Lue keskustelun säännöt.
Miksi kirjastot ei ole enää nykyään hiljaisia tiloja?
21.09.2020 |
Olen nyt yrittänyt käydä opiskelemassa kirjastossa ja siis mitä helvettiä, meno on kuin jossain eläintarhassa. Pahimpia kaikista ovat lapsiperheet. Lapset juoksevat hippaa hyllyjen välissä kengät lattiaan klompsuttaen, kiljuvat ja hihittelevät, tänäänkin yksi sai jonkun raivokohtauksen ja huusi ja kiljui ja mitä tekevät vanhemmat, no eivät yhtään mitään. Ja yllättävää kyllä, ei juuri henkilökuntakaan. Mölyävälle teinilaumalle ovat sentään välillä käyneet sanomassa. Lisäksi lapsiperheillä on monella ollut tämmöinen tapa, että lapsi on toisella puolen kirjastoa ja huutelee sieltä vanhemmalleen ja vanhempi sitten vastaa myös huutamalla. No, siirryin sitten lehtisaliin, koska oli pelkkää lukemista tänään ohjelmassa niin eikös sinnekin paukannut kaksi jotain noin 40-vuotiasta naista, ilmeisesti opiskelua heilläkin kirjoista päätellen oli ohjelmassa. Mutta nämä rupesivat kälättämään ihan normaaliin ääneen jotain juttujansa ja kaivelivat eväänsä esiin, jossa tietenkin kaikkea mahdollisimman rapiseviin papereihin pakattua kahvilasta ostettua leipää, karkkia ym. Siis aivan suunnattoman raivostuttavaa, aiemmin itselleni painotettu sitä, kuinka kirjastossa täytyy olla hiljaa ja antaa esim. opiskeleville työrauha. Ilmeisesti nykyään se on joku yleinen hengailupaikka sitten?
Kommentit (178)
Meillä eräs paikallinen valmentaja tuli kirjastoon puhumaan pitkiä puheluita - piti kai sitä mukavana ilmaisena toimistona. Tätä tapahtui kaupungin pääkirjastossa sekä ainakin tässä meidän kaupunginosan paikalliskirjastossa - ja melko useasti. Henkilökunta ei asiaan mitenkään puuttunut.
No onneksi lehtitietojen mukaan muutti pois täältä! Ei ole ukkoa näkynyt pulisemassa. Onnea vaan turkulaiset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon ymmärtänyt että kirjastot tavoittelee laajempaa asiakaskuntaa näillä. Musta se on vähän nurinkurista, kun tällä karkotetaan ne jotka varsinaisesti LUKEE KIRJOJA.
Vierailija kirjoitti:
Oon ymmärtänyt että kirjastot tavoittelee laajempaa asiakaskuntaa näillä. Musta se on vähän nurinkurista, kun tällä karkotetaan ne jotka varsinaisesti LUKEE KIRJOJA.
Kyllä minulle sopisi, jos kirjastossa olisi myös sellaisia tiloja joissa saa keskustella ja vaikka pitää puheen tmv. Mutta nämä pitäisi erottaa hiljaisista tiloista siten, että kummankin tyyliset ihmiset löytävät kirjastosta paikkansa. Ikävää että rauhaa ja hiljaisuutta kaipaavat karkotetaan nyt kirjastoistakin. Kaupungissa on jo paljon melua ja tapahtumia sisältäviä "olohuoneita" - useimmat niistä tosin edellyttävät rahallista panostusta jotta sinne voi mennä (esim. kahvilat). Silti, tuntuu että rauhoittuminen käy yhä mahdottomammaksi, ja se ei ole ihmisten terveyden kannalta hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Mistäpäin olet? Kun asuin pk-seudulla, niin olin myös ensin järkyttynyt ja sitten raivostunut kirjastojen tilasta. Ei sinne todellakaan voinut mennä nauttimaan hiljaisuudesta. Asun nykyään taas muualla, ja täältä onneksi löytyy vielä hiljaisiakin kirjastoja.
Itse olen kirjastolainen maakunnassa ja pidämme kyllä huolta että meidän kirjastosta ei möykkämajaa tai temppurataa tehdä, oli se kasvukeskuskollegoiden mielestä kuinka päheetä tahansa!
Palaute kuitenkin AINA toivoo ja pyytää rauhallista tilaa. Älämölöä on jo aivan kaikkialla muualla liikaakin.
