Poliittinen kodittomuus

Mulla aivan sama homma! Haluan kuitenkin äänestää, joten olen yleensä äänestänyt jotain mahdollisimman ns. neutraalia puoluetta kuten sdp:tä. En silti koe, että hekään oikeasti ajavat asioitani. Lisäksi minua vaivaa ajatus siitä, että varmaan suurin osa poliitikoista on pyrkyreitä, jotka ajavat vain ja ainoastaan omaa etuaan. Olen opiskellut poliittista historiaa ja näin ollen tutustunut kaikenlaisiin huijauksiin, valheisiin ja rikoksiin. En vaan pysty luottamaan vallanpitäjiimme :/

En ole koskaan edes ajatellut että pitäisi olla jokin poliittinen koti. Olen äänestänyt ainakin neljää eri puoluetta. Viimeksi äänestin Feminististä puoluetta, ja luultavasti tästä eteenpäin pyrin äänestämään sitä. Harmi että se on niin pieni puolue.

Sama ongelma ollut jo kauan. Suomesta ei löydy hyvää puoluetta. Siksi on pitänyt äänestää vähiten huonoa. Poliitikkoihin luottamus on todella alhaalla. Kähmintää, oman edun ajamista jne. Sekin ärsyttää että miksi kuulevat asiantuntijoita kun kuitenkaan niiden neuvot ei kelpaa? Koko eduskunnasta eri puolueista löytyy nihkeästi kourallinen poliitikkoja joilla on jotain järkeä.

No tuskin kovinkaan monen mielestä on olemassa itselleen täydellistä puoluetta.

Valitsin vähiten huonon, ja se on persut.

Olen ratkaissut tuon niin, että äänestän ihmistä, jota arvostan.

Äänestin aikoinaan mm Claes Anderssonia, vaikken ole kovin vasemmistolainen aatteiltani. Koen tärkeäksi sen, että ediskunnassa on fiksua väkeä.

Anna soraääneni persuille niin kauan kunnes maahamme muuttaneita ulkomaalaisia kuunnellaan ja vedetään tiukat linjaukset sille ettei tänne ala muodostua ongelmia. He tietävät mistä puhuvat. Armankin kertoi lähteneensä pakoon asiaa mikä tänne on rantautumassa, jos ei sille laiteta stoppia.

Vierailija kirjoitti:

No tuskin kovinkaan monen mielestä on olemassa itselleen täydellistä puoluetta.

Tämä on varmasti totta. Kuitenkin, itse koen että useimmille ihmisille puoluevalinta on helpompi; esim. vanhempani ja useimmat ystäväni ovat aina tienneet mitä äänestää, ja vaikuttaneet tyytyväisiltä valintoihinsa. -Ap

Samoja ajatuksia täällä. Joka puolue ajaa jotain sellaista asiaa jota en halua olla tukemassa. Silti haluan äänestää. Viimeksi äänestin demareita. Lähinnä siksi, että edellisellä kerralla äänestin perussuomalaisia ja aika pahasti jouduin vaalien jälkeen pettymään. Demareiden linjasta en esim mmuuttoasioissa oikein perusta mutta ovat pienempi paha kuin vaikka kokoomus.

Varmaan monikin. Urapoliitikot puhuvat sitä itseään tuulen mukaan, vasemmistosta on tullut mielisairaiden puolue ja hiukan pelottaa persujen talouslinjaus. Haluan kuitenkin, että suomi pysyy suomena ja sitä kautta elinkelpoisena länsimaalaisena maana eikä muuttuisi kehitysmaalaisten tilkkutäkiksi.

Joskus tunsin vielä olevani vihreä, huokaus... Nykyisin on pitenevä liuta asioita, jotka saavat mut pyörittämään päätäni ja kokemaan itseni vanhaksi mutta sitäkin viisaammaksi.

Lie selvää, että korvaavaa kotia on vaikea löytää.

Vierailija kirjoitti:

Olen ratkaissut tuon niin, että äänestän ihmistä, jota arvostan.

Äänestin aikoinaan mm Claes Anderssonia, vaikken ole kovin vasemmistolainen aatteiltani. Koen tärkeäksi sen, että ediskunnassa on fiksua väkeä.

Tämä. Ajattelen hyvin pitkälti samoin!

KESKUSTA BIMBOT!!!!

Olen pienviljelijä-kommunistikodista, ollut teollisuustyöntekijä, toimihenkilö, nyt maanviljelijä.

Sekalainen taustani liippaa niin monia puolueita, että en tunne oikein mitään omakseni.

Sama probleema täälläkin. Omaan paljon mielipiteitä vasemmalta ja oikealta. Osa niistä hipoo jopa persujen ajatusmaailmaa. Kannatan mm. tasa-arvoista avioliittolakia, perustuloa ja perhevapaauudistusta, mutta toisaalta en syytäisi liikaa rahaa m-muuttoon ja muuttaisin elinkautisen vankeuden nimensä mukaiseksi; ei ikinä pois telkien takaa. Kieltäisin myös kaikkien uskontojen harjoittamisen Suomessa.

Entisenä vasemmistolaisena/vihreänä saa todellakin olla ilman poliittista kotia. Nykymaailmasta on tullut niin hullu.

Vierailija kirjoitti:

Olen ratkaissut tuon niin, että äänestän ihmistä, jota arvostan.

Äänestin aikoinaan mm Claes Anderssonia, vaikken ole kovin vasemmistolainen aatteiltani. Koen tärkeäksi sen, että ediskunnassa on fiksua väkeä.

Muuten toimisin noin ehkä itsekin, mutta koska meitä on rangaistu puoluepolitiikka-nimisellä hirviöllä, niin sen fiksun yksilön sijaan saatankin ajautua äänestämään jotain täystollikkaa kunhan se on oikeassa puolueessa. Ne fiksutkin taipuvat sen perhanan puoluekurin edessä.

Persuja äänestän niin pitkään kun he ovat ainoita, jotka haluavat lopettaa haíttamaahanmuuton.

Vierailija kirjoitti:

Samoja ajatuksia täällä. Joka puolue ajaa jotain sellaista asiaa jota en halua olla tukemassa. Silti haluan äänestää. Viimeksi äänestin demareita. Lähinnä siksi, että edellisellä kerralla äänestin perussuomalaisia ja aika pahasti jouduin vaalien jälkeen pettymään. Demareiden linjasta en esim mmuuttoasioissa oikein perusta mutta ovat pienempi paha kuin vaikka kokoomus.

Kannattaa muistaa, että SDP:llä on tämä jännä suhtautuminen seksuaalirikoksiin, jossa MIKÄÄN ei riitä erottamaan puolueesta. Ei edes Baltzarin tai insesti-isän teot.

Persuissa tympii eniten se, että suurin osa paikallispoliitikoista on silkkoja idiootteja, äänekkäästi kolisevia tyhjiä tynnyreitä.

Muutama älykkö ei kokonaisuutta pelasta.

Sama! Olen joissain asioissa ihan vasemmalla ja toisissa ihan oikealla. Samalla myös tietyissä asioissa konservatiivi ja joissain liberaali. Ei löydy puoluetta. Välillä yritän aktivoitua, mutta sitten rupeaa tökkimään. Kahdet edelliset vaalit: yksissä äänestin vihreitä ja toisissa persuja, en kyllä kannata kumpaakaan puolueena, mutta sattui silloin löytymään sopivin henkilö näistä. Mun mies saisi kyllä slaagin jos tietäisi tuon persuhomman, mutten aio kertoa. 😂