Lue keskustelun säännöt.
Kaikki haluavat "kolmekymppisen".
23.11.2013 |
Kun n. nelikymppiset eroavat, niin mies alkaa jahdata korkeintaan kolmekymppisiä naisia - ja samalla ihmettelee kovaan ääneen, että miksei "sitä oikeaa" tunnu löytyvän. Miehelle ei tule edes mieleen, että ehkä tosiaan tollanen 27v - 30v nainen voisi pitää häntä epäkiinnostavana ja vanhana. Nelikymppiset naiset pokaavat baareista kolmekymppisiä miehiä panoseuraksi; muuhun niistä ei olisikaan. Nainen kyllä tietää, ettei kannata suoda ajatuksenpoikasta sille, että niistä keikoista voisi tulla jotain muuta. Nelikymppiset eivät kohtaa, koska molemmilla on niin suuria harhaluuloja itsestään tyyliin "näytän ikäistäni paljon nuoremmalta" jne - ja tämä perustuu siihen, että "joku kolmekymppinen sanoi niin mulle baarissa".
Työelämässä sama juttu; kaikki haluavat vakitusieen työhön kolmekymppisen. 25 -vuotiaalla ei ole vielä uskottavauutta, mutta nelikymppiset ovat jo ihan pois pelistä, varsinkin jos nelikybänen on yh.
Ai mitä sitten? No eipä juuri mitään.
T. Eräs, joka täytti tänään 42v ( en kylläkään ole itse yh, en työtön, en eroamassa )
Kommentit (3)
Mihin tutkimukseen tää sun tutkimusmielipiteesi perustuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.11.2013 klo 20:52"]
nelikymppiset ovat jo ihan pois pelistä, varsinkin jos nelikybänen on yh.
[/quote]
Tuo on se todellinen ongelma. Lapseton, elämäniloinen nelikymppinen on helposti nuoremman oloinen, paremman näköinen ja kivampaa seuraa kuin kolmikymppinen yksinhuoltajaäiti. Itse etsin kumppanikseni nimenomaan lapsettomia naisia, ja nelikymppinen lapseton on tässä mielessä myös turvallisempi valinta (ei ala haluta lapsia myöhemmin).
Työelämässä tunnistan, itse nelikymppisenä naisena, ilmiön. Ikäistäni aletaan pitää jo jämähtäneenä "kääpänä", joka ei ole enää ainakaan omalla alallani kovin kiinnostava rekrytoitava. Hassua kyllä, nelikymppinen mies on hyvinkin haluttu, mutta nelikymppinen nainen "vanha ämmä". Olen teknisellä, miesvaltaisella alalla.
Mutta muuten tuntuu että nyt nelikymppisenä sitä vientiä miesmarkkinoilla vasta riittää. En ollut nuorena koskaan suosittu, päinvastoin. Kolmekymppisenä löysi seuraa itse vaivaa näkemällä, mutta nyt nelikymppisenä tuntuu että seuraa tunkee puoliväkisin mukaan. Ja mikä hulluinta, useimmat minusta kiinnostuneet miehet ovat minua huomattavasti nuorempia. Tällä hetkellä seurustelen 1983 syntyneen miehen kanssa, oma syntymävuosi 1973 ;-) Ja ennen seurustelua baareista tarttui mukaan välillä ihan puumatyyliin kerran 19-vuotiaskin...