Varasin koiranpennun vastoin mieheni tahtoa
Ja olen lupautunut sitoutumaan koiraan. Lenkkeilen, mutta usein lenkille lähtemiseen on vaikeaa löytää motivaatiota. Haluan koiran motivaattoriksi säännölliseen lenkkeilyyn ja myös kaveriksi, kun lapset ovat jo koulussa ja mies tekee pitkää päivää. Teinkö väärin? Lapset ovat innoissaan koirasta, mutta hankin sen ensisijassa itselleni lenkkikaveriksi...
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:12"]
Minua ihmetyttää nämä koiraihmisten jutut koiraan sitoutumisesta ja rakastamisesta ja perheenjäsenenä olosta. Mieheni on ajatellut joskus koiran ottamista, mutta vain ulkokoiraksi vahtitarkoitukseen eikä koirasta olisi tarkoitus tehdä mitään lasten pehmolelua ja rapsuteltavaa, mutta koira saisi kuitenkin oman kopin ja häkin, ruokaa ja eläinlääkäripalvelut tarvitessaan sekä leikitystä ja lenkitystä päivittäin. Olisiko se nyt kauhean väärin sitten koiraa kohtaan?
[/quote]
Ei ole. Jos hankitte tarkoitukseen sopivan rodun ja mahdollisesti sille samanmoisen kaveriksi. Koira on kuitenkin laumaeläin. Olisi eläinrääkkäystä erottaa esimerkiksi berninpaimenkoira perheestään ulkotarhaan.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:12"]
Minua ihmetyttää nämä koiraihmisten jutut koiraan sitoutumisesta ja rakastamisesta ja perheenjäsenenä olosta. Mieheni on ajatellut joskus koiran ottamista, mutta vain ulkokoiraksi vahtitarkoitukseen eikä koirasta olisi tarkoitus tehdä mitään lasten pehmolelua ja rapsuteltavaa, mutta koira saisi kuitenkin oman kopin ja häkin, ruokaa ja eläinlääkäripalvelut tarvitessaan sekä leikitystä ja lenkitystä päivittäin. Olisiko se nyt kauhean väärin sitten koiraa kohtaan?
[/quote]
Ei ole. Jos hankitte tarkoitukseen sopivan rodun ja mahdollisesti sille samanmoisen kaveriksi. Koira on kuitenkin laumaeläin. Olisi eläinrääkkäystä erottaa esimerkiksi berninpaimenkoira perheestään ulkotarhaan.
[/quote]
Eikö olisi jotain rotua joka viihtyisi omassa kolossaan ja vain satunnaisesti (muutaman tunnin päivässä) kaipaisi ihmisen seuraa?
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:12"]
Minua ihmetyttää nämä koiraihmisten jutut koiraan sitoutumisesta ja rakastamisesta ja perheenjäsenenä olosta. Mieheni on ajatellut joskus koiran ottamista, mutta vain ulkokoiraksi vahtitarkoitukseen eikä koirasta olisi tarkoitus tehdä mitään lasten pehmolelua ja rapsuteltavaa, mutta koira saisi kuitenkin oman kopin ja häkin, ruokaa ja eläinlääkäripalvelut tarvitessaan sekä leikitystä ja lenkitystä päivittäin. Olisiko se nyt kauhean väärin sitten koiraa kohtaan?
[/quote]
Ei ole. Jos hankitte tarkoitukseen sopivan rodun ja mahdollisesti sille samanmoisen kaveriksi. Koira on kuitenkin laumaeläin. Olisi eläinrääkkäystä erottaa esimerkiksi berninpaimenkoira perheestään ulkotarhaan.
[/quote]
Eikö olisi jotain rotua joka viihtyisi omassa kolossaan ja vain satunnaisesti (muutaman tunnin päivässä) kaipaisi ihmisen seuraa?
[/quote]
Onhan noita rotuja vaikka kuinka. Mutta vaativat sitten kyllä sen lauman ympärilleen, eli kaksi koiraa olisi parempi. Esimerkiksi huskyt ovat laumakoiria, ja tarvitsevat lajitovereitaan. ihminen ei ole jäävi niitä korvaamaan.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 10:45"]
En minä niin siitä miehestä olisi huolissani, mutta koirasta kylläkin. Ei koiraa saisi käyttää hyväkseen omiin narsistisiin tarpeisiin poistamaan yksinäisyyttä, lohdutamaan tai tyydyttämään ruumiillista läheisyyden kaipuuta jne.
