Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko täällä kukaan käynyt AA:ssa?

Vierailija
25.11.2013 |

Mitä siellä siis käytännössä tapahtuu, onko niinkuin elokuvissa että istutaan ringissä ja 'hi im X and im an alcoholic'. 'hi X!' 

Mutta siis tosissaan, mitä siellä uskaltaa puhua? Jos esim on lapsia niin kannattaako sitä sanoa? onko siellä ryhmänjohtaja jolla itselläänkin ollut ongelma? Onko tämä henkilö koulutettu tähän työhön? Kuinka kauan siellä käydään? Kaikki info otetaan kiitollisena vastaan :)

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
26.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista! Toisaalta hirvittää mennä, pelkään olla pienessä tilassa monien ihmisten kanssa....mutta toisaalta se kyllä varmaan helpottaa tilannetta tosiaan että kaikki ne muut on siellä suurinpiirtein samalla asialla. Viikko toisensa jälkeen mietin että nyt jos en pysty olemaan tätä viikkoa juomatta niin sitten menen. Sitten taas mietin että okei, ensi viikolla kun menen sinne niin nyt voi vielä ottaa....ap

Vierailija
2/6 |
26.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soita auttavaan p

uhelimeen. Nimettömänä voit sopia tapaaminen jonkun kanssa ja hän vie sut kokoukseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
25.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
4/6 |
25.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole käynyt AA:ssa vaan jokusen kerran Al-Anonissa joka on siis ryhmä alkoholistien läheisille ja ystäville. Al-Anon-tapaamisissa on käsitykseni mukaan samanlaiset "raamit" kuin AA:ssakin, kerron tästä miten käymässäni ryhmässä tapaamiset menivät.

Ihmiset saapuivat paikalle ja istuivat pitkän pöydän ympärille, joka puolelle (joskus ihmisiä oli niin paljon ettei kaikki mahtuneet pöydän ääreen joten jotkut istuivat seinän vierustoilla tuolilla). Kun kaikki olivat paikalla, valittiin paikallaolijoista tapaamisen "johtaja" (ryhmässä ei siis ole ketään vakinaista, johtajaksi/ohjaajaksi koulutettua henkilöä, vaan kaikki ovat tasavertaisia ja johtaja vaihtuu tapaamisesta toiseen). Johtaja kysyi, että onko halukkaita lukemaan päivän teksti ääneen (jostain Al-Anon/AA-kirjasta), ja joku sen sitten luki. Tämän jälkeen johtaja otti esille paperin jossa luki Al-Anonin 12 askelta (hyvin samanlaisia AA:n 12 askeleen kanssa) jotka luettiin ääneen siten, että johtaja luki ensimmäisen askeleen ja laittoi paperin kiertämään niin, että aina yksi ihminen luki yhden askeleen (pakko ei ollut lukea jos ei halunnut). Tämän jälkeen johtaja otti esille paperin jossa luki Al-Anonin 12 perinnettä (hyvin samanlaisia AA:n 12 perinteen kanssa), ja ne luettiin samalla lailla ääneen. Tämän jälkeen päätettiin siitä, että valitaanko päivän puheenaiheeksi joku näistä 12 askeleesta tai joku asia päivän tekstistä vai valitaanko aiheeksi ihan joku muu. Kun aihe oli päätetty, ryhmänjohtaja otti kellon esille ja sanoi, että nyt on niin ja niin paljon aikaa puhua ennen taukoa (joka oli n. 10 minuuttia n. 1 h tapaamisen alusta). Tämän jälkeen alkoi sitten se klassinen puheosuus.

