Lue keskustelun säännöt.
En yhtään ymmärrä lapseni opettajaa, vaikka itsekin olen opettaja
10.11.2013 |
Tämän palstan keskusteluissa usein ihmetellään opettajien toimintaa, ja nyt en voi muuta, kun liittyä joukkoon. Sehän on selvä, että kaikkihan me opet ollaan erilaisia, mutta vähempi kyllä riittäisi.
Itse olen töissä alakoulussa, enkä turhaa jaksa pikkuasioista nipottaa. Läksyt pitää tehdä ja kouluhommat hoitaa, oppitunneilla keskitytään opiskeltaviin asioihin ja toisia on kohdeltava hyvien tapojen mukaan. Yritän itse korostaa tiedon hankintaa ja lähdekritiikkiä. Nykyiset koululaiset elävät jo nyt informaatiotulvassa, joka todennäköisesti vain paisuu jatkossa. Lasten tulisi mielestäni oppia hallitsemaan saatavilla olevaa tietoa ja soveltaa sitä. Medialukutaito on jatkossakin tärkeää, ihan kuten jo nytkin. Kaiken tämän keskellä olisi hyvä osata lukea ja kirjoittaa sujuvasti sekä kuunnella ja osallistua keskusteluihin. Ei siis ihan helppoa.
No, oman lapseni opettaja edustaa aivan kivikautista tyyliä. Tärkeintä on, että vihkot ovat kauniita (kaikki kuvat pitää värittää), opetellaan ulkoa kaikkea mahdollista esim. tunnistamaan suttuisista kopiokuvista kasveja/eläimiä yms. Kaikki pisteytetään ja arvostellaan numeroilla. Itsearvioinnista ei ole tietoakaan.
Yksi asia osuu näkemyksissämme yhteen; tekemättömät läksyt on tehtävä koulupäivän päätteeksi. Se sitten onkin taas ihan eri näkemys, mikä on tekemätön läksy. Lapseni ope esim. jättää oppilaan läksykerhoon, jos uskonnon vihkoon ei ole piirtänyt riittävän siististi puhekupliin päitä ja kasvoja. Vaikka tehtävänä olisi ollut täydentää puhekuplat opiskellun asian sisältöjen mukaan. Tai jos vihkojen/monisteiden värityskuvat on liian himmeästi väritetty. Vaikka lapsi olisi omasta mielestään värittänyt ihan kunnolla.
On ihan kamalaa seurata sivusta tuota touhua ja yrittää perustella lapselle, että asioita voi tehdä monella tavalla, ja että oman opettajan ohjeita täytyy noudattaa. En siis arvostele opettajaa koskaan kotona ääneen, vaikka lapsi monista kummallisuuksista kertookin. Ikävintä on se, että oppilaat alkavat olla sen verran vanhoja, että huomaavat jo itsekin touhun olevan aika erikoista. Ja helppoahan se on, kun tuttuja on rinnakkaisluokilla, joiden toimintaan verrata.
Minkäs teet. Riitelemään en halua ruveta, koska tämän tapauksen kohdalla oma lapseni olisi aivan varmasti luokan syntipukki ja open silmätikku samantien. Muutama vuosi on vielä kestettävä, ja ajateltava, että kun tuon opetuksen on läpi kahlannut, niin mikä tahansa tuntuu helpolta ja järkevältä.
Kiitos, palsta, että sain purkaa tuntoni tänne!
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minuakin harmittaisi, että oppilaan energiaa tuhlataan johonkin värittämiseeen tai piirtämiseen! Siis siinä ei opita mitään, ei hyödy mitään. Monet itkut vaan tulee itkettyä! Ei hemmetti, palautetta nyt kehiin, vaikka nimettömän rehtorille! Eihän tuossa ole mitään järkä, pilataan vain kouluinto ja opiskeluinto. Tuohan on varma keino tappaa kouluilo, varsinkin pojille!
Kyllä opettajan kuuluu ymmärtää mikä asia tässä opetuksellisesti ja harjoituksellisesti on tärkeää, oppiminen vai kyykyttäminen?
Ota yhteyttä rehtoriin. Kuulostaa oudolta tuo opettajan touhu.
Onhan tuo vähän hassua, mut kaipa ne oppilaat oppii kuitenkin asiat joten ihan maata kaatavaa tuo ei kai ole. Ihan hyväkin se on, että oppivat tarkoiksi, koska nykyajan teinit ovat niiiiin suurpiirteisiä ja välinpitämättömiä, että huh huh.
Terv. toinen yläkoulun ope
Jälkihuomautus: nro viisi on yläkoulun opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako ope jättää lapsen jo samana päivänä tekemään läksyt? Eikös siitä pitäis käyttää kotona joku lappunen tai ilmoittaa kotiin ekana? Mitäs jos ei saa vanhempia kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä olet siitä, että jos kirja on jäänyt kotiin ja tehtävät on tehty kopiolle täytyy kopiolle tehdyt tehtävät siirtää monisteesta kirjaan. Sama jos läksyt tehty kopiolle kun kirja on jäänyt kouluun (meillä on kaksoset, joten sisaruksen kirjasta on joskus kopioitu).
Kiitos kaikille teille. Arviointiin liittyen olen ollutkin kouluun jo rehtoria myöten yhteydessä ja se onkin ihan oma tarinansa.
Lapsi kuitenkin pääsääntöisesti viihtyy koulussa ja kaverit on kivoja. Monet kummallisuudet hän osaa jo ottaa kevyesti turhia murehtimatta. Tunnollisena tosin läksyjen tekeminen vie aikaa, kun pitää tosiaan aina värittää. Samoin myös esim. omiin kirjoitelmiin on aiheesta riippumatta hyvin tarkka rivi/sivumäärä, mikä pitää olla täynnä. Jos open merkitsemä sivu ei ole kokonaan tehty, niin läksykerhoon vaan. Nämä ansat on jo opittu kiertämään.
Ja nro. kympille; miten kirjat nyt voivat unohtua ;) Tietysti monisteesta kopioidaan omaan kirjaan tai päinvastoin, tai itseasiassa meidän tapauksessa varmaan kopioitaisiin monisteesta tai piirtoheittimeltä (!) ensin omaan vihkoon ja sieltä sitten kirjaan...
Jotenkin sitä vain toivoisi, että juuri se oppimisen ilo näkyisi koulutyössä. Meidän tapauksessa siitä ei ole tietoakaan, jokainen asia suoritetaan ja sitten tulos arvostellaan.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otatko itse lapsen, jonka vanhempi on eri mieltä kanssasi silmätikuksesi? Vai mistä moinen oletus sinulla?
Ota yhteyttä rehtoriin ja kerro tuo kaikki. Hullua touhua!
- yläkoulun ope