Lue keskustelun säännöt.
Suurin osa kauhuleffoista vaatii katsojaltaan uskovais-tyyppistä mielenlaatua
23.09.2020 |
On vaikka minkälaista demonia, kummitusta, hirviötä, yliluonnollisuuksia ja ties mitä. Minun silmissäni kaikki tuollainen on yhtä naurettavaa kuin tarinat Jeesuksen ihmeistä ja Jumalan luomasta maailmasta, joten en pysty katsomaan moisia uskovais-luonteisille ihmisille valmistettuja naurettavia elokuvia, jotka eivät mukamas olekaan komedioita.
Miten te muut, jotka ette ole uskovais-luonteisia, pystytte katsomaan tuollaista kuraa?
Kommentit (32)
Ei, vaan kauhuleffojen katsominen vaatii KYKYÄ ELÄYTYÄ. Jos et osaa eläytyä tai kuvitella itseäsi itse elokuvaan, niin ei ne pelota.
En minäkään usko, että demoneja tai kummituksia on olemassa. Mutta kun katson kauhuelokuvia niin ajattelen, että JOS niitä olisi ja kuvittelen olevani sen usein pääosassa olevan henkilön asemassa.. Sitten pelottaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin minä tuota yliluonnollista kurapaskaa katson kuin kauhuleffoja jotka perustuvat verelle, silpomiselle ja reiden poraamiselle. Tuossa jälkimmäisessä genressä en näe mitään järkeä. Yliluonnollisissa kauhuleffoissa sentään on joku järkevämpi juoni kuin ”kaikki kuolevat brutaalisti, katso miten se tapahtuu”.
Yliluonnolliset kauhuelokuvat ja järkevä juoni. Lol. Ap
Järkevämmällä tarkoitan luonnollisesti mielenkiintoisempaa tahi kiinnostavampaa. Tottakai kaikissa genreissä on huonojakin elokuvia. Joka tapauksessa, esimerkiksi suosituimmissa gore-leffoissa (tiiän mitä on gore, mutta en keksi mitä muuta sanaa käyttäisin) juoni tuntuu olevan aina samankaltainen. Murhataan ihmisiä mahdollisimman kammottavilla tavoilla ja niitä erikoistehosteita sitten katsellaan ja ollaan ”kauhuissamme”.
Saw 1 oli ihan hyvä, siinä oli hyvä juoni.
Lol muuten syö uskottavuuttasi keskustelijana.
LOL!
Viet asiaa sivuun jauhamalla joistain muista kauhugenreistä, ikään kuin tämä olisi jokin genre-mittelö. Naurettavaa. Ap
Pahoitteluni, tein oletuksen että katsot muunlaisia kauhuelokuvia eli esimerkiksi niitä, joissa ei sukelleta yliluonnolliseen maailmaan vaan mässäillään sitten muilla asioilla.
Jos vastaat keskustelukumppanisi puheenvuoroon ja näkemykseen ”lol” tai sanot sen olevan ”naurettavaa”, sulla ei varmaan ole elämässäsi paljonkaan keskustelua, tai ainakin keskustelut ovat hyvin lyhyitä.
Tämä taas ei ollut olettamus, vaan päättelyn tulos.
Itsehän pidän enemmän draamaleffoista kuin kauhusta. Minkäänlaisesta kauhusta. Silti, jos pitää valita, niin katson mielummin yliluonnollista hömpötystä kuin puhdasta verilöylyä. En ole tippaakaan hengellinen, en usko jumalaan, mutta joskus on silti hauska leikitellä hömpällä ja pelätä kummituksia.
Luen myös paljon kirjoja, myös fantasiaa. Ei niihin asioihin tarvitse uskoa eläytyäkseen.
En tajua miksi keskustelen sun kanssasi. Kai pohdin vain ajankuluksi.
Ohis, mutta miten voit sitten fantasiakirjoissa uskoa johonkin loitsupallojen heittelyyn tai muuhun magiankäyttöön, mutta et tyyliin kauhuelokuvien henkiin? Tai johonkin lohikäärmeisiin, mutta et demoneihin?
