaskukurssit yms. Minä tiedän satavarmasti että en pääsisi lääkikseen koska matematiikasta sain amiskassa kakkosen. :) Hakeuduinkin alalle jossa laskupäätä ei tarvita. Minusta ihmisten kannattaisi miettiä omia vahvuuksiaan ja hakeutua niille aloille joihin on luotaista potentiaalia. Ei kaikista voi tulla lääkäreitä, koska kaikista ei ole siihen. On naivia ajatella että pystyn mihin vaan, jos ei ole oikeasti mitään käsitystä mitä mikäkin asia vaatii. :)

Mutta toki en lannistaisi jos joku matematiikassa reputtanut hakisi lääkikseen, mutta aika vaikeaa sellaista olisi kannustaakaan jos reaaliteetit on niin hakusessa. :P

Pääasia että ei lannista kuitenkaan.

Huh. Ihmsien koulutus ei kerro älykkyydestä kaikkea. Monella se onko koulutusta taikka ei riippuu siitä kuinka paljon tukea sai lapsuudenkodissa opiskeluun.

Sitä voi ajautua ympäristön vähättelyn takia ammattiin jossa omat kyvyt ei pääse oikeuksiin.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 17:40"][quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 17:20"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:45"]

Ymmärrän ap:ta. Joillakin voi olla epärealistiset ajatukset siitä, kuinka paljon panostusta yliopistoon pyrkiminen voi vaatia heiltä.

 Jos kyseessä on henkilö, joka ajattelee pääsevänsä johonkin vaikeapääsyiseen aineeseen ekayrittämällä eikä hänellä ole kokemusta lukurutiinista, ei siis vaikkapa aiemmin ole joutunut panostamaan ajallisesti ja ajatuksellisesti lukemiseen, voi kyllä tulla tuollaiset ajatukset kuin aloituksessa.

 Mutta en itsekään lannistaisi ketään, varmasti antaisin käytännöllisiä neuvoja ja sitten henkilö saisi itse kokeilla siipiään. Tärkeintähän kuitenkin on motivaatio, sanoisin.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän tämän joo.. Onhan se totta että joillain ihmisillä on hämärtynyt käsitys omista kyvyistä, tiedän erään naisen joka ilmoitti MENEVÄNSÄ lääkikseen sh-koulun jälkeen, vaikka ei läpäissyt niitä matemaattisia lääkintälaskuja amk:ssa. Miehensä yritti sille sanoa että et sä pääse lääkikseen jos et näitä opettele, niin ilmoitti että kyllä pääsee ei siellä näitä tarvita. :/ Että jos kyseessä on tällainen tapaus niin ap:n teksti on ihan ymmärrettävää. Mutta eihän näille mitään voi, saahan sitä hakea mihin haluaa. :P

[/quote]

Mutta jollet oikeasti ole valitsemassa yliopistoon opiskelijoita, ei voi tietää pääseekö se ihminen sisään vai ei. Asenne voi olla pahastikin pielessä ja käsitykset vaikka kuinka vääriä, siltikin saattaa päästä, jos pääsykokeessa satutaankin kysymään jotain, josta henkilöllä on paljon tietoa.

Moni fiksu ja paljon lukenut jännittää lääkiksen kokeessa niin, että menee ihan lukkoon, eikä saa tietojaan paperille. Aina toisinaan sisään pääsee joku, joka luki jonkun verran ja ei yksinkertaisesti jännittänyt kokeessa ollenkaan. Mistään ei voi etukäteen tietää kuka pääsee sisään ja kuka ei. Kristallipalloa jollei satu omistamaan.. Tai sitten ole ap, jolle selkeästi tämä ennaltanäkemisen kyky on siunaantunut ;)

[/quote]

Jos et pääse läpi sairaanhoitajan amk:n matematiikkaa et hallitse niitä taitoja joita vaaditaan lääkiksen sisälle pääsemiseen. Pääsykoehan ei ole mitään "vertaile kuvia"-hommaa. On epärealistista edes haaveilla lääkäriksi opiskelemista jos feilaat lääkelaskukurssit yms. Minä tiedän satavarmasti että en pääsisi lääkikseen koska matematiikasta sain amiskassa kakkosen. :) Hakeuduinkin alalle jossa laskupäätä ei tarvita. Minusta ihmisten kannattaisi miettiä omia vahvuuksiaan ja hakeutua niille aloille joihin on luotaista potentiaalia. Ei kaikista voi tulla lääkäreitä, koska kaikista ei ole siihen. On naivia ajatella että pystyn mihin vaan, jos ei ole oikeasti mitään käsitystä mitä mikäkin asia vaatii. :)

Mutta toki en lannistaisi jos joku matematiikassa reputtanut hakisi lääkikseen, mutta aika vaikeaa sellaista olisi kannustaakaan jos reaaliteetit on niin hakusessa. :P

Pääasia että ei lannista kuitenkaan.

