Millaisia rajoja laittaisit aikuisen kotona asuvan työttömän
Kommentit (12)
Meillä rjaoina toimi se, että ei häiritse muiden talossa asuvien elämää, maksaa itse omat kulunsa(laskut ja kaikki kulunsa) ja osallistuu kotitöihin.
Viinaa ei saa juuva, sisäsiisti pittää olla ja vuokraa maksoo! Kaks kertoo viikossa pittää siivota. Ja joka päivä pittää tiskata.
Maksaa vuokraa, joko tekee itse omat ruokansa tai jos osallistuu muiden ruokailuihin, niin maksaa siitä kotitöillä ja osuudella kauppakassista. Huolehtii oman ympäristönsä siisteydestä. Joko hakee aktiivisesti töitä ja käyttää päivänsä siihen ja/tai vapaaehtoistoimintaan tai auttaa kotitöissä aktiivisesti.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 17:57"]
Anteeks mitä?
Miksi kukaan työtöntä tai työssä käyvää kotonaan rajoittaisi?
[/quote]
Selvennystä: jos aikuinen lapsi asuu vanhempien luona.
t.ap
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 17:57"]
Anteeks mitä?
Miksi kukaan työtöntä tai työssä käyvää kotonaan rajoittaisi?
[/quote]
Selvennystä: jos aikuinen lapsi asuu vanhempien luona.
t.ap
[/quote]
Päätä jo, aikuinen vai lapsi?
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 18:10"]
Selvennystä: jos aikuinen lapsi asuu vanhempien luona.
t.ap
[/quote]
Siinä tapauksessa: haluatko tilanteen säilyvän sellaisena ja toisaalta missä lapsi haluaa asua? Kyllähän sen tarpeeksi määräilemällä saa savustettua pihalle, veneen alle, kaverille tai peräti omaan vuokrakuutioon jos haluaa.
No huh huh vastauksia. Eikö tärkeintä ole ettei nuoku dokailemassa jossain tai muuta epämääräistä hortoiluelämää vietä. Saa olla kotona, mutta varmaan rohkaisisin esim.jo 22 vuotiasta oman asunnon hankintaan ja sitä kautta itsenäistymiseen.
Paljon riippuu siitäkin, kuinka vanha tämä aikuinen lapsi on, ja onko asunut kotona koko ajan vai palasiko mamman helmoihin elämän kolhiessa...
Jos nyt puhutaan nuoresta aikuisesta, joka on koko ajan kotona asunut niin homma on ihan toinen kuin myöhemmin kotiin palanneen kanssa. Kotiin palaavalta voipi heti kättelyssä vaatia enemmän...
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 18:17"]
Paljon riippuu siitäkin, kuinka vanha tämä aikuinen lapsi on, ja onko asunut kotona koko ajan vai palasiko mamman helmoihin elämän kolhiessa...
Jos nyt puhutaan nuoresta aikuisesta, joka on koko ajan kotona asunut niin homma on ihan toinen kuin myöhemmin kotiin palanneen kanssa. Kotiin palaavalta voipi heti kättelyssä vaatia enemmän...
[/quote]
Tosiaan, jos ei ole vielä oikein muuta kuin saavuttanut aikuisiän ja asuu vanhemmillaan, ei vaateet olisi kovin suuret, mutta sitten nämä oikeat aikuiset loiset!
Tosielämästä; Lapsi yli 30 vuotta, asunut vain noin sadan metrin päässä äidistä, vieraillut jokapäivä vanhemmillaan ja paluumuutti äidin helmoihin. Lapsi ei osallistu millään tavalla kotitöihin, ei etsi töitä, ei siis tee mitään, no toki kuluttaa vanhempiensa taloutta. Äiti passaa kaikessa, pesee pyykit, tekee ruuat, ulkoiluttaa lapsensa lemmikit, siivoaa tyttärensä auton, tekee siis lapsensa puolesta kaiken ja kyseessä on kuitenkin terve ihminen, siis tämä loinen.
Tietenkään tässä tapauksessa ei voi syyttää vain loista, vaan kyllä tuolla äidillä on lapsensa loisimiseen suuri rooli, äiti ei anna lapsensa aikuistua ja itsenäistyä ja lapsi on luuseri, tilanne ruokkii toistaan. Jonkun läheisen pitäisi mennä sanomaan ihan suoraan, että lopeta hyvänen aika sen aikuisen mukulasi hyysäämine, aja se maailmalle ja hakekaa molemmat itsellenne apua!
Jos hän olisi lapseni, niin toivoisin hänen tekevän kotitöitä ja maksavan omat menonsa. Omat ruuatkin saisi suurimmaksi osaksi ostaa, koska mieheni ja minäkin ostamme omat ruokamme. Ja on oltava hiljaa, silloin kun minä nukun!
Meillä kotona on parikymppinen työtön poika, joka on käynyt lukion ja armeijan. Haki viime kesänä pariin paikkaan opiskelemaan, muttei päässyt sisään. Kesällä hänellä oli töitä, syksyksi ei saanut mitään ja kohta menee jollekin työkkärin kuukauden mittaiselle kurssille.
Poika on aika rauhallista sorttia, viihtyy kotona ja tapaa kavereitaan viikonloppuisin, he kun pääosin opiskelemassa. Päivärytmi pojalla on tosin keikahtanut päälaelleen, joten esitin toivomuken, että heräisi viimeistään puolilta päivin. Välillä poika istui vielä aamukahvilla, kun me tultiin töistä. Poika siivoaa oman huoneensa, minä en sitä tee vaikka mieli joskus tekisi. Pyykkinsä hän pesee pääsääntöisesti itse ja tekee jonkin verran kotihommia, mutta niistä häntä joutuu välillä muistuttamaan.
Ensi kesänä hänellä on uudet pääsykokeet, ja nyt tuntuu siltä, että mieleinen alakin on löytynyt. Kotona hän saa asua siihen asti, että opiskelupaikka löytyy. Mies toivoo, että opiskelupaikka löytyisi kotipaikkakunnalta, hänelle nuorimmaisen muutto tuntuu olevan kova pala.
Anteeks mitä?
Miksi kukaan työtöntä tai työssä käyvää kotonaan rajoittaisi?