Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

KEVAN JOHTO haluttiin vaihtee KUNTASÄÄSTÖJEN VUOKSI

Vierailija
23.11.2013 |

Siksi sillä oli kiire, kokoomuslaiset halusivat pois keskustalaisen johdon, joka on vastustanut eläkemaksujen alentamista.

Hallituksen rakennepaketissa kuntiin kohdistetaan lähivuosina parin miljardin edestä menojen kiristyksiä, leikkauksia ja verojen korotuksia.

 

 

Jos joku osa kuntataloutta on kunnossa se on eläkejärjestelmä ja ne rahat halutaan nyt kuntien käyttöön, kuten Kevan entinen vaalirahakohussa ryvettynyt toimitusjohtaja Joensuussa ehdotti.

 

http://fifi.voima.fi/artikkeli/2013/marraskuu/uinu-uinu-elakerahastoni

 

"Suomalaisten kuntien tilanne on surullinen. Valtio vaatii kuntia leikkaamaan tehtäviään miljardin euron verran, mutta mitään leikattavaa ei tunnu löytyvän. Lokakuun aikana kunnat ympäri maata pohtivat talousarvioissaan, kuinka monta työntekijää ne joutuvat ensi vuonna irtisanomaan. Rahaa kun ei yksinkertaisesti ole.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa kunnilla on säästössä niin suuri summa rahaa, että sillä katettaisiin kaikkien Suomen kuntien tämänvuotiset menot. Kuntien eläkevakuutuslaitoksessa Kevassa on rahastoituna noin 37 miljardia euroa, ja Keva nousi tänä vuonna Suomen suurimmaksi sijoitusrahastoksi ohi yksityisen puolen eläkejättiläisten Varman ja Ilmarisen."

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmeisesti Kevan hallituksen edut ei olleet se juttu mikä sai kokoomuslaisen Rädyn oikeasti menettämään luottamuksen? Samaan aikaan kun tulivat nuo kuntien salaiset säästölistat.

Keva jos mikä on rahakirstu.

Vierailija
2/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastaava ministeri toi varsin selvästi esille, että jatkossa ei noin valtavia etuisuuksia voi saada. Kohtuutta kehiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta nythän ei pohjimmiltaan kyse yhden johtajan etuuksista vaan siitä, että kunnat saisivat rahaa kun valtio säätää,  rahaa joka menisi normaalisti eläkevakuutuslaitokselle.

Vierailija
4/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

4. Niin ja säätökohteita kun etsitään, tulee käännetyksi jokainen kivi.

Vierailija
5/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mites sitten 2030 kun niille eläkemaksuille olisi tarvetta jos niitä pyritään nyt alentamaan? 

Vierailija
6/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenkiintoinen näkökulma erotusasiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä eläkemaksuja mihinkään vähennetä. Juuri on vahvistettu ensi vuodelle, palkansaaja (alle 53v.) maksaa 5,55% palkastaan, tänä vuonna se oli 5,15% ja yli 53v maksaa yli 7%.

Vierailija
8/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunnat pyrkivät säästämään juuri eläkemaksuista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.11.2013 klo 20:34"]

Kunnat pyrkivät säästämään juuri eläkemaksuista.

[/quote]

 

Ei ne voi lakisääteisistä maksuista säästää, nehän menee jokaisen ihmisen palkkapussista kyselemättä, ei ne kunnille mene. Vai mitä eläkemaksuja tarkoitat?

 

Vierailija
10/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.11.2013 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.11.2013 klo 20:34"]

Kunnat pyrkivät säästämään juuri eläkemaksuista.

[/quote]

 

Ei ne voi lakisääteisistä maksuista säästää, nehän menee jokaisen ihmisen palkkapussista kyselemättä, ei ne kunnille mene. Vai mitä eläkemaksuja tarkoitat?

 

[/quote]Vaikuttaa kummalliselta, että kunnilla ei ole varaa ylläpitää toimintojaan, mutta niillä on varaa siirtää kunnallisverosta lähes miljardi euroa vuodessa sivuun odottamaan tulevia vuosikymmeniä.

 

”Keva on toiminut kuten Norjan öljyrahasto, eli kartuttanut varallisuuttaan ja jättänyt pohdinnat rahan käytöstä epämääräisesti tulevaisuuteen. Sen olisi fiksumpaa miettiä, miten se voi toiminnallaan tukea kuntataloutta.”

Sorsa toteaa, että vaikeina vuosina kunnilta ei välttämättä kannattaisi periä näin korkeita eläkemaksuja.

Lokakuun lopussa tapahtui kuitenkin jotain ennennäkemätöntä: Joensuun kaupunginhallitus vetosi julkisesti Kevaan, jotta tämä laskisi kuntien eläkemaksua väliaikaisesti vuosiksi 2014–2016. Ehdotuksen ideana ei ole kajota rahastoon, vaan laskea kunnallista eläkemaksua sen verran, ettei rahastoon kerätä ylimääräisiä eläkemaksuja.

Jos ehdotus menisi läpi, kunnat ”säästäisivät” Kevan arvion mukaan kolmen vuoden aikana noin 1,7 miljardia euroa, eli reilut puoli miljardia vuodessa.

Kevan strategia perustuukin siihen, että kunnallinen eläkemaksu pysyisi jatkuvasti suunnilleen samalla tasolla. Koska eläkeläisten määrän suhteessa työntekijöiden määrään oletetaan kasvavan vielä pitkään, tavoitteen saavuttaminen vaatii suuren puskurirahaston.

Paldanius näyttää käppyrää, josta käy ilmi, että Kevan laskelmien mukaan suurin tarve rahastoille ajoittuu 2030-luvulle.

 

Siitä linkin jutusta noi.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
23.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Kuka todellisuudessa hallitsee Suomen suurinta rahastoa? Koska rahat on kerätty kunnilta, olisi luontevaa, että valta niiden käytöstä kuuluisi kunnille. Näin myös näyttäisi olevan.

Paldaniuksen mukaan täysi valta vuosittaisen eläkemaksun määrittämisestä on valtuuskunnalla, joka käyttää Kevassa ylintä valtaa.

Kevan valtuuskunta koostuu kolmestakymmenestä jäsenestä, joista 26 on eri kuntien kunnallispoliitikkoja ja neljä kunnallisten työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Valtuuskunta istuu yhden kunnallisvaalikauden ajan, ja eri puolueiden paikkamäärät jyvitetään kunnallisvaalien tuloksen mukaan.

Koska Suomessa on noin 320 kuntaa, ei Kevan valtuuskunnan voi ajatella edustavan minkäänlaista kuntien ”yleistä mielipidettä”. Tästä huolimatta valtuuskunnan jäsenet edustavat nimenomaan kuntia, eivätkä esimerkiksi Kevaa tai valtiota.

"