[/quote]

Ymmärrän kantasi, on totta että lääkiksessä tarvitaan matemaattista ymmärryskykyä, mutta edelliset koulut eivät välttämättä kerro koko totuutta.

On eri asia repuuttaa, jos on todella yrittänyt opiskella ja ymmärtää, kuin henkilö, joka tulee kokeeseen lukematta, ilman motivaatiota edes yrittää. Ensimmäiselle olisi haastavaa päästä lääkikseen, se vaatisi todella paljon työtä ja siltikin saattaisi olla mahdotonta. Kyse voi olla siitä että on lahjakas jossain muussa eikä matematiikka ole hänen alaansa tai sitten siitä, että ei ole osannut opiskella omalla tavalla.

Toinen taas saattaa olla vaikka matematiikan nero, elämässä on kumminkin jotain mikä estää keskittymisen opiskeluun ( läheisen kuolema, oma masennus, jne)

Tällainen henkilö voi mennä vaikka heittämällä sisään, kun elämässä on siihen mahdollisuus ja motivaatio.

Jokatapauksessa paperilla nämä näyttäisivät samalta, eikä kummastakaan voi 100% varmasti sanoa että pääsee opiskelemaan, mutta ei myöskään ettei voisi päästä.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 17:40"][quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 17:20"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:45"]

Ymmärrän ap:ta. Joillakin voi olla epärealistiset ajatukset siitä, kuinka paljon panostusta yliopistoon pyrkiminen voi vaatia heiltä.

 Jos kyseessä on henkilö, joka ajattelee pääsevänsä johonkin vaikeapääsyiseen aineeseen ekayrittämällä eikä hänellä ole kokemusta lukurutiinista, ei siis vaikkapa aiemmin ole joutunut panostamaan ajallisesti ja ajatuksellisesti lukemiseen, voi kyllä tulla tuollaiset ajatukset kuin aloituksessa.

 Mutta en itsekään lannistaisi ketään, varmasti antaisin käytännöllisiä neuvoja ja sitten henkilö saisi itse kokeilla siipiään. Tärkeintähän kuitenkin on motivaatio, sanoisin.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän tämän joo.. Onhan se totta että joillain ihmisillä on hämärtynyt käsitys omista kyvyistä, tiedän erään naisen joka ilmoitti MENEVÄNSÄ lääkikseen sh-koulun jälkeen, vaikka ei läpäissyt niitä matemaattisia lääkintälaskuja amk:ssa. Miehensä yritti sille sanoa että et sä pääse lääkikseen jos et näitä opettele, niin ilmoitti että kyllä pääsee ei siellä näitä tarvita. :/ Että jos kyseessä on tällainen tapaus niin ap:n teksti on ihan ymmärrettävää. Mutta eihän näille mitään voi, saahan sitä hakea mihin haluaa. :P

[/quote]

Mutta jollet oikeasti ole valitsemassa yliopistoon opiskelijoita, ei voi tietää pääseekö se ihminen sisään vai ei. Asenne voi olla pahastikin pielessä ja käsitykset vaikka kuinka vääriä, siltikin saattaa päästä, jos pääsykokeessa satutaankin kysymään jotain, josta henkilöllä on paljon tietoa.

Moni fiksu ja paljon lukenut jännittää lääkiksen kokeessa niin, että menee ihan lukkoon, eikä saa tietojaan paperille. Aina toisinaan sisään pääsee joku, joka luki jonkun verran ja ei yksinkertaisesti jännittänyt kokeessa ollenkaan. Mistään ei voi etukäteen tietää kuka pääsee sisään ja kuka ei. Kristallipalloa jollei satu omistamaan.. Tai sitten ole ap, jolle selkeästi tämä ennaltanäkemisen kyky on siunaantunut ;)

[/quote]

Jos et pääse läpi sairaanhoitajan amk:n matematiikkaa et hallitse niitä taitoja joita vaaditaan lääkiksen sisälle pääsemiseen. Pääsykoehan ei ole mitään "vertaile kuvia"-hommaa. On epärealistista edes haaveilla lääkäriksi opiskelemista jos feilaat lääkelaskukurssit yms. Minä tiedän satavarmasti että en pääsisi lääkikseen koska matematiikasta sain amiskassa kakkosen. :) Hakeuduinkin alalle jossa laskupäätä ei tarvita. Minusta ihmisten kannattaisi miettiä omia vahvuuksiaan ja hakeutua niille aloille joihin on luotaista potentiaalia. Ei kaikista voi tulla lääkäreitä, koska kaikista ei ole siihen. On naivia ajatella että pystyn mihin vaan, jos ei ole oikeasti mitään käsitystä mitä mikäkin asia vaatii. :)

Mutta toki en lannistaisi jos joku matematiikassa reputtanut hakisi lääkikseen, mutta aika vaikeaa sellaista olisi kannustaakaan jos reaaliteetit on niin hakusessa. :P

Pääasia että ei lannista kuitenkaan.

