Tuli mieleen 80-luvun kyläilyt. Piti pukeutua hienosti ja jäykästi
Lapsihan minä silloin olin. Mutta aina jotain puolivieraita tai vieraita lapsia siellä, joiden kanssa piti sitten leikkiä hienossa pitsiröyhelöpaidassa ja kiiltonahkakengissä ja vekkihameessa.
Onko teillä vastaavia muistoja?
Kommentit (24)
No ei ollu. Juhliin pukeuduttiin hienosti, ei normi kyläilyyn. Vm-71
Ai niin, ja sukkahousut (lasten paksut) olivat aina liian pienet! Ap
No ei ollut tuollaista 80-luvulla. Kyllä ihan tavallisissa vaatteissa sai lapset jo olla. Ehkä johonkin juhliin laitettiin vähän juhlavampaa päälle, mutta tavallisiin kyläilyihin ei lapsia mitenkään erityisesti puettu.
Marin näytti mallia festaripukeutumisellaan, farkut revitty niin että persus vilkkui. Siitäpä tytöt repikää😁😂
Vierailija kirjoitti:
Marin näytti mallia festaripukeutumisellaan, farkut revitty niin että persus vilkkui. Siitäpä tytöt repikää😁😂
Onneksi kokoomuksen delegaatio käyttäytyi ammattimaisesti Ruississa - olivat kutsuttuina ministerin ominaisuudessa.
Ei ollut noin. Arkena oli tavisvaatteet. Juhlissa oli paremmat vaatteet.
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut tuollaista 80-luvulla. Kyllä ihan tavallisissa vaatteissa sai lapset jo olla. Ehkä johonkin juhliin laitettiin vähän juhlavampaa päälle, mutta tavallisiin kyläilyihin ei lapsia mitenkään erityisesti puettu.
Riippuukohan yhteiskuntaluokasta. Mun tädin luo piti pukeutua hienosti, heti tuli mieleen aloituksesta punainen vekkihameeni ja lakerikengät. Tädin mies oli professori ja "parempaa sukujuurta". Tädin luona soi aina taustalla klassinen musiikki levyltä tai sitten perheen pojat soittivat viulua tai flyygelillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut tuollaista 80-luvulla. Kyllä ihan tavallisissa vaatteissa sai lapset jo olla. Ehkä johonkin juhliin laitettiin vähän juhlavampaa päälle, mutta tavallisiin kyläilyihin ei lapsia mitenkään erityisesti puettu.
Riippuukohan yhteiskuntaluokasta. Mun tädin luo piti pukeutua hienosti, heti tuli mieleen aloituksesta punainen vekkihameeni ja lakerikengät. Tädin mies oli professori ja "parempaa sukujuurta". Tädin luona soi aina taustalla klassinen musiikki levyltä tai sitten perheen pojat soittivat viulua tai flyygelillä.
Ja siis ihan tavallisella sunnuntaivierailulla tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut tuollaista 80-luvulla. Kyllä ihan tavallisissa vaatteissa sai lapset jo olla. Ehkä johonkin juhliin laitettiin vähän juhlavampaa päälle, mutta tavallisiin kyläilyihin ei lapsia mitenkään erityisesti puettu.
Riippuukohan yhteiskuntaluokasta. Mun tädin luo piti pukeutua hienosti, heti tuli mieleen aloituksesta punainen vekkihameeni ja lakerikengät. Tädin mies oli professori ja "parempaa sukujuurta". Tädin luona soi aina taustalla klassinen musiikki levyltä tai sitten perheen pojat soittivat viulua tai flyygelillä.
Niin, kyllähän meilläkin tuo akateemisuus, klassinen musiikki ja esiintyminen olivat läsnä.
Olkaa onnellisia te, jotka saitte olla lapsia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut tuollaista 80-luvulla. Kyllä ihan tavallisissa vaatteissa sai lapset jo olla. Ehkä johonkin juhliin laitettiin vähän juhlavampaa päälle, mutta tavallisiin kyläilyihin ei lapsia mitenkään erityisesti puettu.
Riippuukohan yhteiskuntaluokasta. Mun tädin luo piti pukeutua hienosti, heti tuli mieleen aloituksesta punainen vekkihameeni ja lakerikengät. Tädin mies oli professori ja "parempaa sukujuurta". Tädin luona soi aina taustalla klassinen musiikki levyltä tai sitten perheen pojat soittivat viulua tai flyygelillä.
Niin, kyllähän meilläkin tuo akateemisuus, klassinen musiikki ja esiintyminen olivat läsnä.
Olkaa onnellisia te, jotka saitte olla lapsia.
Ap
Erikoista, että koet sen, että joskus piti pukeutua siististi niin, että et saanut olla lapsi. Kannattaisiko ottaa vähön etäisyyttä kasariin ja katsella enemmänkin eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut tuollaista 80-luvulla. Kyllä ihan tavallisissa vaatteissa sai lapset jo olla. Ehkä johonkin juhliin laitettiin vähän juhlavampaa päälle, mutta tavallisiin kyläilyihin ei lapsia mitenkään erityisesti puettu.