Puheosuus meni niin, että kuka tahansa joka halusi, sai aloittaa puhumisen ja sitten tästä henkilöstä mentiin järjestyksessä eteenpäin. Puheenvuoro aloitettiin tuolla: "hei, olen [etunimi]" (jotkut lisäsivät perään, että "olen alkoholistin vaimo/lapsi/ystävä"), johon muu ryhmä vastasi "hei, se ja se". Tämän jälkeen sai alkaa puhumaan mitä sitten olikaan sanottavana. Tuolla on sellainen periaate (koskee myös AA:ta), että toisten puheita vaan kuunnellaan, EI kommentoida mitenkään eikä käydä vuoropuhelua: ei kysellä, ei kyseenalaisteta tai intetä vastaan, ei myöskään aleta neuvoa tai tuputeta mitään. Ollaan siis ihan vaan hiljaa ja kuunnellaan. Jokaisella on myös vastuu ihan vain omista tunteistaan, ts. jos joku alkaa itkeä niin häntä ei hyökätä lohduttamaan tms. Nenäliinapaketteja oli tarjolla pitkin pöytää ja siitä sai ottaa tarvittaessa. Muut eivät myöskään saaneet olla automaattisesti tuputtamassa nenäliinaa jossei itkevä yksilö sitä pyytänyt (nenäliinan tuputtaminen silloin kun sitä ei ole pyytänyt, voi tuntua kritiikiltä). Mutta takaisin siihen puheenvuoroon... Kun oli sanonut sanottavansa, sanottiin loppuun "kiitos" josta muut tiestivät, että nyt tuo on valmis. Myös ryhmä kiitti puhujaa. Ja sitten vuoro siirtyi seuraavalle. Tuo puhejuttu on niin, että tuolla ei ole mikään pakko puhua jos ei halua. Jos ei halua, oman vuoron tullessa sanottiin, että: "hei, nimeni on se ja se", ryhmä tervehti ja sen jälkeen voi itse sanoa esim. että: "en halua tänään puhua, haluan vain kuunnella. Kiitos", jonka jäkeen ryhmä kiitti ja vuoro siirtyi seuraavalle. 

Koska tapaamisessa oli yleensä niin paljon väkeä, piti vähän itse ajatella sitä, että ei itse jaaritellut ties kuinka kauan vaan jättää aikaa muillekin. En muista sanottiinko tuosta jotakin, että kuinka monta minuuttia olisi suotava puhua. Mutta usein noissa tapaamisissa oli niin paljon väkeä, että kaikki eivät joka tapauksessa kerinneet puhua. Joten yleensä jossain kohtaa tauon jälkeen johtaja sanoi, että ei mennä enää järjestyksessä eteenpäin vaan sana on vapaa, ts. se joka tuntee tarvetta puhua, saa puhua. (Puheenvuoron sai sillä "hei, olen [etunimi]"-kommentilla). Kun tapaamisesta oli enää jäljellä joitakin minuutteja, otti johtaja itselleen puheenvuoron ja sanoi, että aika alkaa loppumaan. Tämän jälkeen ne, jotka eivät olleet tulleet puheenvuoroon, saivat sanoa tuon nimikommentin ja ryhmä tervehti heitä.

Kun kaikki oli saaneet tervehtiä ryhmää ja päinvastoin, laitettiin kiertämään hattu jonne sai halutessaan laittaa roposen tukemaan Al-Anonin toimintaa. (Ei ole pakko laittaa penniäkään jos ei halua). Hatun kierrettyä noustiin seisomaan, otettiin toisia kädestä kiinni ja lausuttiin ns. Tyyneysrukous. Ja siihen loppui tapaaminen.

Se täytyy sanoa, että vaikka tuolla olikin tuo Tyyneysrukouksen lausunta ja askeleissa viitataan Jumalaan/korkeampaan voimaan, niin tuo ei ole mikään uskollinen liike tms, eikä siellä mitenkään tuputeta jotain uskontoa. Siellä jokainen saa itse määritellä tämän korkeamman voiman ihan miksi haluaa, vaikka se noissa teksteissä onkin Jumala.

Tuosta "rahankeruusta" ja jäsenyydestä piti sanoa sen verta, että Al-Anon ja AA eivät ota mitään rahallista tukea vastaan ulkopuolisilta, joten toiminta (tilavuokrat, esitteet jne) rahoitetaan jäsenten avulla. Mitään jäsenmaksuja tai rekistereitä ei ole, vaan jäsen on se joka toimintaan osallistuu ja tosiaan se rahan antaminen on täysin vapaaehtoista. Sen verran piti myös sanoa, että tuolla ollaan siis anonyymejä, sukunimiä ei kerrota ja etunimi millä itsensä esittelee, saa olla keksitty jos niin haluaa. Ryhmässä kuultuja ja nähtyjä asioita ei mennä levittämään ryhmän ulkopuolelle eikä mennä kertomaan ulkopuolisille, että ketä siellä ryhmässä käy. AA:ssa (ja Al-Anonissa) saa käydä niin usein ja niin kauan kuin haluaa, mitään velvoitetta ei ole käydä x kertaa/vko ja x viikkoa/kuukautta/vuotta. Koska toiminta on täysin vapaaehtoista, saa senkin valita ihan itse, että kuinka usein ja kauan haluaa osallistua. (Tuolla Al-Anonissa oli sellaisia, jotka olivat käyneet siellä yli 15 vuotta). Jos tuolla käy kauan ja haluaa todella tehdä itsensä kanssa töitä saavuttaakseen mielenrauhan, niin voi alkaa työstämään noita 12 askelta askel kerrallaan. Tähän työstämiseen kuuluu ns. sponsorin hankinta (joku toinen ihminen joka on ollut toiminnassa kauemmin mukana ja työstänyt noita askelia itsensä kanssa), jonka kanssa sitten voi tavata ja soitella ja keskustella. AA:lla (ja Al-Anonilla) on erilaisia kirjoja joita voi käyttää apua tässä työstämisessä. Sponsori hankitaan niin, että kysytään joltain ihmiseltä, jonka haluaisi sponsorikseen, voisiko tämä alkaa sellaiseksi. Kukaan ulkopuolinen ei siis tule määräämään sinulle jotakuta sponsoriksi vaan sen saa työn saa tehdä ihan itse. (Itse en koskaan tuohon askelten työstämisvaiheeseen kerennyt, mutta tuolla Al-Anonissa kuuntelin näiden askelten työstäjien juttuja ja se ei ollut ihan iisin kuulosta vaan näitä askeleita työstettiin hartaasti ja pitkään).