[/quote]
Niin joo. Se koira voi vaikka pahoittaa mielensä jos joku kertoo sille sen todellisen motiivin miksi se on perheeseen otettu. "Tulepas, Murri, tänne syliin, meidän täytyy jutella."
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:25"]
Eikö olisi jotain rotua joka viihtyisi omassa kolossaan ja vain satunnaisesti (muutaman tunnin päivässä) kaipaisi ihmisen seuraa?
[/quote]
Pystykorvat.
Sopeutuvat käytännössä kaikkeen ja elävät onnellisina :)
jos minun mieheni hankkisi koiran ilman yhteistä päätöstä niin muuttaisin pois samantien. Minä en koiran kanssa asu. En kestä sitä sotkua ja hajua. Ihan ehdoton ei.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:25"]
Eikö olisi jotain rotua joka viihtyisi omassa kolossaan ja vain satunnaisesti (muutaman tunnin päivässä) kaipaisi ihmisen seuraa?
[/quote]
Pystykorvat.
Sopeutuvat käytännössä kaikkeen ja elävät onnellisina :)
[/quote]
Poislukien paimenpystykorvat. Ne ovat laumasieluja eivätkä elä onnellisena yksin tarhassa.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:25"]
Eikö olisi jotain rotua joka viihtyisi omassa kolossaan ja vain satunnaisesti (muutaman tunnin päivässä) kaipaisi ihmisen seuraa?
[/quote]
Pystykorvat.
Sopeutuvat käytännössä kaikkeen ja elävät onnellisina :)
[/quote]
Poislukien paimenpystykorvat. Ne ovat laumasieluja eivätkä elä onnellisena yksin tarhassa.
[/quote]
Mikään elollinen ei elä onnellisena yksin tarhassa.
Koira on laumaeläin ja tosi herkällä korvalla seuraa lauman sosiaalisia tapahtumia. Koira on avoin kaikille ja kaikelle ja jos joku perheenjäsenistä on kuin koiraa ei olisikaan tai on koiran elämässä vain negatiivinen hahmo, voitte olla takuuvarmoja siitä, että käytösongelmia pukkaa. Ja sitten laitatte ne vielä hyvässä lykyssä koiran niskoille, kun se on jotenkin 'viallinen', 'kovapäinen' tai muuten vaan 'hullu' tai 'hidas oppimaan'.
Tosi nolo juttu ottaa koira, ellei koko perhe ole sitoutunut asiaan.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:41"]
Mikään elollinen ei elä onnellisena yksin tarhassa.
[/quote]
Ei siellä nyt koko aikaa tarvi olla kuitenkaan.
Käyhän ihmiset sentään töissä yms vaikka se koira olisi sisälläkin.
Moni koira vaan mm. turkkinsa takia on jopa tyytyväisempi ulkona.
Ei sitä koiraa sinne häkkiin kuulukaan "unohtaa", mutta lämmitetty koppi, ruoka, vesi ja päivittäiset lenkkeilyt ja hoito, niin varmasti on hyvä elämä.
Just siis esim. pystykorvilla (okei, noista paimenpystykorvista en tiedä, saattaa olla täysin tottakin).
Koira ei kuitenkaan ole ihminen ;-)
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:25"]
Eikö olisi jotain rotua joka viihtyisi omassa kolossaan ja vain satunnaisesti (muutaman tunnin päivässä) kaipaisi ihmisen seuraa?
[/quote]
Pystykorvat.
Sopeutuvat käytännössä kaikkeen ja elävät onnellisina :)
[/quote]
Eivät todellakaan elä onnellisina, jos eivät saa toteuttaa sitä mihin ne on jalostettu, eli metsästämään. Sydän särkyy noista pystykorvapoloista, jotka viettävät elämänsä häkissa saamatta toteuttaa omia viettejään. Onhan se hienoa aktivointia, kun koira pystyy haukkumaan ohi lentäviä harakoita...
Joo ja noista häkeistä, vähän sama kun omakotitalojen ja rivareiden pihoilla näkee koiria joita "ei tarvi lenkittää" ku ne saa koko päivän olla tässä pihalla kuitenkin". Fuck it, oisko ihmisestä kiva istuu samal alueel päivästä toiseen ilman lehtiä tms aktivointia?
Hassua kyllä että usein kerrostalokoiria pidetään huonoista oloista tulevina vaikka todellisuudessa ne saavat monissa tapauksissa enemmän liikuntaa ja aktivointia kun okt-koirat, saati sitten häkeissä olevat koirat.