Kuulostaa aika ristiriitaiselta.
Mä ole ateisti henkeen ja vereen enkä usko mihinkään yliluonnolliseen tai ns. huuhaahan. Mutta tykkään kuitenkin paljon kauhuelokuvista, jotka sisältävät edellämainittuja elementtejä, siis myös manausta, demoneja, paholaista ja muita uskonnollisia asioita. Se on mulle pelkkää puhdasta viihdettä ja nautinnollista jännitystä - ei todellakaan tarvitse uskoa niihin juttuihin, että voi tykätä elokuvasta. Sama se on myös scifin kanssa (josta myös tykkään) - se on pakoa todellisuudesta fantasiamaailmaan.
Ja silti en muista yhtäkään elokuvaa koulu- tai työpaikka-ampumisista, vaikka varmasti suuri osa ihmisistä saisi nautintoa päästessään kostofantasistin pään sisälle. Veri ja sisälmykset pelkkää plussaa. Kauhua voisi tulla realismistakin, koska jokaisellahan meistä on jossain yhteiskunnan pakottamassa ryhmäytysmisessä ollut sekopäitä ja kiusattuja mukana.
Katselen joskus vampyyriviihdettäkin, vaikka en usko niihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap vaikuttaa tooodella hauskalta seuralta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin minä tuota yliluonnollista kurapaskaa katson kuin kauhuleffoja jotka perustuvat verelle, silpomiselle ja reiden poraamiselle. Tuossa jälkimmäisessä genressä en näe mitään järkeä. Yliluonnollisissa kauhuleffoissa sentään on joku järkevämpi juoni kuin ”kaikki kuolevat brutaalisti, katso miten se tapahtuu”.
Yliluonnolliset kauhuelokuvat ja järkevä juoni. Lol. Ap
Järkevämmällä tarkoitan luonnollisesti mielenkiintoisempaa tahi kiinnostavampaa. Tottakai kaikissa genreissä on huonojakin elokuvia. Joka tapauksessa, esimerkiksi suosituimmissa gore-leffoissa (tiiän mitä on gore, mutta en keksi mitä muuta sanaa käyttäisin) juoni tuntuu olevan aina samankaltainen. Murhataan ihmisiä mahdollisimman kammottavilla tavoilla ja niitä erikoistehosteita sitten katsellaan ja ollaan ”kauhuissamme”.
Saw 1 oli ihan hyvä, siinä oli hyvä juoni.
Lol muuten syö uskottavuuttasi keskustelijana.
LOL!
Viet asiaa sivuun jauhamalla joistain muista kauhugenreistä, ikään kuin tämä olisi jokin genre-mittelö. Naurettavaa. Ap
Pahoitteluni, tein oletuksen että katsot muunlaisia kauhuelokuvia eli esimerkiksi niitä, joissa ei sukelleta yliluonnolliseen maailmaan vaan mässäillään sitten muilla asioilla.
Jos vastaat keskustelukumppanisi puheenvuoroon ja näkemykseen ”lol” tai sanot sen olevan ”naurettavaa”, sulla ei varmaan ole elämässäsi paljonkaan keskustelua, tai ainakin keskustelut ovat hyvin lyhyitä.
Tämä taas ei ollut olettamus, vaan päättelyn tulos.
Itsehän pidän enemmän draamaleffoista kuin kauhusta. Minkäänlaisesta kauhusta. Silti, jos pitää valita, niin katson mielummin yliluonnollista hömpötystä kuin puhdasta verilöylyä. En ole tippaakaan hengellinen, en usko jumalaan, mutta joskus on silti hauska leikitellä hömpällä ja pelätä kummituksia.
Luen myös paljon kirjoja, myös fantasiaa. Ei niihin asioihin tarvitse uskoa eläytyäkseen.
En tajua miksi keskustelen sun kanssasi. Kai pohdin vain ajankuluksi.
