miksi nukutatte lapsia?
Seuraan vierestä useampaakin ystäväperhettä, joilla lasten nukkumaanmeno on jokailtainen painajainen tuntikausien nukutusrumbineen. Ihmettelen aina, miksi? Meillä pääsääntöisesti laitetaan lapset nukkumaan, toki joskus jollakin on nukahtamisvaikeuksia, on kipeä, tai jotain muuta, että uni ei tule, mutta lapset on opetettu siihen, että kun mennään nukkumaan, mennään todellakin nukkumaan eikä aleta kaikilla verukkeilla yrittämään pois sängystä. Ennenkuin joku ärähtää, että lapsia on erilaisia, ja kaikki ei niin helppoja, kerron, että näissä tuntemissani perheissä näyttää kyllä olevan kyse ihan lasten oppimasta aikuisten pompottelusta.
Kommentit (22)
heidän lapsensa ovat olleen meillä yökylässä ja meillä hoidossa. mutta meillä on saatu heidät heti nukkumaan, kun ei olla PAKOTETTU ja ennen nukkumista on annettu lapsille aikaa ja hellyyttä. ollaan läheisiä, joten syynä ei ole se, että meillä siksi helpommin saa unen.
esikoinen aloittaa vuoden päästä eskarin ja ollaan jo juteltu, että sitten pitäisi vähän säännöstellä nukkumista, jotta jaksaa virkeenä aamuisin eskarissa olla. ihan hyvin ottanut asian ja välillä ollaan jo harjoiteltu heräämistä ja jaksamista. pointti on kuitenkin se, että meidän lapsille on luonnollista nukahtaa itse, oli kellonajat sitten mitkä. rytmiin päästään helposti, esim mummilassa tms jossa heräävät aikaisin ja menevät aikaisin nukkumaan.
Oikeesti ne, joiden lapset nukahtaa nukuttamatta ei tiedä mitään nukahtamisongelmista. Ei kai kukaan vanhempi nukuta lastaan kahta tuntia joka ikinen ilta vain sen vuoksi, että on niin ihanaa kanniskella parkuvaa pientä pitkin kämppää! Kuinka tyhmiksi te ihmisiä oikein luulette. Ja kuinka viisaiksi itseänne. Ne lapset on kuulkaa vielä paljon erilaisempia kuin osaatte kuvitellakaan. Meidän oli haettava ammattiapua, kun alle kahden tunnin ei nukahtanut millään, mutta ei toisaalta jaksanut valvoakaan, vaan joko valvoi ja parkui tai nukutettiin ja parkui, jolloin edes lopulta sitten nukahti. Ja samoja rytmejä pidettiin kuukausikaupalla, eikä auttanut. Ja ainoana lapsena kotihoidossa sai kyllä meidän kaiken huomion.
Ja ihan täysjärkisiä ajattelevia vanhempia ollaan, mutta kun sitten tietysti uuvuttiin aivan täysin, niin ymmärrettiin, että tästä ei nyt omin voimin selvitä. Prosessi on vielä kesken, mutta nyt ollaan edistytty jo niin, että huuto ei ole joka iltaista ja nukahtamiseen menee enää max tunti. Eli ei ne ammattineuvotkaan tee ihmeitä ja silti kestää kuukausia, että saadaan tilanne normalisoitua. Joten tuskin te mammat ootte yhtään sen viisaampia neuvoinenne.
ei ne sunkaan ihanat lapsoset aina mene niin kiltisti kun käsketään.
Meilläkin vaan viety sänkyyn tähän asti, eikä ole ollut mitään ylimääräistä nukutusjuttua. Se vaan loppui, ei onnistu enää.
Hyvin on pelannut. Vaikka lapset saattavat jutella yksinään sängyissään illalla, he nukahtavat viimeistään puolen tunnin sisällä ilman apuja.
Rutiineja meillä sen sijaan on: iltasatu ja unilaulu hampaiden pesun jälkeen.
Nukkumaanmeno on sujunut meillä kausittain hyvin, kausittain huonosti. Toisissa ikävaiheissa (esim. eroahdistuksen aikana), nukuttaminen on enemmän hyödyksi kui haitaksi. Muuten samaa mieltä.
sinne jää sänkyyn ja nukahtaa melkein heti.