[/quote]

Ymmärrän kantasi, on totta että lääkiksessä tarvitaan matemaattista ymmärryskykyä, mutta edelliset koulut eivät välttämättä kerro koko totuutta.

On eri asia repuuttaa, jos on todella yrittänyt opiskella ja ymmärtää, kuin henkilö, joka tulee kokeeseen lukematta, ilman motivaatiota edes yrittää. Ensimmäiselle olisi haastavaa päästä lääkikseen, se vaatisi todella paljon työtä ja siltikin saattaisi olla mahdotonta. Kyse voi olla siitä että on lahjakas jossain muussa eikä matematiikka ole hänen alaansa tai sitten siitä, että ei ole osannut opiskella omalla tavalla.

Toinen taas saattaa olla vaikka matematiikan nero, elämässä on kumminkin jotain mikä estää keskittymisen opiskeluun ( läheisen kuolema, oma masennus, jne)

Tällainen henkilö voi mennä vaikka heittämällä sisään, kun elämässä on siihen mahdollisuus ja motivaatio.

Jokatapauksessa paperilla nämä näyttäisivät samalta, eikä kummastakaan voi 100% varmasti sanoa että pääsee opiskelemaan, mutta ei myöskään ettei voisi päästä.

Että kehtaa. 

Jotenkin luulen, että ihmisellä, joka kirjoittaa "todellisuudentaju" erikseen ei ole minkäänlaisia resursseja arvioida toisen ihmisen mahdollisuuksia päästä opiskelemaan korkeakouluun. 

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 17:44"]

Huh. Ihmsien koulutus ei kerro älykkyydestä kaikkea. Monella se onko koulutusta taikka ei riippuu siitä kuinka paljon tukea sai lapsuudenkodissa opiskeluun.

Sitä voi ajautua ympäristön vähättelyn takia ammattiin jossa omat kyvyt ei pääse oikeuksiin.

[/quote]

Juuri näin. Olen vuosien varrella nähnyt ihmisillä niin monenlaista elämäntarinaa, että en niin hanakasti arvostelisi ihmisiä.

Esim. työkaverini on perushoitaja. Ei voinut aikoinaan lähteä lukemaan muualle, koska hänellä oli huonokuntoinen äiti ja kehitysvammainen veli. Valitsi sen tien, että hommasi itselleen äkkiä ammatin ja töitä ja hoisi äitinsä ja veljensä. Laudaturin yleisarvosana lukiosta ja muutenkin kapasiteettia olisi vaikka mihin.

Mutta on myös sielultaan niin viisas, ettei koskaan pane toisia ihmisiä alas, vaan yrittää tukea muita kaikessa mahdollisessa.

Monia muitakin tarinoita olisi kerrottavana. Itselläkin on tausta sellainen, ettei vain voinut muuttaa opiskelujen takia. Oli pakko jäädä suojelemaan äitiä, ettei isä tapa sitä. Toki olisin voinut lähteä, mutta nuorena olin velvollisuudentuntoinen ja tein tämän ratkaisun. Sitten tuliki 90-luvun lama ja piti kynsin hampain työpaikastaan kiinni. Elämä vei matkassaan.

Mutta minua ei ole koskaan haitannut se, että osa akateemisista puolitutuista katselee nokan vartta alaspäin meikäläisiä "vain lähäreitä" ja pitää meitä tyhminä. Sellaisista asioista on jo kauan, kauan sitten päässyt yli.

Kiitollinen olen siitä, että olen saanut päälle 30 vuotta tehdä mielenkiintoista ja ihmisläheistä työtä, vaikka nuorena haaveet toisesta ammatista päällimmäisenä olivatkin. Mutta hyvä näin.

51

Kuulostat ihanalta ihmiseltä. Ja teet tärkeää ja upeaa työtä. Hyvä ja lämmin sydän on se mitä tähän maailmaan tarvitaan lisää, ei sitä että toisia lytätään jo ennen kuin on edes yrittänyt!

Toivottavasti ap lukee tekstisi ja hänenkin sydän hieman pehmenisi.. Ties vaikka löytäisi sydämestään vielä uskoa omiinkin unelmiinsa ja niiden toteuttamiseen. :)