Ohis, mutta miten voit sitten fantasiakirjoissa uskoa johonkin loitsupallojen heittelyyn tai muuhun magiankäyttöön, mutta et tyyliin kauhuelokuvien henkiin? Tai johonkin lohikäärmeisiin, mutta et demoneihin?
Kuulostaa aika ristiriitaiselta.
Sanoinko uskovani loitsupalloihin, magiaan ja lohikäärmeisiin? En mielestäni.
En usko että luudilla voi lentää. Enkä usko, että demoni voi hallita ihmistä sisältäpäin. Pystyn silti eläytymään niin fantasiaan kuin kauhuunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkäisin katsella kauhua, mutta yliluonnolliset kauhuelokuvat ovat liian pelottavia! Toivoisin että yliluonnollisuudesta varoitettaisiin vaikka aave-kuvasymbolilla, niinkuin varoitetaan esim. väkivallasta tai huumeista.
Ei ole olemassa mitään sellaista "mielenlaatua". Ei, vaikka olikin se jokin tutkimus mikä väitti niin. Kertoohan jo historiakin aika paljon siitä, miten uskontojen suosio ja uskonnottomuus vaihtelee.
Tiedän ihmisiä, jotka ovat olleet täysin ateisteja sitten uskovaisia. Ja päinvastoin uskosta luopuneitakin.
Itsekin olen uskonut monella tapaa, ajatellut monella tapaa.
Katsottiin kaverien ja poikaystävien kanssa nuorempana sitä sun tätä, oltiin ihan eri personaallisuustyyppiä/ihmistyyppiä/arvomaailmatyyppiä.
Ja nykyisin uskovaisena en pidä enää kauhuelokuvia kiinnostavana, tosin kukn ennen. Nykyään ne tuntuvat jopa naurettavilta.. samoin osa komedioista en kaipaa niitä. Ylipäätään elokuvamaku on muuttunut, arvostan nykyisin ihan eri genrejä kuin ennen.
En näe yhteyttä kauhuleffakiinnostuksen tai ihmistyypin välillä. Kuulostaa vähän sellaiselta egon pönkittämiseltä aina nämä "uskovaiset on tyhmempiä kuin muut/vain uskovaise tekee näin"-aloitukset.
Jos haluaa oikeasti egoaan pönkittää, kannattaa yrittää saavuttaa elämässään jotain. Vauvapalstailua voi aina vähentää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo on ihmiselle ihan luonnollisia asioita pelätä, vaikka ei uskokkaan jumalaan ja jeesukseen tai muuhunkaan yliluonnolliseen. Ihmisen psyyke on sellaiseksi kehittynyt, kun on pitänyt olla aina valppaana pimeässä vaanivien petojen varalta. Tuollainen naureskelu ja pelottavan asian mitätöinti on vain puolustusreaktio ja yritys estää oman pelon näkyminen.
Pahoitteluni, tein oletuksen että katsot muunlaisia kauhuelokuvia eli esimerkiksi niitä, joissa ei sukelleta yliluonnolliseen maailmaan vaan mässäillään sitten muilla asioilla.
Jos vastaat keskustelukumppanisi puheenvuoroon ja näkemykseen ”lol” tai sanot sen olevan ”naurettavaa”, sulla ei varmaan ole elämässäsi paljonkaan keskustelua, tai ainakin keskustelut ovat hyvin lyhyitä.
Tämä taas ei ollut olettamus, vaan päättelyn tulos.
Itsehän pidän enemmän draamaleffoista kuin kauhusta. Minkäänlaisesta kauhusta. Silti, jos pitää valita, niin katson mielummin yliluonnollista hömpötystä kuin puhdasta verilöylyä. En ole tippaakaan hengellinen, en usko jumalaan, mutta joskus on silti hauska leikitellä hömpällä ja pelätä kummituksia.
Luen myös paljon kirjoja, myös fantasiaa. Ei niihin asioihin tarvitse uskoa eläytyäkseen.
En tajua miksi keskustelen sun kanssasi. Kai pohdin vain ajankuluksi.