En oikein ymmärrä mitä vastauksia nyt haluat täältä...
Miksi lapsia nukutetaan? No että ne nukkuisivat. Jokaisella perheellä lienevät omat iltarutiininsa.
Jos nuo ystäväperheesi ovat valmiita tuntikausien nukutusrumbaan niin sallittakoon se heille. Ei se ole sinulta tai minulta pois.
Meillä nukutettu viimeksi joskus alle vuoden ikäisenä. Nyt lapsi on kolmen, mutta kyllä tähän väliinkin erilaisia vaiheita mahtuu. Yleensä on yritetty lapsentahtisesti mennä. Pompottelua en hyväksy. Illalla vien sängyn viereen potan, vesimukin ja talouspaperin. huoneessa soi unimusiikki, ovi eteiseen on raollaan. Kun nämä " tarpeet" on tyydytetty, voi aina vedota siihen, että huoneesta ei tarvitse tulla pois.
Vaan eipä jää enää - niin kuin kolmonenkin kertoi kokemuksestaan. Vuosi jäätiin nätisti, sitten tuli joku protestivaihe joka kesti kaksi kuukautta, sitten jäi taas nätisti ja nyt 1v7kk ja taistelua jälleen. Ei se aina mee niin, että se mihin opettaa, siihen lapsi tottuu. Musta on ainakin huolestuttavaa, jos lapsella ei koskaan tule mitään protestointikausia päälle, niitä kuuluu ja saakin tulla eri ikäkausina vaikka niin raivostuttavaa onkin! Kun olen tämän puhunut itselleni, en enää menetä niin paljon hermoja kuin ennen, kun vaikea kausi taas alkaa. Kai se siitä taas paremmaksi muuttuu, toivottavasti...hyvähän se on että lapsi on terve ja välillä testaa vanhempiaan.
Tehdään kyllä jossain vaaiheessa iltaa iltatoimet (iltapala, iltakylpy/pisut/hampipesut, iltasatu, silittelyä/pusimista/halimista) yhdessä ja niin, että lapset ymmärtävät, että on nukkumaanmenon aika, kun on jo myöhä. Lapset on kuitenkin opettu vauvasta saakka niin, että alkavat itse nukkumaan.
Iltaisin lastenhuoneissa palaa hento yövalo ja taustalta kuuluu rauhallista musiikkia ja niistä tulee lapsille turvallisuuden tunnetta.
Lapset saavat mennä nukkumaan silloin kuin siltä tuntuu. Joskus lapsi sanoo " mutsi mä meen nukkuun" " vie mut nukkuun" tai lukee sängyssä kirjaa ja nukahtaa siihen. Tai ennen nukkumaanmenoa hetken vielä leikkii jollain.
Meillä ei pakoteta, ei huudeta tms. Mielestämme lapsellakin on oikeus päättää nukkumisesta, ei aikuistakaan välttämättä nukuta joka ilta samaan aikaan. Vaan sitä nukahtaa silloin kuin siltä tuntuu.
Olen seurannut ystäväperheiden nukutusrumbaa ja se kyllä tuottaa niin lapsille kuin aikuisellekin kyyneleitä, kun väkipakolla yritetään nukuttaa. Ei sellaisissa fiiliksissä ole kiva nukahtaa.
Meillä 3 alle 5v lasta. No jaa - 2 ekaa toisinaan hyvinkin villejä ja meno hurjaa iltaisin ja vauvakin osaa olla temperamenttinen. Koskaan ei kuitenkaan ole ollut nukkumisen suhteen kenenkaan kanssa ongelmaa.
Meille asian tekee helpoksi se, että olen kotiäiti ja kai se lapselle on ihan sama mihin aikaan vuorokaudesta sitä nukkuu, kunhan nukuttuja tunteja tulee riittävästi.
Lapset ovat paljon yökylässä ja osaavat noudattaa kyllä nukkumaanmeno aikojakin perheissä hyvin. Kunhan vain annetaan lapsille paljon aikaa ja rakkautta ennen nukkumaanmenoa :)
jos ei satu tissille nukahtamaan. Yksinkö pitäisi jättää sänkyyn huutamaan? Siihen en ainakaan minä pysty, ja omin avuin vauva ei vielä osaa nukahtaa, vaan tarvitsee aikuisen vierelleen silittämään.
