Alkaa elämä käydä melko lailla tukalan ahdistavaksi :´(

Olen niin huolissani, sekä äidistäni (joka on jo suht iäkäs, ja monenlaista sairautta hänellä on sekä paljon lääkkeitä) että veljestäni... Veljellä huonosti hoidettu diabetes ja on mitä ilmeisimmin masentunut pahasti.. oli lääkityksen aikana parempana, lopetti ominpäin ja nyt taas elämä niin synkkää.. ei ota apua vastaan, suuttuu kaikesta äidilleni, työpaikalla menee huonosti, ei suostu hakemaan sairaslomaa, rahat on tosi tiukilla ja talo missä asuu, kaipaisi pikaisesti jo remppaa jne. Hänellä kaikki asiat rempallaan muutenkin.. vanhempani yrittäneet auttaa rahallisesti ja kaikin keinoin, ei muuta kuin pahemmaksi menee veljen tilanne.. äidilläni hirveä stressi ja pelko veljen puolesta, koettaa omat vähäiset rahansa antaa hänelle..

Itsekin ahdistun kun en tiedä mitä tehdä, ahdistaa äidin puolesta mutta myös veljen puolesta, kun tiedän asioista ja ymmärränkin toisaalta veljeäni miksi on masentunut jne. Mutta mitä me läheiset voidaan tehdä kun hän suuttuu kaikesta! Ja kuinkahan paljon diabetes vaikuttaa hänen masennukseensa ja käyttäytymiseensä? En osaa tähän tuoda esille kaikkea... mutta tilanne on oikeasti todella paha :´(