Se mikä pitää myös sanoa, on, että tuolla kohtasin monia todella lämminsydämisiä ihmisiä jotka ottivat uudet ja tuntemattomat ihmiset todella hyvin vastaan. Harvassa paikassa olo on tuntunut noin tervetulleelta kuin tuolla. Em. asian lisäksi parasta oli myös se, että tiesi muiden tietävän mistä itse puhuu/olevan/olleen samassa tilanteessa. Ei siis tarvinnut miettiä, että ei nuo ymmärrä tai jotenkin varoa sanomisiaan ja pelätä mitä muut ajattelevat.

 

Hmm... Olikohan jotain muuta? Ei ainakaan ihan heti tule mieleen. Kannattaa katsoa AA:n sivut, etenkin tuo "Tietoa AA:sta"-osio. Sivut löytyvät täältä: http://www.aa.fi/index.php 

Vierailija
5/6 |
25.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkennan vielä, että noissa Al-Anon/AA-tapaamisissa uskaltaa puhua ihan kaikesta. Tuolla Al-Anonissa käydessäni huomasin heti sen, että ihmiset oli todella avoimia ja rehellisiä puheissaan. Mainitsivat myös että on lapsia, puoliso, vanhemmat jne jos se oli jotenkin oleellista asiassa josta he puhuivat.

Ja tosiaan, kaikilla* jotka osallistuvat noihin AA/Al-Anon-tapaamisiin on kokemusta siitä, miltä on olla alkoholisti tai alkoholistin läheinen/ystävä. Tähdennän vielä, että noissa ryhmissä kaikki osallistujat ovat tasavertaisia, olivat he siellä toista tai 2000. kertaa. Ryhmällä ei siis ole ketään ulkopuolista/muita "ylempänä" olevaa johtajaa vaan tosiaan vain se kulloisenkin tapaamisen johtaja jonka rooli ei ole kovin iso (huolehtii lähinnä ajankulusta ja ojentelee luettavaa materiaalia eteenpäin).

 

*Sillä poikkeuksella, että pieni osa tapaamisista on ns. avoimia jolloin paikalla voi olla AA:sta/Al-Anonista muuten vain kiinnostuneita ihmisiä jotka eivät ole alkoholisteja/heidän läheisiään. (Toki ryhmän vaitiolo ryhmän asioista koskee heitäkin). Suljetut tapaamiset ovat sitten sellaisia, joissa ei ole kuin alkoholisteja/heidän läheisiään. Mutta se on kerrottu kyllä, että onko kyseessä suljettu vai avoin tapaaminen.

Vierailija
6/6 |
26.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen käynyt. Tän ryhmän kokoontumiset järjestetään semmosessa tilassa, jossa on pari pöytää, ja mukavia tuoleja pitkin seiniä. Jakkaroita on kans nurkassa, jos sattuukin tulemaan normaalia enemmän porukkaa. Ekana paikalle tullut keittää kahvit ja kun porukka on paikalla, aloitetaan. Katsotaan, onko uusia. Uudet saavat tilaisuuden esitellä itsensä, kertoa miksi ovat tulleet, tai annetaan mahdollisuus vain katsoa sivusta eka kokoontuminen. Monet haluaa ekalla kerralla olla hiljaa.:)

 

Jokainen halukas (kenenkään ei siellä ole pakko puhua, jos vaikka sattuu olemaan huono päivä) kertoo vuorollaan, miten on mennyt edellisen kokoontumisen jälkeen. Moni kertoo, mitä on tehnyt lasten kanssa, suhteestaan mieheen/vaimoon,