Olen väsynyt mieheni masennukseen

Koita ehdottaa terapiaan menoa, alkuun vaikka vain muutama kerta ja katsotte sitten tilannetta uudestaan. Meillä ainakin helpotti niin miestä kuin parisuhdetta, kun kävi oksentamassa pahan olonsa terapiassa ammattilaiselle.

Puolison ei tarvitse olla terapeuttina. Ja jos siinä terapiassa käynnissä joku nolottaa, niin eihän sitä tarvi kadulla huudella.

P.s. Tää on ehkä sellanen uskoo ken tahtoo neuvo, mutta meillä kalaöljykapselit on olleet parhain masennuslääke ikinä. 😅 Meillä miehen masennukseen on vaikuttaneet monet seikat, mutta vitamiinien puutos ei ole ainakaan masennusta helpottanut.

Tuikkis kirjoitti:

Ap täällä. Olen siis väsynyt mieheni MASENNUKSEEN, en mieheeni. Aika jännää että ihmiset täällä ovat sitä mieltä että masenut pitäisi jättää pärjäämään yksikseen. Kertoo aika paljon palstan ihmisistä. 

Minusta todella hyvä asia, että olet valmis tukemaan miestäsi ja et ole häntä jättämässä. En silti todellakaan tarkoita, että on helppoa kun toinen sairastaa, mutta kyllä moni varmaan luovuttaa helpostikin jos toinen ei pärjääkään niin hyvin ja pysty asioihin mihin ennen pystyi. Siinä mielessä toivon kovasti, että asiat menisivät parempaan suuntaan teilläkin. Itse olen vasta nuori ja muuten aika vaikeaakin elämää välillä ja juuri se ajatus, että kuka minuakin katseli jos olen vähän masentunut ja "surkea" itsekin. Ei siinä uskalla oikein edes miettiä parisuhdetta.