Onko elämä erilaista kauniina ja tavallisena
Olisiko kokemuksia kertoa, te jotka olette olleet todella kauniita ja sitten vanhentuneet epäedullisesti?
Millaista on elämä kauniina? Tarjoutuuko paljon kaikkia jänniä seikkailuja ja muita mahdollisuuksia? Mistä tietää milloin sitoutua ettei nurkan takana olisi odottelemassa joku vielä parempi?
Kommentit (3)
olen ollut kaunis n 17 vuotiaasta sitä ennen koulussa haukuttiin ja kiusattiin rumaksi. Ankanpoikasesta joutseneksi :)
Nyt olen raskaana ja minua ei pelota yhtään vaikka rupsahtaisin, koska tiedän nyt ettei kauneus ole kaiken a ja ö. Ei minua loppu viimein tuntemattomat ihmiset kohdelleen rumana tai kauniina. Ainoastaan oman ikäiset on ne pahimmat luokkakaverit varsinkin.
Mulla niin päin että nuorempana, parikymppisenä, olin vähän ylipainoinen ja silmälasipäinen teekkari. En panostanut ulkonäköön, mutta ihan siistit vaatteet kuitenkin, kävin kampaajalla ja meikkasinkin vähän joka päivä. Kuitenkin kun valmistuin, kyllästyin ylipainoon ja laihduin 20kg ja aloin panostaa eri tavalla vaatteisiin. Silmälaseistakin hankkiuduin eroon ja kasvatin pitkät hiukset. Voisi sanoa että suhtautuminen on muuttunut radikaalisti. Nimenomaan tuntemattomien, sekä miehet että naiset ovat jotenkin kohteliaampian ja huomioivat eri tavalla. Olen tullut eri tavalla "näkyväksi". Voihan se olla ikäkin ja se, että en ole enää opiskelijan näköinen. Kuitenkin arjessa näkyy ero aika selvästi, joka päivä saan tuntemattomalta hymyn tai esim. tuntematon mies avaa minulle oven. Silloin harvoin kun baarissa käyn, ero on myöskin ihan huomattava. Miehiä riittäisi vaikka en seuraa varattuna etsi. Ílmaisia drinkkejä tarjotaan ja muutenkin meno poikkeaa totaalisesti aikaisemmasta.
Oikeastaan aika hämmentävää ja ikävääkin, sama ihminen kuitenkin olen.
On. Mutta riittää että on edes joskus ollut hot :) Ei se ihan kokonaan katoa ikinä..