Riippuukohan yhteiskuntaluokasta. Mun tädin luo piti pukeutua hienosti, heti tuli mieleen aloituksesta punainen vekkihameeni ja lakerikengät. Tädin mies oli professori ja "parempaa sukujuurta". Tädin luona soi aina taustalla klassinen musiikki levyltä tai sitten perheen pojat soittivat viulua tai flyygelillä.
Niin, kyllähän meilläkin tuo akateemisuus, klassinen musiikki ja esiintyminen olivat läsnä.
Olkaa onnellisia te, jotka saitte olla lapsia.
Ap
Erikoista, että koet sen, että jos
Onko sinusta mahdotonta ajatella, että vanhempanakin tulee jostain asiasta assosiaationa lapsuusmuistoja mieleen? Ap
Hölyn pölyä koko aloitus. Tietysti juhliin pukeuduttiin juhlavaatteisiin, mutta tavalliset kyläilyt hoidettiin arkivaatteissa. Lapset vm. -81, -85 ja -87.
Vierailija kirjoitti:
Marin näytti mallia festaripukeutumisellaan, farkut revitty niin että persus vilkkui. Siitäpä tytöt repikää😁😂
Mitä sitten, niin minäkin tekisin jos ois tommonen kroppa.
Ennen oli ennen!
Mä oliin sitä sukupolvea kun hippiliike alkoi , oli vapauttavaa pukeutua miten halusi!
Vierailija kirjoitti:
Hölyn pölyä koko aloitus. Tietysti juhliin pukeuduttiin juhlavaatteisiin, mutta tavalliset kyläilyt hoidettiin arkivaatteissa. Lapset vm. -81, -85 ja -87.
Tämä asia on jo ratkaistu. Kaikilla ei ollut niin. Lue ketju. Ap
Muistan kyllä, että lapsille oli hyvinkin juhlavia vaatteita ja heitä tykättiin pukea kuin pieniä aikuisia. Se oli juppikautta, mutta muistan myös miten lasten synttäreillä kuitenkin oli järkevämpää käyttää leikkiin sopivia rennompia vaatteita ja ne ns paremmat vaatteet olivat enemmmän aikuisten juhlissa. Koulutuksella ja yhteiskunnallisella asemalla ei ollut merkitystä. Juppikaudella kaikkea liioiteltiin.
Olen joskus kysynyt tutuilta haluaisiko jonkun lapsi sen aikaisen mekon, mutta nyt ne koetaan hankalaksi ja liian hienoiksi. Kaiken pitää olla helppohoitoista. Pah!
Sama muisto minullakin. Isovanhempien luo sunnuntaisin piti ahtautua sukkahousuihin ja skottiruutuhameeseen. Inhosin pönötysvaatteita lapsena. Myös kavereiden synttäreillä suurimmalla osalla oli upeat röyhelömekot eikä arkivaatteita kuten enenevissä määrin nykyään. Aikuiseksi kasvettuani arvostan kyllä siistiä ja tilannetta arvostavaa pukeutumista, eli kai nuorena vitsa väännettiin siitäkin.
Enpä muista moista. Kylään mennessä oli toki väliä sillä, mentiinkö käväisemään ja viemään lastenvaatteita äidin tutulle vai istumaan iltaa isän serkulle, mutta juhlavaatteiden sijaan molemmissa tapauksissa riitti, että päällä oli ehjää, puhdasta ja tilanteeseen sopivaa (elokuiseen grilli-iltaan ei menty topissa ja shortseissa, hyttysiä oli jo 40 vuotta sitten).
Meillä oli erikseen kotivaatteet ja koulu/kauppavaatteet, lötköttelyasussa ei lähdetty ostoksille. Nyt tuntuu olevan toisin, ihmisten ilmoilla ja kotona pukeudutaan samoihin vaatteisiin ja siitä syntyy kontrasteja etenkin erilaisissa tapaamisissa. Osa tulee paikalle kulahtaneessa T-paidassa ja likaisissa housuissa (koska käyttää niitä kotona) ja osalla on siistit farkut ja oikeankokoinen pusero.
Surullista, jos ap:lle siisti ja ehjä ja arjesta poikkeava on synonyymi hienolle ja jäykälle.
On, mutta 1960-luvulta. Silloin piti pukea erikseen pyhävaatteet sunnuntaisin.
Myöhemmin varsinkin lapset olivat vapaammin pukeutuneita. Vain synttäreillä ja muissa juhlissa pukeuduttiin hienommin.
En muista tuollaista, ainoa pönötys oli hautajaiset ja niin pitikin. Häihinkin sai pukeutua suhteellisen rennosti.
Juu, epämukavaa.