Se yksi " ystäväperhe" , katkerana, ja osansa hyväksyen.
Olisipa se ihanaa, jos lapset osaisi itsekseen helposti nukahtaa, mutta kun se ei onnistu. Ei millään. Koskaan.
Vierailija:
Se yksi " ystäväperhe" , katkerana, ja osansa hyväksyen.
Olisipa se ihanaa, jos lapset osaisi itsekseen helposti nukahtaa, mutta kun se ei onnistu. Ei millään. Koskaan.
Voi tosin olla, että lapsenne pyörisivät ja temppuilisivat, mutta ongelmana taitaa olla teidän sietokykynne lyhyys?!? En mä tunne monia, joiden lapset nukahtaisivat HELPOSTI, mutta vanhempien tavoite ei musta ole saada lapsia nukahtamaan - vaan saada lapset sänkyyn. Sitten se nukahtaminen on niiden oma juttu. Ja se pitää vaan sietää.
mun mielestä ton ikäiselle voi sanoa, että nyt se on semmonen juttu, että mene sänkyyn ja pysy siellä. Kyllä se uni tulee.
Eipä se ap ole aina niin yksioikoista. Toisten kanssa nukkumishommat sujuvat tuosta noin vaan ja toisten kanssa saa sitten nukuttamalla nukuttaa.
Meidän lapsi ainakin kaipasi sitä läsnäoloa nukahtamiseen. Ei häntä tarvinnut sen ihmeemmin silitellä tai paijailla, kunhan oli vain läsnä. 3-vuotiaana rohkaistui jäämään nukahtamaan yksin.
Pimeän pelko on yksi sellainen seikka minkä takia moni lapsi tarvitsee sitä vanhemman läsnäoloa nukkumaan mennessä.
Tuntikausien nukuttamisissa on sitten kyse jostain ihan muusta. Varmaan siitä pompottamisesta ja vanhemman päätöksen kyseenalaistamisessa tai sitten yksinkertaisesti siitä, että lasta nukutetaan väärään aikaan.
Ole sinä tyytyväinen siihen että teillä nuo sujuu helposti. Anna muiden nukuttaa miten haluavat. Ei se ole sinulta pois, vai onko?
ovat jääräpäitä ja lapsen täytyy mennä nukkumaan joka ilta 20.00 aikaan. Surullista :(
Vierailija:
Anna muiden nukuttaa miten haluavat. Ei se ole sinulta pois, vai onko?
vaan heitätte vaan taaperon yksin sänkyyn? onko se hienoa että lapsesta tulee ' itsenäinen' ja hän ymmärtää, että yksin se on kaikki kestettävä...!
eli: kai tuntien sängystä veke pomppuilu on eri asia kuin joku nukkumaanmenoloru ja poskesta paijaaminen?
En halua viedä sitä pois häneltä. Kieltää siis vierellä olemista. Onhan se rasittavaa, kun pitää lukea iltasatu ja sen jälkeen kyyhöttää lapsen vieressä, kunnes hän nukahtaa. Mutta toisaalta hän on siitä onnellinen ja vasta 2-vuotias pieni ihmisen alku. Eikö ole normaalia kaivata viereen toista ihmistä? Meillä ei ole pompottelua tai taistelua nukkumaan menemisestä, mutta nukahtaa lapsi ei oikein osaa ilman vieressä oloa.
nykyään lapset jää helposti sänkyyn.
koskaan ei olla ns. nukutettu tuntia,
vauvana ja pikku taaperona tietenkin viivyttiin sängyn äärellä sadun tai laulun verran.
nyt lapset 4 ja 5,
menevät kiltisti nukkumaa,
mutta meillä myös (niinkuin stellalla) lapset menevät nukkumaan milloin väsyttää!
tottakai lapsi saattaa vaatia 2 tunnin nukutuksen jos ei ole uni...
meillä siis lapset menee nukkumaan 21-22 välillä yleensä,
joskus harvoin voi mennä yhteentoista. (jos on nukuttu päiväunet)