Toki meilläkin on tapahtumia, luentoja, ym. mutta aina taaten sen pääasian, rauhallisen pääsyn tiedon äärelle. :)
Vierailija kirjoitti:
Mistäpäin olet? Kun asuin pk-seudulla, niin olin myös ensin järkyttynyt ja sitten raivostunut kirjastojen tilasta. Ei sinne todellakaan voinut mennä nauttimaan hiljaisuudesta. Asun nykyään taas muualla, ja täältä onneksi löytyy vielä hiljaisiakin kirjastoja.
Kirjastotyöläisenä sanoisin, että tilanne on meilläkin ns. haastava. Korona rajoittaa sen hiljaisenkin tilan käyttöä.
Pääkaupunkiseudulla hiljaista lukutilaa voi löytyä Helsingin keskustasta esim. Rikhardinkadun kirjaston ylimmästä kerroksesta (ainakin joitakin vuosia sitten).
Yliopiston kirjastosta (Kaisatalo keskustassa) löytyy hiljaisuutta, koska siellä ei lapsiperheet hengaile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun Espoossa ja olen parina viime vuonna käväissyt aika monessa Helsingin kirjastossa (tosin täytyy lisätä, että pitkiä aikoja en ole niissä viettänyt), ja havainnut, että verrattuna Espoon tilanteeseen, on Helsingissä kuitenkin vielä aika paljon rauhallisia ja viihtyisiä kirjastoja jäljellä, esim. Rikhardinkadun ja Töölön kirjastot. Yllättävän mukavia olivat myös Kannelmäen ja Itäkeskuksen kirjastot. Pasilan kirjasto on myös melko hiljainen paikka, jos siis vertailukohteena ovat Espoon kirjastot, ja jos vielä Vantaan puolelle mennään, niin myös Tikkurilan kirjastossa on aina kiva käydä.
Vierailija kirjoitti:
Asun Espoossa ja olen parina viime vuonna käväissyt aika monessa Helsingin kirjastossa (tosin täytyy lisätä, että pitkiä aikoja en ole niissä viettänyt), ja havainnut, että verrattuna Espoon tilanteeseen, on Helsingissä kuitenkin vielä aika paljon rauhallisia ja viihtyisiä kirjastoja jäljellä, esim. Rikhardinkadun ja Töölön kirjastot. Yllättävän mukavia olivat myös Kannelmäen ja Itäkeskuksen kirjastot. Pasilan kirjasto on myös melko hiljainen paikka, jos siis vertailukohteena ovat Espoon kirjastot, ja jos vielä Vantaan puolelle mennään, niin myös Tikkurilan kirjastossa on aina kiva käydä.
Täällä maalla perinteisemmässä kirjastossamme ällistellään kenen idiootin päähän on tullut sijoittaa kirjasto kauppakeskukseen, ja odotustilaksi sekä neuvolalle että mielenterveyspalveluille??!! Hulluutta😳 (pun maybe intended..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjastot eivät enää pitkiin aikoihin ole KIRJAstoja. Sinne mennään pelaamaan, lukemaan ääneen satukirjoja, lainaamaan pleikkaripelejä ja kaiken maailman mölkkyjä. Moni kirjasto on sellainen esiteinien nuorisotalo, missä rötvätään säkkituoleissa ja kikatellaan tyttöporukoissa. Kirjastot niiden perinteisessä merkityksessä on tuhottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ihmisillä ongelmat.
Kannattaisi sinunkin herätä ennenkuin suomalaiset suo, kuokka ja Jussi -ajasta kansansivistykseen nostanut koulu, lukutaito ja kaikille ilmainen kirjasto jota kautta tasaveroiset opiskelumahdollisuudet, ajetaan nekin alas. Sivistys, koulutus ja ymmärrys vain varakkaille, loput saavat persuölistä lukutaidottomana kuin apinat. Sitähän on ilmassa jo nyt pelottavan paljon.
Toivottavasti ihmiset ymmärtävät suunnan johon meitä ollaan ajamassa eivätkä luovu sivistysvaltion merkkipaaluista mistään hinnasta!
Vierailija kirjoitti:
Ne on nykyään kuin jotain monitoimiareenoja - ainakin PK-seudulla. Ero verrattuna vuoteen 2005 on huomattava. Hiljaisia lukusaleja on valitettavasti poistettu monista paikoista. Ehkä pitäisi hakeutua jonnekin Yliopistoon kirjoille, jotta pääsisi taas hiljaiseen kirjastoon...
