Paras ystäväni on kaikkien pokerinaamojen isä ja äiti!
Olemme parhaan ystäväni kanssa tunteneet toisemme ala-asteelta saakka ja edelleen, vaikka meillä molemmilla on jo perheet, olemme kuin paita ja perse. Uskallan sanoa tuntevani hänet läpikotaisin. Mutta viime viikonloppuna tapahtui jotain, josta yllätyin aivan täysin. Jopa häkellyin oudosta tilanteesta. Näin siis kävi:
Ystäväni kutsui perheemme hänen lapsensa synttärijuhlille. Tiesin luonnollisesti juhlista jo paljon etukäteen, koska ystäväni oli niistä minulle aiemmin jo puhunut ja olimme keskustelleet mm. mitä kaikkea kannattaa laittaa tarjolle. Ystäväni ei ole koskaan välittänyt ruoanlaitosta saatikka leipomisesta, joten hän samantien heitti ilmoille, että 7-vuotias saa haluamansa kakun, mutta tilattuna leipomosta. Hän ei kuulemma jaksa taistella reseptien kanssa, eikä omien sanojensa mukaan varmasti osaisi tehdä "Pieni Merenneito" -kakkua. Mikäs siinä, sanoin tuolloin.
Sitten juhlapäivä koitti ja saavuimme paikalle. Vieraitakin oli suht paljon, varmaan aikuiset ja lapset yhteenlaskettuna lähemmäs 30 ihmistä. Huomasin, että ystäväni oli laittanut jos jonkinnäköistä tarjottavaa: oli karkkia, sipsejä, keksejä, pullaa yms. ja kakku. Kakku oli TODELLA upea! Ja se oli iso! Siis iso ylöspäin ja sivuille. En ole varmaan koskaan nähnyt livenä niin hienoa kakkua. Ystäväni oli varmaan maksanut itsensä kipeäksi luomuksesta...
Noh, siinä me sitten kaikki vuoron perään ihasteltiin kakkua, kunnes ystäväni sai sanottua "Kiitos, kiitos ja ihan itse tein." Aluksi naurahdin itsekseni ja odotin ystäväni jatkavan, että heh heh, vitsi vitsi. Mutta eipä vaan! Ihan täysin pokerinaamalla hän väitti itse tehneensä kakun. Ystäväni jopa osasi vähän kertoa, miten oli tehnyt kakun ja mitä kaikkea makuja siitä löytyy. Mulla varmaan loksahti suu auki, olin sen verran äimistynyt väitteestä. Ja miten voi olla mahdollista, varsinkin tällälailla tuttujen kesken, kaikki tuntuivat uskovan ystäväni todella tehneen kakun itse. Ystäväni anoppikin päällimmäisenä kehumassa, vaikka varmasti tietää, ettei naisessa ole leipurin vikaa pätkääkään.
Mitään pahaahan tässä ei sinänsä ole, mutta miksi pitää valehdella tuommoisesta asiasta? Eihän se mitään haittaa, jos on tilattu kakku. Oliko ystäväni muuten vaan päättänyt jallittaa vieraitaan vai halusiko hän kerätä itselleen kehuja? Jotenkaan en ole nyt jälkikäteen enää viitsinyt ottaa koko kakkua puheenaiheeksi, koska omasta mielestäni se oli vähän jotenkin ala-arvoinen temppu.
Kommentit (16)
Niin ehkä hän teki sen itse? Totuushan on se, että hienoja kakkuja on loppuviimeksi aika helppo tehdä JOS panostaa asiaan. Tarkoittaa sitä, että hankkii oikeat välineet, ja mielellään harjoittelee vähän etukäteen. Itse asiassa moni kakku on loppuviimeksi hyvän helppo tehdä jos osaa tietyt jutut. Ja kakkujen teko ei ole mitään rakettitiedettä, käytännössä jokainen normaali ihminen osaa tehdä hienon kakun jos jaksaa keskittyä asiaan.
En vaan millään voi uskoa. Ystäväni on niitä ihmisiä, jotka saavat poltettua vedenkin pohjaan. Miten ensimmäinen itsetehty kakku voi olla kuin tehtaalta tuotu?
ap
No kateellinen ja kateellinen... Taidanpa kuitenkin kysäistä häneltä kakusta, kun ei kerta itse ole ottanut juhlien jälkeen asiaa puheeksi.
ap
Mun vanhat kaverit luulee mua sellaiseksi, että en osaa mitään keittiössä. Tämä jäi päälle yläasteen köksäntunneilta, jossa mua ei oikein kiinnostanut koko juttu kun maikkakin oli varsinainen ilkiö.