OT, tuntuu niin pahalta katsoa kun läheisen okt:n pihassa on suomenpystykorva häkissä 247, ei sitä kuulemma tarvi liikuttaa kun saa koko päivän olla ulkona ja tarkkailla..
nojaa, olen kuullut että joku on hankkinut raskaaksi mieheltä kysymättä tai jopa vastoin hänen tahtoaan, että onko tuo nyt niin paha, yksi koira? ;)
Säälittää sellaiset ihmiset, jotka pitävät koiraa, mutta eivät vaivaudu luomaan koiraan kunnollista suhdetta ja ottamaan selvää koiran tarpeista. Koirasta on tällöin melkein väistämättä enemmän vaivaa kuin iloa eikä se koiran itsensäkään elämä hääviä ole.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 12:10"]
nojaa, olen kuullut että joku on hankkinut raskaaksi mieheltä kysymättä tai jopa vastoin hänen tahtoaan, että onko tuo nyt niin paha, yksi koira? ;)
[/quote]
Niin, että kun joku kuitenkin on tappanut jonkun niin mitäpä siinäkään sitten ihmeellistä, jos itse vetää jotakuta turpiin. Pienempi pahahan se kuitenkin on.
Kyllä mun mielestä koira on jo sen verran "suuri" hankinta, että sitä ei tule ottaa, jos mies on koiraa vastaan. Siitä koirasta on vaivaa koko perheelle, myös sille miehelle, eikä voida olettaa, että kyllä se mies sopeutuu ja oppii tykkäämään koirasta. Ehkä se ei opi. Eikä miehen edes tarvitse aina sopeutua kaikkeen ja sietää kaikkea. Moni av-mamma unohtaa tämän ja jyrää sen miesparan mielipiteen joka asiassa ja pykää lapsia ja koiria ja ties mitä rottia vastoin miehen tahtoa. Sitten ihmetellään miksi se mies otti ja lähti.
Arvostakaa miehenkin mielipidettä. Se on ihan yhtä tärkeä kuin teidänkin. Ja se yhteinen koti on myös sen miehen koti.
Mun mies ei olisi halunnut koiraa, ja vannotti mua lupaamaan ettei hänelle koituisi siitä vaivaa. Pentu ei ollut edes kotiutunut, kun mies jo nikkaroi sille aitausta. Ihan omasta halustaan. Eipä ole senkään jälkeen kieltäytynyt auttamastakoiran hoidossa, tai edes rutissut siitä. Toki se on muiden perheenjäsenten vastuulla pääasiassa.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 12:03"]
Joo ja noista häkeistä, vähän sama kun omakotitalojen ja rivareiden pihoilla näkee koiria joita "ei tarvi lenkittää" ku ne saa koko päivän olla tässä pihalla kuitenkin". Fuck it, oisko ihmisestä kiva istuu samal alueel päivästä toiseen ilman lehtiä tms aktivointia?
Hassua kyllä että usein kerrostalokoiria pidetään huonoista oloista tulevina vaikka todellisuudessa ne saavat monissa tapauksissa enemmän liikuntaa ja aktivointia kun okt-koirat, saati sitten häkeissä olevat koirat.
OT, tuntuu niin pahalta katsoa kun läheisen okt:n pihassa on suomenpystykorva häkissä 247, ei sitä kuulemma tarvi liikuttaa kun saa koko päivän olla ulkona ja tarkkailla..
[/quote]
Olin tuo joka kysyi yksinäisestä koirasta. Ei suomenpystykorvaa, meillä ei olisi sille tarpeeksi laajaa reviiriä eikä metsästysmahdollisuutta. Koirakaan ei siis olisi AINA yksin vaan saisi lenkityksen pari kertaa päivässä ja leikitystä, yms. lisäksi sekä kylmillä ilmoilla nukkua sisäkuistilla(puolilämmin tila), mutta en halua koiraa ruokapöytään, sänkyyn, sohvalle, nukkamatoille yms. enkä alkaisi ostamaan fifin gourmetaterioita tai pesemään ja rusetoimaan koiraa.
Minua ihmetyttää nämä koiraihmisten jutut koiraan sitoutumisesta ja rakastamisesta ja perheenjäsenenä olosta. Mieheni on ajatellut joskus koiran ottamista, mutta vain ulkokoiraksi vahtitarkoitukseen eikä koirasta olisi tarkoitus tehdä mitään lasten pehmolelua ja rapsuteltavaa, mutta koira saisi kuitenkin oman kopin ja häkin, ruokaa ja eläinlääkäripalvelut tarvitessaan sekä leikitystä ja lenkitystä päivittäin. Olisiko se nyt kauhean väärin sitten koiraa kohtaan?