Kyllä niitä kirjastoja saa kaikki käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on nykyään kuin jotain monitoimiareenoja - ainakin PK-seudulla. Ero verrattuna vuoteen 2005 on huomattava. Hiljaisia lukusaleja on valitettavasti poistettu monista paikoista. Ehkä pitäisi hakeutua jonnekin Yliopistoon kirjoille, jotta pääsisi taas hiljaiseen kirjastoon...
Kyllä niitä kirjastoja saa kaikki käyttää.
Kyllä, kunhan pitää suunsa kiinni.
Tampereella oli vielä jokin aika sitten yliopiston Pinni B-rakennuksessa Humanika-kirjasto. Se ehti toimia vain reilun kymmenen vuotta niissä tiloissa, kunnes se yhdistettiin levottomaan Linnaan eli sitä ei enää ole.
Alkuun Humanikassa oli hiljainen lukutila, jossa saattoi syventyä kirjoihin. Läppäreiden yleistyessä vuotta 2010 kohti mentäessä parhaat paikat pyhitettiin läppärin hakkaamiselle ja lataamiselle: kauniit rauhalliset ikkunapaikat, joista saattoi välillä lukiessaan silmätä ulos. Niistä tuli työskentelypisteitä, joissa hakattiin raivokkaasti näppistä. Hiljaista lukutilaa ei enää ollut.
Kun yliopiston uusi kirjasto Linna valmistui, sinne tuli niin sanottu hiljaisen työskentelyn tila. Nykyäänhän ei puhuta enää lukusaleista, koska oletus on, että läppäriä hakataan, ei lueta kirjoja. Ongelmaksi siis hiljaisen työskentelyn tilassa on muodostunut paitsi läppärin näppiksen hakkaaminen, myös paikan varaaminen sillä aikaa kun ollaan tuntikausia poissa. Gradunsa kanssa kamppailevat puhisevat isoon ääneen ja huokailevat mielenosoituksellisesti ikään kuin heidän tuskansa olisi muiden paikallaolijoiden syy. Puuh. Huoh. Huuuuuuh. Puh. Hmpfh. Eväitä mässytetään maiskutellen, energiajuomatölkkejä sihautellaan auki, röyhtäillään, nauretaan ääneen hupaisille someviesteille, kuunnellaan kuulokkeilla musiikkia niin lujalla, että muutkin kuulevat sen. Ja sitten se paras: jalalla tai kädellä naputtaja, jonka on rytmitettävä koko tila hermostuneeksi. Napnapnapnapnap. Täritäritäritäritäri. Työtasot heiluvat ja tärisevät, työskentelystä ei tässä sirkuksessa tule mitään. Kiitos näkemiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tampereella oli vielä jokin aika sitten yliopiston Pinni B-rakennuksessa Humanika-kirjasto. Se ehti toimia vain reilun kymmenen vuotta niissä tiloissa, kunnes se yhdistettiin levottomaan Linnaan eli sitä ei enää ole.
Alkuun Humanikassa oli hiljainen lukutila, jossa saattoi syventyä kirjoihin. Läppäreiden yleistyessä vuotta 2010 kohti mentäessä parhaat paikat pyhitettiin läppärin hakkaamiselle ja lataamiselle: kauniit rauhalliset ikkunapaikat, joista saattoi välillä lukiessaan silmätä ulos. Niistä tuli työskentelypisteitä, joissa hakattiin raivokkaasti näppistä. Hiljaista lukutilaa ei enää ollut.
Kun yliopiston uusi kirjasto Linna valmistui, sinne tuli niin sanottu hiljaisen työskentelyn tila. Nykyäänhän ei puhuta enää lukusaleista, koska oletus on, että läppäriä hakataan, ei lueta kirjoja. Ongelmaksi siis hiljaisen työskentelyn tilassa on muodostunut paitsi läppärin näppiksen hakkaaminen, myös paikan varaaminen sillä aikaa kun ollaan tuntikausia poissa. Gradunsa kanssa kamppailevat puhisevat isoon ääneen ja huokailevat mielenosoituksellisesti ikään kuin heidän tuskansa olisi muiden paikallaolijoiden syy. Puuh. Huoh. Huuuuuuh. Puh. Hmpfh. Eväitä mässytetään maiskutellen, energiajuomatölkkejä sihautellaan auki, röyhtäillään, nauretaan ääneen hupaisille someviesteille, kuunnellaan kuulokkeilla musiikkia niin lujalla, että muutkin kuulevat sen. Ja sitten se paras: jalalla tai kädellä naputtaja, jonka on rytmitettävä koko tila hermostuneeksi. Napnapnapnapnap. Täritäritäritäritäri. Työtasot heiluvat ja tärisevät, työskentelystä ei tässä sirkuksessa tule mitään. Kiitos näkemiin.
