Miten käytännössä aloittaa karppaaminen?
Jos on syönyt todella paljon hiilaria, niin miten se karppaus aloitetaan, jotenkin vähä kerrallaan muuttamalla ruokavaliosta sokeripitoisia ruokia pois, vai pitääkö se tehdä kerralla, että joku aamu kun herää ei syö enää sokeria? Edellisenä iltana käy kaupassa ja ostaa aamuksi... niin mitä? Kananmunia ja rahkaa, kasviksia...
Mun olis ihan pakko alkaa karpata, mutta en jotenkin osaa aloittaa, en tiedä mikä siinä on niin kauhean vaikeaa, joku korvien välissä laittaa kai hanttiin että ei ilman sokeria tule toimeen, vaikka järki sanoo että se on mun pahin vihollinen ja tappaa mut pian.
Onko karppaajilla joku tietty ruokalaji jolla saa itsensä siihen ruokavalioon helpoiten sisälle?
Kommentit (24)
Syökää mitä tykkäätte :D
Lähihoitajadieetti voisi olla hyvä nimi näille erilailaisille karppaususkonnoille.
Hiilaria on kuitenkin pakko syödä jonkin verran. Otan ne pakolliset mieluummin kasviksista ja marjoista, kuin niistä yleisistä hiilarinlähteistä kuten sokeri, vilja, riisi ja peruna. Miksi, siksi kun viljatuotteet ja peruna tuppaavat ruokailun jälkeen väsyttämään, tulee pian uudestaan nälkä ja nämä myös aiheuttavat järjetöntä persoa sokerin perään. Ja juuri sokerihimosta halusin karppauksella päästä eroon.
Hedelmiä tämä karppi syö jonkin verran, mutta aina aterian yhteydessä. Esim hedelmän paloja salaatissa tai jälkkäriksi herkullinen kotimainen omppu.
Kun hiilaria saa vähemmän, on se energia otettava jostain muusta, eli rasvasta. Minä syön siten, että vähintään puoli kiloa päivässä kasvista ja rasvaa noin 150 grammaa. Rasvaa monipuolisesti. Miten sitä rasvaa sitten saa monipuolisesti? No syömällä monipuolisesti rasvaisia tuotteita. Eli maitotuotteet kaikki täysrasvaisina, munia, erilaisia lihoja ja nämäkin rasvaisina vaihtoehtoina, avokado, pähkinät, siemenet, kasviöljyt (näitähän on siis muitakin kuin oliivi ja rypsi).
jos ihan vaikka wikipediasta lukee Atkinsin dieetin, niin sillä pääsee jyvälle ideasta
Onhan marjat parempia ravintoarvoltaan kuin leipä.
Karpit muuten kiinnittävät huomiota ravintoarvoihin, ei pelkästään hiilareihin.