Jo 5. tuttava kuoli juuri ennen/jälkeen eläkkeelle jäämisen!

Tämähän on kansantaloudelle edullisinta. Saappaat jalassa kaatuminen.

Ystävättäreni myös sai juuri eläkkeelle jäätyään giagnoosin pitkälle edenneestä alzhaimerista.

Nyt ei edes tunnista ketään.

Eipa kannata elää "sitten kun"-elämää.

Mun anoppi kuoli juuri niin 64-vuotiaana. Olisi ollut kiva eläke tulossa. Todella surullista.

on aika yleistä tämä. myös minä tiedän montakin.

Jos on ollut elämänlaatua kuolemaansa saakka, so what.

Moni tuttuni kuollut,mm .syöpä,hoitovirhe, heti töistä jäätyään.Ketään tuttuja näy ,kotonaan istuu moni ketkä elossa,he olivat minua,20-30v vanhempia..surullista.Tää on onnellusten suomi,nettejä he tuskin käyttää..tv ,radio.Ketkä nyt elää,kysyn joskus jos törmään tuttuun joka,samois töis,elääkö**""",voi miten tyhmää elämää oikeesti

Tiedän myös useampia, jotka ovat kuolleet heti eläkkeelle jäätyään. Olisko joku pitkäaikaisen stressin laukeamisesta johtuva juttu?

Tähänhän eläkeikää nostamalla pyritään, että mahdollisimman moni kuolisi niillä paikkeilla kun eläkkeelle pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi kuoli juuri niin 64-vuotiaana. Olisi ollut kiva eläke tulossa. Todella surullista.

Miten kiva?

Kerro numerot niin päätetään kuoliko turhaan vai oliko hyvää tuuria?

Eläkeiän rajapyykin lähestyminen on vaarallista aikaa ihmisen elämässä.

Onneksi eläkeikää nostetetaan jatkuvasti "työurien pidentämiseksi" 

Huh huh.

Varmaan sama logiikka kuin siinä että sairastuu heti lomalle jäätyä. Tässä tapauksessa vain kyse on lopullisesta "sairastumisesta". Surullista.

Minä näin nuorena yhden ihmisen, joka sairastui alzheimeriin juuri eläkkeen kynnyksellä. Vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen ei tunnistanut edes puolisoaan. Puoliso kaikenlisäksi kohteli häntä tosi ikävästi. Tuo oli todella surullista, oli myös ajatellut eläkkeellä tekevänsä kaikenlaista.

Päätin tuolloin, että elämä on tässä ja nyt, etten aio elää sittenkun-elämää. Eläkeikänikin on niin korkea (jos edes koskaan eläkkeelle pääsee), että ei ole sellaisia virkeitä eläkevuosia todennäköisesti tulossa. Mutts tästä huolimatta olen ajautunut vain suorittamaan elämää päivästä toiseen. Olen miettinyt, että jos vain hyppäisi pois oravanpyörästä ja alkaisi elää, koskaan kun ei tiedä milloin on viimeinen päivä. Mutta tuntuisi järjettömältä hypätä tyhjän päälle, koska koen olevani etuoikeutettu hyväpalkkaisessa vakiduunissa, jota nykyään ei kovin monella tunnu olevan (ei sillä että edes tietäisin kaipaako minun sukupolveni ihmiset mitään stabiiliutta elämään)...

Sitten kun pääsen eläkkeelle tuissa viikon päästä, käymme ukon kanssa matkustelemaan ja nautitaan elämästä ja säästöistä minkä eteen ollaan raadettu.

      (Kops.)

Niinpä, ei tosiaan kannatta miettiä että sitten teen sitä ja tätä eläkkeellä kun sitä päivää ei välttämättä tule. Itse 50 plus elän tässä ja nyt sellaista elämää josta pidän. En elä tulevaisuudesa enkä menneisyydessä vaan tässä ja nyt.

Ihan kuin maailmankaikkeus päättäisi silloin, että nyt lopeta hössöttäminen turhasta, kun et tee mitään mielekästä, ja sen kun kuolet pois.

Kannattaa aloittaa eläminen nyt heti.

Vierailija kirjoitti:

Jos on ollut elämänlaatua kuolemaansa saakka, so what.

Tuo on totta, mutta läheskään kaikkien elämänlaatu ei ole hyvää työssä käydessään. Ajattele vaikka vuorotyöläisiä, jotka koko työuransa ajan haaveilevat joulusta, jota työt eivät pilaa. Todennäköisesti opettajia lukuun ottamatta kaikki haaveilevat myös koko kesän kestävästä lomasta. Monien harras toive on myös herätä aamuisin ilman herätyskelloa. Kaikki nämä pienet, arkiset toiveet romuttuvat, jos kuolee ennen eläkkeelle pääsemistään tai pian sen jälkeen.

Rautatieläisistä monet "eivät ensimmäistä eläkettään nosta". Liekö vieläkin näin?

Entisessä työpaikassani on miehet poistuneet; osa irtisanoutui ja 3 on poistunut keskuudestamme. Vanhimmalla oli DB + Alzheimer, kahdesta muusta en tiedä. Nuorin "poistuja" mua 1v vanhempi, huhhuh.

Itse olen 50+ ja kuullut vaikka kuinka paljon näitä samanlaisia tapauksia. Tuntuu että moni kuolee tosi nopeasti kun jää eläkkeelle. Miksi??  Heti iskee joku haimasyöpä, keuhkosyöpä, suolistosyöpä tai sydäri?

Tätä ei varmaan saa sanoa täällä mutta useampikin vanhempi ihminen on tehnyt omat päätelmänsä kun ovat saaneet jonkin diagnoosin. Vielä useampi on puhunut aivan avoimesti että tekevät ratkaisuja kun elämän laatu ei ole enää hyvä tai lääkäri kertoo huonoja uutisia. Moni ei halua joutua kokemaan vanhusten hoidon nykyistä tasoa.