Mieheni loukkaantui kun sanoin että rakastan isääni

No kaikkiko se nyt on mentävä sanomaan ääneen.

Rakkautta on monenlaista. Ja siksi juuri en osaisi sanoa tuolla tavalla. Ymmärrän kyllä hyvin, jos loukkasi.

Rakkautta on monenlaista. Ja siksi juuri en osaisi sanoa tuolla tavalla. Ymmärrän kyllä hyvin, jos loukkasi.

Hän itse kysyi sitä. Luulisi aikuisen miehen silloin myös kestävän vastauksen.

En voi "valita" hänen ja vanhempieni tai lasteni väliltä.

Epäreilua laittaa sellaisen valinnan eteen.

No mikset sanonut, että et voi "valita" hänen ja vanhempiesi tai lastesi väliltä? Sinähän valitsit. Ja helppoakin taisi olla.

Anteeksi. Poistaisin tuon "helppoakin taisi olla". Se oli asiatonta ja typerää. Mutta kysymys jää.

Miten niin enemmän?

Eri tavalla, mutta enemmän? 

Mun miehellä on lapsia, mulla ei. Keskusteltiin joskus rakkaudesta, hän ilmaisi asian niin, että ei voi sanoa, että rakastaisi lapsiaan enemmän kuin mua, mutta lapsiin kohdistuva rakkaus on ehdotonta ja ikuista, meidän välisen rakkauden tietää vasta, kun kuolema meidät erottaa.

Ja noin mä ajattelen omasta isästäni verrattuna mieheeni myös, en vain ollut koskaan ajatellut sitä.

Rakkauksiensa arvojärjestys ilmaistaan ääneen VAIN kun halutaan loukata. Ei koskaan muulloin. 

Totta kai jokaisella on oma ranking-listansa, esim. lastensa suhteen (juu, en odota että tätä myöntäisitte) ja muiden läheistensä suhteen. Sitä vain ei sanota ääneen. Ikinä.

Mies on aiheesta loukkaantunut.

Sanoin, en voi valita, mutta intti inttämistään ja sanoin noin.

Joo'o, haluaisinpa nähdä sen naisen reaktion, jolle mies sanoisi, että rakastaa äitiään enemmän kuin häntä :D

Kun tuntuu monelle jo normaali yhteydenpito äitiin olevan kova paikka.

Mä kyllä ihmettelen, miksi mies ylipäätään alkaa kysellä moista asiaa. Onko mustis ap:n isälle?

Hänellä etäinen suhde isäänsä. Oliko se syy, en osaa sanoa..

Isäni aina kehuu ja kannustaa miestäni. 

Minulle suurin rakkauden kohteeni on avomieheni. Rakastan häntä, haluan jakaa elämäni hänen kanssaan. Isäni toki myös rakas, mutta täysin eri tavalla. Tunnen kiitollisuutta ja kunnioitusta häntä kohtaan. Omassa elämässäni, aikuistuessani, vanhemmat ovat osa elämääni, mutta taka-alalla. Minun ydinperheeni on nyt minä ja avomieheni, ja suurin rakkaus on meidän välillämme. Loukkaantuisin ja jopa hieman hätkähtäisin, mikäli avomieheni sanoisi esimerkiksi rakastavansa äitiään enemmän kuin minua. Mielestäni silloin kaikki ei olisi kohdallaan.

nainen25v

Lapset on ykkösenä minulla, ja kysymättäkin tiedän että myös miehelleni. Isääni en rakasta ollenkaan, ja äitini ja sisarukseni ovat minulle läheisiä, mutta en voi sanoa että heitä rakastaisin enemmän kuin miestäni.

Onhan se totta että veri on vettä sakeampaa, mutta mieheni on lasteni isä, ja myös sitä kautta tärkeä ihminen, tosin silti en exää rakasta vaikka onkin esikoiseni isä.

en itse kyllä voisi valita.. kaikki rakkaita ja tärkeitä! onneksi mies ei kysele tuollaisia, tai jos kysyy, jää ilman vastausta!

Katsoitte varmaan sitä Totuuden hetki -jaksoa, jossa nainen vastasi näin, jakson nimikin oli isän tyttö.

Rakkautta on monenlaista ja kyllä minäkin rakastan isääni paljon, miestäni erilailla paljon. En osaisi kyllä millään silti sanoa, kumpaa enemmän rakastan. Isäni olen tuntenut 45 vuotta, mieheni 25 vuotta:)

Kyllä minusta siinä on aikuistumisen yksi kehitystehtävä jäänyt himpun verran kesken, jos vanhempi on yhä rakkaampi kuin oma kumppani. Lapsethan rakastavat vanhempiaan ehdottomasti eivätkä voi kuvitella elämää ilman heitä, mutta normaalisti nuoruusiässä kiintymys irtautuu vanhemmista ja alkaa suuntautua samanikäisiin kumppaneihin. Samalla kiintymys saa seksuaalisen sävyn, puolisoahan rakastaa siinä mielessä täysin eri tavalla kuin vanhempiaan tai lapsiaan. Minä ainakin rakastan miestäni enemmän kuin ketään muuta juuri siksi, että mukana on se sama kiintymys ja läheisyys, mutta lisänä on miehen ja naisen välinen intiimiys.