Olen useinkin tilannut kakkuja sun muutakin leipomosta - mutta ei syy ole se ettenkö osaa. Usein ei ole aikaa, ja koska tunnen leipomoa pitävät ihmiset ja pidän heistä, tilaan sieltä mielelläni, vaikken mitään kummempaa alea saakaan.
Kun sitten joskus juhliin teen kaiken itse, niin saan tosi hämmästyneitä katseita ja varmaan moni ajattelee selän takana juuri noin, että mä valehtelen.
Jotenkin muuten noita vanhoja kavereita tuntuu tekevän kovasti onnelliseksi se, että en hallitsisi keittiöasioita...
"Parhaat ystävät": toinen on valehtelija ja toinen juorukello.
Kysy ja kerro sitten. Itseänikin ihan kiinnostaa, että miksi tuommoista piti valehdella. Tietty jos olisi sanonut vain tuon "ihan itse tein" jutun sellaisella tietyllä joopa joo, kieli poskella äänen sävyllä, niin olisi vielä ymmärtänyt. Kerroit kuitenkin, että ihan kehuskeli vielä miten oli tehnyt jne. Huh...
Mulla on yksi todella läheinen ja hyvä ystävä, kuten kuvailit omaasi.
En vain osaa kuvitella että kirjoittasin hänestä tänne.. Juhlien jälkeen tai jopa aikana olisin heittänyt hänelle "mitä sä sekoilet" tai "kenelle valehtelen että kehittelimme yhdessä uuden marsipaanikuorrutteen".
Ja kun se ei ollut yhtään hänen tapaistaan. Ystäväni on hyvinkin vilpitön ihminen, siksi hänestä pidänkin. Nyt tämä outo juttu sai minutkin ihan hämilleni.
ap
Jokaisella ihminen valehtelee joskus. Ehkä hän halusi kerran tuntea miltä tuntuu kun toiset kehuvat leipomuksia ja yritti päteä anopilleen. Ei kai se sinulta ole pois, jos ystäväsi huijasikin?
Parasta, että kysyt. Ettei vaan valehtele sitten muutakin..
No olisiko mahdollista, että ystäväsi on vaikka pyytänyt jotain leipurituttuaan tms. auttamaan kakun kanssa mutta osallistunut myös itse sen tekemiseen? Se selittäisi tuon "kehuskelunkin" että on itsekin aidon ylpeä aikaansaannoksestaan ja iloinen että onnitui tekemään jotain. Jos on kerran muuten vilpitön ihminen niin miksi nyt jostain kakun tekemisestä valehtelisi, vieläpä jos kaikki tietävät kuitenkin, ettei osaa leipoa.
Höh. Olin ihan varma että tarina etenee siihen, miten lapsesta asti rakas ystävä löytyy vähintäänkin ap:n miehen lerssi suussa synttäreiden aikana. Mutta että vähän narrasi. Leipomisesta. Ok.
Miksi sulle on ihan itsestäänselvää, ettei kaveri ole tehnyt sitä kakkua itse? Ehkäpä ne muut siellä tunsivat kuitenkin sen kaverin paremmin, ja tiesivät että tuollainenkin sujuu.
Jessus, mä odotin noin pitkän alustuksen pohjalta että tarina olisi jossain vaiheessa muuttunut jännäksi tai edes mielenkiintoiseksi, tai lukija olisi lopussa edes palkittu jollain mehevällä yllätyksellä. Että ihan täytekakku, josta ap nyt ei voi päästä yli. "viime viikonloppuna tapahtui jotain, josta yllätyin aivan täysin. Jopa häkellyin oudosta tilanteesta... Mulla varmaan loksahti suu auki, olin sen verran äimistynyt väitteestä... miten voi olla mahdollista, varsinkin tällälailla tuttujen kesken... En vaan millään voi uskoa... Nyt tämä outo juttu sai minutkin ihan hämilleni." Miten voi aikuinen (?) ihminen noin sydänjuuriaan myöden järkyttyä jonkun saamarin täytekakun syntyperästä!? Mitä jos ystäväsi ei olekaan valehtelija, joksi häntä täällä syytät?
Kyllä kateellinen nainen on ruma näky, ap!
Jos hän olikin tehnyt kakun itse? Netistä löytyy ohjeita...