Yliopistojen ns. lukusalit on kaikkein kamalimpia mökäpaikkoja, sinnehän tullaan hengailemaan, syömään eväitä ja tapaamaan kavereita. Henkilökunta ei vaivaudu pitämään minkäänlaista lukurauhaa yllä. Sama metelöinti jatkuu myös luennoilla. Vietin vuoden yliopistolla aikuisopiskelijana nuorison keskuudessa ja meinasin tulla hulluksi siinä rauhattomuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Jotain koko kansan olohuonettahan niistä kirjastoista on yritetty tehdä. Ärsyttää kyllä
Itse ärsyttää myös, että kirjoja on tuhottu, että on saatu noita tuohuamistiloja kirjahyllyjen sijaan. Korkeakoulun kirjastosta Otaniemestä tuhottiin noin 10% kokoelmasta, että saatiin nukkumiseen tarkoitettuja loosheja.
No, ajat muuttuu, ja uussana kirjasto ei enää tarkoita paikkaa, missä on kirjoja ja hiljaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä! Pari vuotta sitten aloin kantamaan kuulosuojaimia kirjastoon, mutta eivät nekään aina auta. Onneksi kirjastoissa, joissa käyn, on jaettuja tiloja, ettei kaikki asiat kuulu joka puolelle yhtä hyvin (lasten tilat usein nurkassa tai jopa erillisessä tilassa)
Kävin tutustumassa Oodin kirjastoon enkä ole ikinä nähnyt mitään niin kauheaa kirjastoa. Kirjat olivat yhdessä isossa tilassa, jossa samaan aikaan kiljuivat lapset, kolisi kahvilan lautaset ja mies puhui mikrofoniin jotain luentoa. Ei kiitos!
Oodissa on muutenkin todella oudot prioriteetit.
Sieltä voi varata erilaisia musiikki- ja kokoushuonetiloja omaan käyttöön. Tämä on todella kiva asia ja tilat ovatkin täyteen buukattuja. Tiloissa on isot lasiset ikkunat, joiden eteen sai aiemmin vedettyä verhon, jos halusi olla suojassa käytävässä kulkevien katseilta. Vuoden vaihteen jälkeen verhoja ei ole saanut enää pitää kiinni. Tosi kiva siinä keskittyä harjoittelemaan haastavaa pianokappaletta, kun ohikulkijat tuijottavat. Minua ainakin häiritsee valtavasti, enkä varmasti ole ainoa.
Kysyin asiasta, ja minulle kerrottiin että muiden kirjaston käyttäjien halutaan näkevän, mitä mahdollisuuksia kirjasto tarjoaa. Harmi vain, että tässä kyllä markkinointi ajaa työrauhan edelle. Muut käyttäjät ovat takuulla riittävän tietoisia näistä mahdollisuuksista, koska tilojen varauksissa on yli kuukauden jonot!
Voit vain pohtia, mitä siellä on tehty verhojen takana piilossa. Nyt ohikulkevat toimivat vahteina ja soittavat järkkärit/poliisin tarvittaessa..
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli joltain mielenkiintoinen kommentti, että ei tiedä ketään, joka ei haluaisi kirjastojen olevan hiljaisia. En tiedä minäkään. Kuinka kirjastot saataisiin vallattua takaisin kirjastoasiakkaille?
Tämä on kyllä hyvä huomio!
Voin sanoa, että työntekijätkin uupuvat näissä melukirjastoissa, joissa on menoa ja meininkiä joka tilassa. Asiakkaat haluavat rauhaa, me työntekijät haluaisimme rauhaa mutta päättävä porras on ideologialtaan päinvastainen. Ja AINA uuden kirjastorakennuksen noustessa se on tällainen melupainajainen. Aina.
Oodi ei edes ole kirjasto vaan joku apinatarha
Katson ulos ikkunasta
kai tää on mesta nasta
En tiedä paremmasta
ainakin kirjastonjohtajasta
tää lähentelee taivasta.